Espanja ja Suomi seurakunnanistutuksen ääripäitä

Saksan pääkaupungissa pidettyyn kokoontumiseen osallistui toistakymmentä seurakuntien istuttamisesta syttynyttä suomalaista. Riku Turunen takana keskellä, Juha Lehtonen seisomassa toisena vasemmalla. Kuva: Riku Turunen

Euroopan maallistuminen nousee puheenaiheeksi paljon useammin kuin se, miten kehitystä voisi torjua tai hidastaa. Yksi parhaita tapoja turvata kristillisen elämän jatkuvuus on perustaa uusia seurakuntia, mitä tapahtuukin jo kulisseissa ympäri maanosaa.

– Euroopassa perustetaan enemmän seurakuntia kuin koskaan. Maahanmuuttajien keskellä niitä syntyy jopa kuin sieniä sateella, kuvailee Fidan Euroopan aluejohtaja Riku Turunen.

Tällä hetkellä esimerkiksi Espanjassa, Saksassa ja Sveitsissä syntyy paljon uusia kristillisiä yhteisöjä niin helluntailiikkeen kuin muiden evankelisten herätysliikkeiden piirissä. Pohjoismaiden osalta tilanne on rohkaisevin Norjassa ja vaimein Ruotsissa ja Suomessa.

– Valitettavasti Suomi on jäänyt tässä asiassa jälkijunaan. Meillä kätkeydytään usein yleisen sekulaarisen kehityksen taakse ja todetaan ajan hengen olevan vaikea hengelliselle nousukaudelle, Turunen harmittelee.

– Jos tarkastelemme avoimin silmin, mitä lähialueillamme hengellisesti tapahtuu, meidän on syytä lopettaa tekosyymme. Maallistuneessa Euroopassa syntyy seurakuntia. Suomessa meiltä puuttuu näky ja osittain menetelmät uusien seurakuntien synnyttämiseen.

Sveitsin ketterä malli

Berliinissä kohtasi 5.–7. helmikuuta noin 160 vapaakristillistä johtajaa ja seurakunnanistuttajaa 27:stä Euroopan maasta. NC2P (National Church Planting Processes) -kokoontumisen tarkoitus oli ennen muuta yhdistää seurakuntien synnyttäjiä, jotka usein puurtavat erillään ”kollegoistaan”. NC2P on kymmenen viime vuoden aikana haravoinut muutaman vuoden välein seurakuntien istuttamiselle vihkiytyneitä prosessoimaan yhdessä, miten työtä voitaisiin voimistaa.

Suomesta kokoontumisessa oli mukana jopa 13 henkilöä eri yhteisöistä. Riku Turusen lisäksi Helluntaikirkon Uusi seurakunta -tukiryhmää edusti Fidan seurakuntasuhteiden koordinaattori Juha Lehtonen.

Lehtonen on viime vuosina ollut perustamassa Tuusulan Jokelaan Station-seurakuntaa, yhtä harvoista Suomen tämänhetkisistä uusista seurakunnista. Hänen huomionsa Berliinissä kiinnittyi ilmapiiriin, joka yhdisti seurakuntia paljon synnyttäviä maita.

– Niissä seurakuntien istutus koettiin osana olemista. Siihen oli myös täysi vapaus ja halu. Suomessa varmaan ollaan vielä siinä vaiheessa, että tällaista ilmapiiriä ei ole kuin ehkä vasta isommissa kaupungeissa.

Erityisesti Lehtonen vaikuttui Sveitsin mallista.

– Siellä seurakunta voi tarkoittaa 30 henkilön yhteisöä, joka pyörii ilman kokoaikaista pastoria ja perustuu enemmän yhteyteen kuin hierarkiaan.

Tällaisia yhteisöjä Sveitsissä syntyy nyt paljon.

– Ja ensimetreistä asti näillä yhteisöillä on ajatus, että seuraavaksi perustetaan lähikyläänkin seurakunta. He ovat todella missionaalisia, Juha Lehtonen sanoo.

Innostajaryhmä syntymässä

Riku Turusen mukaan Euroopan helluntailaiset ja karismaatikot ovat verkostoituneet jo melko hyvin. Ne myös innostavat toisiaan istuttamaan seurakuntia – ja asettavat työlle jopa mitattavia tavoitteita. Korkeimmalla tavoitteet ovat Espanjassa, jossa tähdätään tuhannen uuden seurakunnan syntyyn vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa kenties suurin tarve on tällä hetkellä synnyttää seurakuntaistutuksille otollinen ilmapiiri, joka Sveitsin kaltaisissa maissa jo vallitsee. Yksi askel sen saavuttamiseksi otetaan jo tänä keväänä, kun Suomeenkin perustetaan kristittyjen yhteinen NC2P-tiimi.

– Sen tavoite on yhdessä motivoida herätysliikkeitämme ja seurakuntaverkostojamme synnyttämään Suomeen uusia seurakuntia, jotka tavoittavat aikamme ihmisiä. Helluntailaiset ovat tiimissä mukana Helluntaikirkon Uusi seurakunta -tukiryhmän kautta. Ryhmä itsessään ei tule perustamaan seurakuntia, Turunen valottaa.

Hän toivoo hartaasti, että Suomessakin viriäisi näky uusista seurakunnista ja hengellinen työ lähtisi uusille urille.

– Joko me itse saamme kopin asiasta ja viemme työtä eteenpäin tai sitten ystävämme eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa tulevat tänne perustamaan uusia seurakuntia, Riku Turunen haastaa.

Toisaalta hän on toiveikas, sillä molempia tapahtuu jo nyt.

– Muutos on jo alkanut. Taivas ei ole unohtanut Suomea.

Ruut Ahonen