”Eivät evankelistat mihinkään ole hävinneet”

Nicklas Ljungman on yksi Hyvä Sanoma ry:n Evankelistapolku-koulutuksen kurssilaisista. Hänen julkaisemillaan Kanjonimies-videoilla ollaan milloin ostoskeskuksessa, milloin jääkiekko-ottelussa. Puhe on silti aina Jeesuksesta. Ruutukaappaus Nicklas Ljungmanin Facebook-videolta
Nicklas Ljungman on yksi Hyvä Sanoma ry:n Evankelistapolku-koulutuksen kurssilaisista. Hänen julkaisemillaan Kanjonimies-videoilla ollaan milloin ostoskeskuksessa, milloin jääkiekko-ottelussa. Puhe on silti aina Jeesuksesta. Ruutukaappaus Nicklas Ljungmanin Facebook-videolta

”Meiltä ovat ka­donneet lä­hes koko­naan evan­kelistat . Heitä ei palkata enää seurakuntiin. –– Vuosikymmeniä sitten evanke­listat pitivät usean päivän kokous­sarjoja. Ihmiset tulivat ilta illan jäl­keen heitä kuuntelemaan.”

 

Näin kirjoitti eräs lukija hiljat­tain Ristin Voiton mielipidepals­talla.

 

Samantyyppisiä puheenvuoroja on kuultu ennenkin. Yhteistä niil­le on huoli evankelistan tehtävään nimitettyjen henkilöiden vähene­misestä helluntaiseurakunnissa.

 

Ilmiö onkin kiistaton – ainakin, jos Seurakuntaoppaaseen (Emro­ne ja Aikamedia) koottuihin tietoi­hin on luottaminen. Vuoden 2007 oppaassa helluntaiseurakuntien luottamustehtävissä palveli lähes 280 henkilöä, jonka titteliksi oli il­moitettu evankelista. Uusimmas­sa, vuoden 2018 oppaassa tällaisia henkilöitä on alle 240.

 

Näin laskien evankelistojen määrä on vähentynyt reilussa kymmenessä vuodessa lähes 15 prosenttia.

 

Tästä huolimatta Hyvä Sanoma ry:n evankelistapalvelun koordi­naattori Helena Kärkkäinen on eri mieltä näiden mielipidekirjoit­tajien kanssa. Eivät evankelistat mihinkään ole hävinneet.

 

– Seurakunnissa on edelleen runsaasti henkilöitä, jotka käy­tännössä toimivat evankelistoina, vaikka heitä ei kyseiseen teh­tävään erikseen ole nimitettykään, Kärkkäinen toteaa.

 

Itse asiassa on mahdollista, että tällaisten oto-evankelistojen mää­rä on viime vuosina jopa noussut.

 

 

Somea ja soppatykkejä

Helena Kärkkäinen organisoi Hyvä Sanoma ry:n ja IK-opiston järjes­tämää Evankelistapolku-kurssia, jota käy parhaillaan noin 30 hen­kilöä. Aiemmin kurssin suoritta­neita on noin sata. Koko tästä jou­kosta vain muutama on kotiseura­kunnassaan virallisesti nimitetty evankelistaksi.

 

– Uutta innokasta sukupolvea on nousemassa. Esimerkiksi jär­jestämillemme alueellisille evan­kelistapäiville on viime vuosi­na osallistunut yhteensä yli 600 eri henkilöä. Nämä ja useimmat muut ruohonjuuritasolla tavoitta­vaa työtä tekevät eivät näy tilas­toissa, Kärkkäinen toteaa.

 

Samalla toiminnan muodot ovat muuttuneet. Esimerkik­si Evankelistapolku-koulutuksen suorittaneista jotkut keskittyvät sosiaaliseen mediaan, tekevät vi­deoklippejä nettiin tai kirjoittavat evankelioivia blogeja. Jotkut käyt­tävät pienryhmätoimintaa evan­kelioinnin välineenä.

 

– Toki on yhä niitäkin, jotka tykkäävät mennä torille ja pys­tyttää katoksen, paistaa lettuja ja tarjota kahvia. Jotkut ovat hank­kineet soppatykin, tarjoavat ruo­kaa ja juttelevat ihmisten kans­sa. Jotkut toimivat seurakuntien ruoka-aputyössä tai toteuttavat kutsumustaan muuten arjessa. Yhteistä heille on se, että heidän toimintansa ei ole kokouskeskeis­tä, Kärkkäinen kertoo.

