Uudistuksilla etsitään tapoja kohdata ihmisten tarpeita

Tampereen helluntaiseurakunta piti 3. syyskuuta ensimmäisen Iltakirkko-jumalanpalveluksensa, jota on suunniteltu keväästä asti. Iltakirkko on moderni jumalanpalvelus, jossa muun muassa uuden sukupolven musiikin, lavastuksen ja yhteisöllisyyden kautta pyritään tavoittamaan seurakuntalaisia, jotka ovat kasvaneet ulos nuorisotyöstä, mutta eivät ole kotiutuneet perinteiseen aamujumalanpalvelukseen.

 

Vaikka uudenlaisen jumalanpalveluksen lanseeraaminen on iso muutos seurakunnassa,  pastorit uskovat, että ihmiset pysyvät hyvin muutoksessa mukana siksi, että varsinaista aamukokousta ei lähdetty muuttamaan.

 

 

Kaksi erilaista jumalanpalvelusta

Tampereella seurakunnan johto valitsikin reagoida kulttuurinmuutoksen haasteisiin mieluummin tuomalla uuden ”modernin” jumalanpalveluksen perinteisen aamukokouksen rinnalle. Pastori Usko Katto perustelee valintaa muun muassa vanhemman sukupolven kunnioittamisella.

 

– Haluamme olla seurakuntakoti, joka kunnioittaa vanhempia, haluaa pitää heidät lähellä ja kokea heidän antamansa siunauksen nuorempien yllä. Ei ole oikein, että riistämme heiltä mahdollisuuden käyttää jumalanpalveluksissa sitä hengellistä kieltä, johon he ovat tottuneet.

 

Toisaalta Katto toteaa, että aamujumalanpalvelus on perhetapahtuma, jonka lapsi- ja varhaisnuorille järjestetyissä sivutilaisuuksissa käy toista sataa lasta.

 

Iltakirkosta ei kuitenkaan haluta tehdä nuorisotilaisuutta, vaan aamujumalanpalveluksen kanssa tasa-arvoinen tilaisuus, joka vetäisi puoleensa kaikenikäisiä.

 

Katto ei usko, että kaksi eri jumalanpalvelusta erottaisi pitkällä tähtäimellä eri sukupolvia toisistaan.

 

– Emme ole nähneet sellaista tapahtuvan.

 

 

Yhteys perustuu arvoihin

Toinen syy uuden jumalanpalveluksen luomiseen on ollut seurakunnan jäsenmäärä.

 

– Seurakunnassamme on noin 2 500 jäsentä. Pääsaliimme mahtuu noin seitsemänsataa osallistujaa. Emme sovi kaikki yhteen paikkaan yhtä aikaa, Usko Katto sanoo.

 

– Pienissä seurakunnissa on parempi tehdä asioita yhdessä, mutta jos isoissa seurakunnissa pitää olla useampia tilaisuuksia, niin miksi niitä ei sitten tehtäisi erilaisiksi?

 

Seurakuntayhteyden ei Katon mielestä tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki käyvät yhtä aikaa saman katon alla.

 

– Seurakunta ei ole kirkkorakennus eikä jokin tietty kokoustilaisuus. Se on yhteiset paimenet, yhtenäinen opetus ja rakkaudelliset ihmissuhteet, hän luettelee.

 

– Vaikka jäsenet kokoontuisivat eri paikoissa eri aikaan, se ei suinkaan seurakuntaa hajota.

 

 

Keuruulla isoja muutoksia

Keuruun helluntaiseurakunta luopui vuoden alussa perinteikkäästä aamujumalanpalveluksestaan ja muutti sen radikaalisti iltapäiväpainotteiseksi kohtaamiseksi, jossa on mukana muun muassa vahvaa Raamatun opetusta. Muutos oli osa pitempää prosessia, jossa seurakunnan kehittämistä pohtinut tiimi pyrki ratkaisemaan seurakuntaelämän ongelmakohtia.

 

– Osallistuimme Seurakunnan luontainen kehitys -tutkimukseen vuonna 2014, ja jumalanpalveluksemme saivat siinä alimmat pistemäärät eri seurakuntaelämän osa-alueista. Niin sanottu jumalanpalvelustiimi alkoi kerätä materiaalia kyselemällä  seurakuntalaisilta palautetta, jonka perusteella se teki jatkuvasti pieniä muutoksia, seurakunnan vanhimmistoon kuuluva Markus Mäenpää kertoo.

 

Seurakuntalaisilta saadun palautteen perusteella suurin tarve oli yhteydelle sekä Raamatun opetukselle ja innostaville saarnoille.

 

– Tiesimme, että kaikki ei mahdu samaan pakettiin. Sen tähden erotimme raamattutunnit jumalanpalveluksista.

 

 

Vain vähän kritiikkiä

Keuruulla kokoonnuttiin koko kevään ajan kolmeksi iltapäivällä kuuntelemaan Raamatun opetusta. Vajaan tunnin opetushetken jälkeen pidetiin reilun tunnin mittainen jumalanpalvelus, jossa panostettiin lyhyihin mutta innostaviin ja käytännön elämää koskettaviin saarnoihin. Ke vään loppupuolella vanhimmisto teki kyselyn uudistuksista.

 

– Muutos oli suuri, kun lähdimme tekemään asioita, joille ei ollut olemassa mitään perinteitä. Siksi halusimme tietää, mitä seurakunnassa siitä ajateltiin.

 

Reilusta sadasta kyselyyn vastanneesta 20 prosenttia piti uutta ajankohtaa huonona. Seitsemänkymmentä prosenttia piti hyvänä jumalanpalveluksen sisältöä ja pituutta, ja vajaa 90 prosenttia piti hyvänä erillistä raamattutuntia.

 

– Kritiikkiä tuli muun muassa siitä, että raamattutunneilla oli taipumus venähtää. Kevään aikana joku mietti myös sitä, kestääkö kokouskunto käytännössä kahta kokousta peräkkäin.

 

Seurakunnassa on jäseniä vajaa neljäsataa.

 

 

Nuoret mukana

Alun perin vain kevään mittaiseksi kokeiluksi suunniteltu jumalanpalvelusuudistus päätettiin Keuruulla tehdä alkusyksystä lähtien pysyväksi. Ainoastaan kerran kuussa pidettävät ehtoollisjumalanpalvelukset palautettiin ennalleen. Mäenpää piti hyvänä sitä, että erityisesti nuoria aikuisia alkoi uudistuksen myötä käydä kokouksissa enemmän.

 

– Iltapäivä on heille ystävällisempi aika.

 

Nuoret aikuiset on otettu huomioon myös jumalanpalvelusten sisällössä.

 

– Emme ole järjestäneet heille omaa kokoontumistaan, vaan olemme yrittäneet saada kaikki osaksi seurakunnan yhteistä elämää. Olemme yrittäneet huomioida kaikkia esimerkiksi niin, että jumalanpalveluksissa on eri tyylilajeja edustavaa musiikkia.

 

 

Niina Tuovinen