Seurakunnnan kuuluusuojella haavoitettuja, elämän kolhimia,
pelkojensa ja traumojensa kanssa taistelevia ihmisiä. Mutta entä jos seurakunta
itse onkin pelkojen ja traumojen aiheuttaja? Kuka silloin auttaa hengellisen
väkivallan haavoittamia?
Apua voi löytyä vertaisryhmistä ja ammatillisen avun kautta, mutta
voiko uskonnollinen yhteisö ulkoistaa niiden auttamisen, joita on itse
kolhinut?
Uskonnollinen yhteisö voi aiheuttaa pelkoja, traumoja ja uskonnon
uhreja. Suljettu yhteisö kieltää ongelmat ja syyllistää haavoitetut.
Irtautuminen voi olla hyvinkin kivuliasta, mutta silti joskus ainoa ulospääsy
tilanteesta.
Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla olla ainoa malli, eikä se saa
olla sitä. Avoin yhteisö tunnustaa virheensä, pyytää anteeksi ja tekee
voitavansa, jotta haavoitetut saavat avun eikä uusia uhreja enää synny.
Yhteisön jäsenet ja johto vaihtuvat ajan myötä, vaikka yhteisön
toiminta jatkuu. Ovatko uudet johtajat vastuussa menneiden sukupolvien
virheistä? Tai onko koko kirkkokunta tai koko herätysliike vastuussa yhden paikallisen
seurakunnan aiheuttamista kivuista?
Mielestäni on. Uskonyhteisön haavoittamaksi joutunut on
oikeutettu saamaan apua siltä yhteisöltä, jossa häntä on haavoitettu. Toki
apua voi löytyä muualtakin, mutta uskonnollisella yhteisöllä on vastuu tarjota
apua niille, joita se on itse haavoittanut. Tämä edellyttää avoimuuden lisäksi
myös osaamista ja aiheeseen perehtymistä. Itsekritiikki, omien tekojen ja myös
omien johtajien arviointi kuuluvat terveen ja avoimen yhteisön tunnusmerkkeihin.
On ongelmallista, jos hengelliseen väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä
ainoiksi asiantuntijoiksi jäävät ne, jotka itse ovat joutuneet väkivallan
uhreiksi. Fyysisen sairauden kanssa kamppaileva tuntee kyllä kivun, mutta
parantamiseen tarvitaan lääkäriä ja hoitoympäristöä. Vastaavasti hengellisen
väkivallan haavoittamat tarvitsevat vertaistuen lisäksi ammatillista osaamista
ja yhteisöllistä turvallisuutta.
Vääristyneen hengellisyyden vaihtoehtona ei tarvitse olla
hengellisyydestä luopuminen. On tärkeää, että löytyy myös mahdollisuus
terveeseen hengellisyyteen, turvalliseen yhteisöön ja aitoon yhteyteen Jumalan
kanssa.
Yhteisöstä syrjään jääneiden ääni ei useinkaan kanna sinne, mistä
seurakuntaa tai yhteisöä johdetaan. Jotta yhteisö muuttuisi ja sen ongelmiin
joku puuttuisi, hengellisestä väkivallasta täytyy puhua myös niiden, jotka
juuri nyt ovat vastuussa seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen
johtamisesta.
Esko Matikainen
Kirjoittaja on
pastori ja Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja.
PääkirjoitusSeurakunnnan kuuluu suojella haavoitettuja, elämän kolhimia,
pelkojensa ja traumojensa kanssa taistelevia ihmisiä. Mutta entä jos seurakunta
itse onkin pelkojen ja traumojen aiheuttaja? Kuk...
Miten onSuomen Helluntaikirkko on mukana järjestämässä lauantaina 21. huhtikuuta
Keravan helluntaiseurakunnassa pidettävää seminaaria, jossa käsitellään
uskonnollista väkivaltaa. Seminaarin teema...
UutisetLapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila julkaisi kertomuksensa eduskunnalle
viime viikolla. Siinä hän ehdottaa muun muassa kehittämään lainsäädäntöä
siten, että riippumattomalla valvonta...
UutisetYhteisvastuukeräyksen Nälkä-työryhmä vaatii nälkää koskevassa
kannanotossaan, että ihmisten hyvinvointi ei saa olla toisten armeliaisuuden
varassa ja leipäjonoista on syytä päästä kokonaa...
UutisetTammikuussa Jeesus-tutkimuksesta teologian tohtoriksi väitellyt Tuomas Havukainen haastaa helluntailiikettä määrittelemään
laajemmin omaa teologiaansa.
UutisetTunnettu baptistipastori ja maailmanevankelista Billy Graham kuoli
kotonaan Montreatissa, Pohjois-Carolinassa viime viikon keskiviikkona. Graham
oli syntynyt 7.11.1918, joten hän olisi tä...
UutisetSuomalaisten helluntailähettien työn kautta aikoinaan syntynyt Kenian Full
Gospel -kirkko on päättänyt omistautua lähetystyölle aivan uudella tavalla.
Asia oli esillä liikkeen
vuo...
UutisetVuoden 2004 raamatullinen menestyselokuva The Passion of Christ saa
jatkoa. Kun The Passion of Christ keskittyi Jeesuksen kuolemaa edeltäviin
tunteihin, jatko-osassa ohjaaja Mel Gibsonin h...
MuutMuun muassa teoksista Virtahepo olohuoneessa, Ihminen tavattavissa
ja Saat sen mistä luovut tunnetun terapeutti-kirjailija Tommy Hellstenin Tähän olen tullut - kirja merkityksen
löytämis...
MuutEdes pitkä jäsenyys ei takaa osallisuuden kokemista seurakunnassa. Kuulumisen tunne voi kasvaa muun muassa johtajuutta, avoimuutta ja rakenteita parantamalla.
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
ArtikkelitNuoruus on merkittävä ajanjakso ihmisen elämässä. Nuori arvioi
lapsuudessa oppimaansa ja vertaa kodin mallia perheen ulkopuolisten
henkilöiden käsityksiin. Nuori työstää mielipiteitään, a...
MielipideLehdessämme
on käyty (RV 4–8) mielenkiintoista keskustelua psykologiasta. Keskustelu lähti
liikkeelle Aikamedian aikakauslehtien toimituspäällikön Elina Raution pääkirjoituksesta
(RV 4),...
MielipideRistin Voiton numerossa 6/2018 oli Reijo Vaurulan kirjoittama laaja uutinen Kouvolan alueen
helluntaiseurakuntien toiminnasta. Uutiseen oli sijoitettu myös
allekirjoittaneiden kommentteja...