 

– Nykyihmiset ovat kouluttau­tuneita. Jos menisimme yhä ta­kavuosikymmenten tyylillä mega­fonien kanssa, meitä pidettäisiin hulluina. Myös perinteinen kirjal­lisuustyö on hirmu haasteellista tänä päivänä. Rakkauden tekojen merkitys on kasvanut.

 

Evankelista-tittelin merkitys tässä kaikessa on vähäinen.

 

– Toki se toimisi eräänlaisena valtuutuksena toimia seurakun­nassa.

 

Vaikka evankelistoja on, in­nostusta Jeesus-sanoman levit­tämiseen mahtuisi seurakuntiin enemmänkin. Jos seurakunnis­sa on usein epäonnistuttu uskon-asioiden markkinoinnissa ei-us­koville, on niissä epäonnistuttu myös evankelioivan elämäntavan siirtämisessä uskoville.

 

– 1980-luvun herätyksen ai­kana moni rivikristittykin oli in­nokas ja kutsui ystäviään tilaisuuksiin. Rakkaus Jeesukseen oli voimakasta. Nyt eletään uus-pakanuuden ja sitoutumattomuu­den aikaa, ja se on vaikuttanut us­koviinkin. Ne, joilla on voimakas kutsu, tekevät yhä työtä, mutta monet uskovat ovat lamaantuneet eivätkä tee mitään, Helena Kärk­käinen pohtii.

 

– Toisaalta me uskovat olemme itse pilanneet evankeliointi-sa­nan. Itse puhun mieluummin ta­voittavasta toiminnasta arjen kes­kellä. Evankelistojen tehtävänä on olla ihmisten hengellisten ja fyy­sisten tarpeiden täyttäjiä.

 

 

Suosittuja videoita

Yksi Evankelistapolku-koulutusta parhaillaan käyvistä on porilainen Nicklas Ljungman. Häntä ei ole seurakunnassa siunattu evanke­listaksi, mutta kutsumus uskon­asioista todistamiseen on vahva.

 

Viime syksystä lähtien Ljung­man on ystävänsä kanssa julkais­sut Facebookissa Kanjonimies-vi­deoita, joissa yhdistyy kristinus­kon ydinteemoista kertominen katsojille ja katuevankeliointi-tilanteiden kuvaaminen. Monia näistä videoista on katsottu jo yli 4 000 kertaa, ja palaute on ollut rohkaisevaa. Puhelinsoittoja on tullut eri puolilta Suomea.

 

– Katsojat ovat lähettäneet pal­jon rukouspyyntöjä, ja olen saa­nut johdattaa muutamia ihmisiä puhelimitse uskon tielle. Eräs heistä on lähiaikoina menossa kasteelle. Lisäksi olemme kuulleet terveisiä, että kun ihmiset ovat ja­kaneet videoita, heidän tuttujaan on tullut uskoon.

 

– Videoiden tarkoitus on kir­kastaa Kristusta, johdattaa ihmi­siä Jumalan valtakuntaan ja rohkaista uskovia lähtemään roh­keasti liikkeelle.

 

Ljungman pyrkii muutenkin tuomaan Jeesusta esille kaikin mahdollisin tavoin siellä, missä hän arjessaan liikkuu.

 

– Pyrin joka aamu sanomaan Jumalalle, että hän voi minua käyttää, jos hän haluaa. Kaupun­gilla juttelen ihmisille. Kun kulkee rukoillen, Jumala kyllä johdattaa. Jos pyytää Jumalalta, että hän lä­hettäisi jonkun, jolle voi todistaa, niin kyllä hän lähettää.

 

 

Heikki Salmela




9/2018

UutisetDani Niskanen haluaisi nähdä nuorten syttyvän vaikuttamiselle.
PääkirjoitusSeurakunnnan kuuluu suojella haavoitettuja, elämän kolhi­mia, pelkojensa ja traumojensa kanssa taistelevia ihmisiä. Mutta entä jos seurakunta itse onkin pelkojen ja traumojen aiheuttaja? Kuk...
Miten onSuomen Helluntaikirkko on mukana järjes­tämässä lauantaina 21. huhtikuuta Keravan helluntaiseurakunnassa pidettävää semi­naaria, jossa käsitellään uskonnollista väki­valtaa. Seminaarin teema...
UutisetPerinteiset uskonasioista kertomisen muodot ovat vaihtuneet uusiin. On ollut pakko.
UutisetLapsiasiainvaltuutettu Tuo­mas Kurttila julkaisi kertomuk­sensa eduskunnalle viime viikol­la. Siinä hän ehdottaa muun mu­assa kehittämään lainsäädäntöä siten, että riippumattomalla val­vonta...
UutisetYhteisvastuukeräyksen Näl­kä-työryhmä vaatii nälkää kos­kevassa kannanotossaan, että ihmisten hyvinvointi ei saa olla toisten armeliaisuuden varassa ja leipäjonoista on syytä päästä ko­konaa...
UutisetYksi maan vanhimmista helluntaiseurakunnista juhli merkkivuottaan.
UutisetTammikuussa Jeesus-tutki­muksesta teologian tohtoriksi väitellyt Tuomas Havukainen haastaa helluntailiikettä määrit­telemään laajemmin omaa teo­logiaansa.

