Kristillinen valemedia hämmentää

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) sanatietokantaan lisättiin pari vuotta sitten uusi sana: valemedia. Sillä tarkoitetaan mielipiteisiin perustuvaa ja journalismin periaatteet laiminlyövää viestintäkanavaa, jota käytetään kyseenalaisen vaikuttamisen välineenä.

Valemedia tuottaa valeuutisia. Se on vaarallinen sen vuoksi, että tiedon sisältö saattaa näyttää luotettavalta, mutta on kuitenkin väärää. Valemedia aiheuttaa myös sekaannusta ja hämmennystä. Se synnyttää ihmisissä epävarmuutta siitä, mikä on totta ja kenen välittämään tietoon voi luottaa.

Kristillistä toimintaa koskevassa verkkoviestinnässä on viime vuosina esiintynyt samankaltaisia piirteitä. Erilaiset ”hengelliset besserwisserit” ovat alkaneet käyttää nettiä kyseenalaisen tiedon levittämiseen ja mielipidemuokkaukseen. He laittavat esimerkiksi Facebookiin videoita ja artikkeleita, jakelevat sähköposteihin linkkejä ja liitetiedostoja ja pyrkivät niillä vaikuttamaan uskovien ajatteluun.

Viestit ovat vahvasti kantaaottavia. Ne sisältävät salaisten taustojen ”paljastuksia”, ihmisten mustamaalausta ja dramaattisia harhaoppisyytöksiä.

Kristillisen valemedian edustajilla on monia yhteisiä piirteitä. He toimivat hengellisen paimenuuden ja seurakuntayhteyden ulkopuolella – siis yksityisesti ja ilman tilivelvollisuutta. Heidän viestinsä sisältää kritiikkiä, ei rohkaisua eikä hyvää palautetta. He esittävät virheellisiä väitteitä arvioimatta tietolähteitään. He yhdistelevät toisiinsa liittymättömiä asioita ja tekevät sen pohjalta totuudenvastaisia päätelmiä. Ja he antavat ymmärtää toimivansa puhtaan uskon puolesta.

Väärän tiedon levittäminen ei ole mitään uutta. Tällaista uskovia hämmentävää viestintää esiintyi kristillisyyden piirissä jo Uuden testamentin kirjoittamisen aikoihin. Apostoli Paavali kehottikin torjumaan ”tyhjät puheet ja vastaväitteet, joita tiedon nimellä kulkeva valhetieto keksii”. Hän painotti myös sitä, että hengellinen ojentaminen on Hengellä täytettyjen ja uskossaan kypsien henkilöiden tehtävä – ei seurakunnan johtorakenteen ulkopuolella toimivien kiihkoilijoiden asia. Lisäksi paimenellinen puuttuminen edellyttää aina oikeaa mielenlaatua: ”Veljet, jos joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi ojennettava häntä.”

Nykyisin seurakuntalaisiin vaikutetaan entistä enemmän sähköisten viestimien kautta. Siksi uskovien on tärkeä kehittää medialukutaitoaan ja kykyä erilaisten tietolähteiden kriittiseen arviointiin. Kun hengelliset aistit harjaantuvat erottamaan oikean väärästä ja terveen epäterveestä, myös netissä liikkuvat valemedian viestit osataan jättää omaan arvoonsa.

Näin huolimatta siitä, että ne on usein puettu vanhurskailta näyttäviin puhdasoppisuuden vaatteisiin.

Leevi Launonen