– On paljon s...
UutisetTunnettu baptistipastori ja maailmanevankelista Billy Gra­ham kuoli kotonaan Montreatis­sa, Pohjois-Carolinassa viime vii­kon keskiviikkona. Graham oli syntynyt 7.11.1918, joten hän olisi tä...
UutisetJoukko eurooppalaisia seurakunnanistuttajia oppi Berliinissä, miten tehdä "puutarhurintyötä" vielä paremmin.
UutisetSuomalaisten helluntailähet­tien työn kautta aikoinaan syn­tynyt Kenian Full Gospel -kirkko on päättänyt omistautua lähetys­työlle aivan uudella tavalla. Asia oli esillä liikkeen
vuo...
UutisetVuoden 2004 raamatullinen menestyselokuva The Passion of Christ saa jatkoa. Kun The Passi­on of Christ keskittyi Jeesuksen kuolemaa edeltäviin tunteihin, jatko-osassa ohjaaja Mel Gibso­nin h...
MuutMuun muassa teoksista Virta­hepo olohuoneessa, Ihminen ta­vattavissa ja Saat sen mistä luo­vut tunnetun terapeutti-kirjai­lija Tommy Hellstenin Tähän olen tullut - kirja merkityksen löytämis...
KolumniKysymys: Mikä on se asia, jota kaikki haluavat? Vastaus: vähän enemmän.

Vähän enemmän rahaa, vähän uudempi ja isompi koti vähän paremmalla paikalla, vähän enemmän vapaa...
MuutEdes pitkä jäsenyys ei takaa osallisuuden kokemista seurakunnassa. Kuulumisen tunne voi kasvaa muun muassa johtajuutta, avoimuutta ja rakenteita parantamalla.
UutisetPikkukaupungin helluntaiseurakunnan rappusia on huuhdellut jo kolme maahanmuuttoaaltoa.
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna 1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä ko­koonnuimme paikalliseen uima­halliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
ArtikkelitNuoruus on merkittävä ajanjak­so ihmisen elämässä. Nuori arvioi lapsuudessa oppimaansa ja vertaa kodin mallia perheen ulkopuolis­ten henkilöiden käsityksiin. Nuo­ri työstää mielipiteitään, a...
UutisetHengellinen tarjonta kiinnostaa matkailijoita, Lapin hiihtokeskuksissa on huomattu.
PikavisiittiSina Urmas on unelmahommissa maailman lasten parissa.
Muut”Jumala odottaa turhilta po­luilta”, sanoo näyttelijä Ritva Oksanen (Elämä 2/2018).

– Usko on yksinkertainen asia, siitä on turha tehdä liian monimutkaista, sanoo teatt...
MielipideKiitos Elina Rautiolle pääkirjoi­tuksesta ”Psyko­logiaa ei saa si­vuuttaa” (RV 4).

Ihminen on kokonaisuus: hen­ki, sielu (psyyke) ja ruumis. Ja tie­tysti psykologian apu...
MielipideLehdessämme on käyty (RV 4–8) mielenkiintoista keskustelua psy­kologiasta. Keskustelu lähti liik­keelle Aikamedian aikakauslehti­en toimituspäällikön Elina Raution pääkirjoituksesta (RV 4),...
MielipideRistin Voiton numerossa 6/2018 oli Reijo Vaurulan kirjoittama laaja uutinen Kouvolan alueen helluntaiseurakuntien toimin­nasta. Uutiseen oli sijoitettu myös allekirjoittaneiden kommentteja...
MuutLeevi Ahopellon sydämen asiana on kertoa evankeliumia laulamalla. Hän uskoo, että hengellinen musiikki voi avata sisimmän portit.
Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja