Pekka Iivonen: Uskonyhteisön merkitys katsomuskasvatuksessa
Suomalainen kouluyhteisö on viime vuosikymmenten aikana
1980-luvulta lähtien muuttunut ja monimuotoistunut hyvin voimakkaasti.
Merkittävänä muutoksena koulun toimintakulttuurin ja oppimiskäsityksen
muutoksen ohella on ollut oppilaiden ja opiskelijoiden kulttuurierojen suuri
muutos. Tällä hetkellä tuo kulttuuriero koulutuksen piirissä olevilla lapsilla
ja nuorilla on suurempi kuin koskaan ennen maamme historiassa. Samalla toinen
eli väestön tuloerojen kasvu on johtanut tilanteeseen, jossa tasavertaisen
koulutuksen takaaminen kaikille on entistä vaikeampaa ja ajoittain tai
paikoitellen mahdotonta jo nyt.
Nämä muutokset ovat johtaneet myös siihen, että kouluissa ja
oppilaitoksissa tarvitaan entistä enemmän kulttuureihin, katsomuksiin ja
hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Ja tätä erityisesti varhaiskasvatus eikä
myöskään koulutoimi pysty yksin tekemään, vaan ne tarvitsevat entistä enemmän
koulun ulkopuolisten toimijoiden läsnäoloa yhteisössä.
Euroopan Kirkkojen Neuvoston pääsihteeri isä Heikki Huttunen (2018) toteaa kirjoituksessaan Ortodoksinen
Opettaja -lehdessä, että ”uskonto on palannut Euroopan politiikan
asialistalle. Hänen mukaansa useissa Euroopan maissa, mukaan lukien Ranska,
pohditaan uskonnon asemaa koulussa sekä opetuksen että kasvatuksen
kysymyksenä”. Hänen mukaansa ”Euroopassa vähitellen myönnetään, että
kouluopetuksen tulisi antaa myös teologisia ja hengellisiä eväitä, jotta
uskonnollista identiteettiä ei voitaisi käyttää väärin.” Tätä samaa Suomessa on
useissa yhteyksissä korostanut muun muassa sisäministeriö eri kannanotoissaan
yhteiskunnan turvallisuudesta puhuttaessa.
Uskonnollisen yhdyskunnan ja koulun välinen yhteistyö on
muuttunut merkittävästi tultaessa 1970- ja 1980-luvulta tähän päivään. Vielä
1980-luvulla uskonnollinen toiminta kouluissa oli lähes yksinomaan Suomen
evankelis-luterilaisen kirkon työtä, koulupastori-työ, ja sisällöltään hyvin
hartaudellista ja jopa julistavaa tai evankelioivaa. Vähitellen yhteiskunnan
monimuotoistuessa mm. maahanmuuttajien ja uskonnottomien määrän kasvaessa 1990-luvulla
ja erityisesti 2000-luvun alussa myös uskonnollisten yhdyskuntien rooli muuttui
kouluyhteistyössä. Julistamisen ja hartaudenharjoittamisen sijaan yhä
keskeisemmäksi nousi uskontoihin tutustuminen, arvo- ja eettinen kasvatus ja
osallistuminen koulun arkiseen elämään asiantuntijana ja tukijana. Tämä
kehityssuunta on korostunut tultaessa 2010-luvulle.
Toiminnan muutoksesta huolimatta Opetushallituksen (2011)
tekemän selvityksen mukaan paikallisseurakunnat ovat koulun tärkeimpiä
yhteistyökumppaneita. Ylivoimaisesti eniten peruskoulut ja lukiot ilmoittivat
tekevänsä yhteistyötä eri seurakuntien kanssa. Selvityksessä ei eritelty eri
kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien tekemää työtä toisistaan, joten
voidaan arvella, että näissä vastauksissa oli mukana myös yhteistyö muidenkin
kirkkojen ja seurakuntien kanssa tehty työ.
Uskonnollisen yhdyskunnan merkitys tällä hetkellä ja
käsittääkseni myös tulevina vuosina on olla entistä vahvemmin arvojen ja eettisten
kysymysten esiin nostaja lapsille ja nuorille. Eri uskonnollisten ja
katsomuksellisten toimijoiden tulee siis olla tukemassa omalla toiminnallaan
kouluyhteisössä sitä tavoitetta, jonka muun muassa Perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteet (2016) kiteyttää muotoon:
”Koulutyössä tutustutaan läheiseen kulttuuriympäristöön sekä sen kulttuuriseen
monimuotoisuuteen.” Entistä keskeisempään rooliin on noussut niin oppilaiden
kuin henkilökunnan tuki kriiseissä ja erilaisissa elämää järkyttäneissä tilanteissa.
Perinteisen hartauden, kirkon tai päivänavauksen sijaan tarvitaan tukea,
läsnäoloa ja asiantuntijuutta.
Koulun ja uskonnollisen yhdyskunnan yhteistyötä koulutoimessa
ohjaavat tällä hetkellä seuraavat säädöksen, joiden perusteella yhteistyö
voidaan ja pitää toteuttaa: Suomen perustuslaki (11.6.1999/731; 11 §),
uskonnonvapauslaki (6.6.2003/453), varhaiskasvatuslaki (13.7.2018/540),
perusopetuslaki (21.8.1998/628), lukiolaki (10.8.2018/714), varhaiskasvatuksen,
esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelman perusteet sekä lisäksi
Opetushallituksen 12.1.2018 antamat ohjeet koskien uskonnon ja
elämänkatsomustiedon opetusta ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä
ammatillisessa koulutuksessa sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
kasvatuksen linjaus 2015. Ammatillisessa koulutuksessa yhteistyötä ohjaavat eri
ammattitutkintojen perusteet sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.
Opetushallituksen antaman ohjeen (2018) tarkoituksena on
varmistaa sivistyksellisten ja uskonnon vapautta koskevien perusoikeuksien
toteutuminen esi- ja perusopetuksessa, edistää suvaitsevaisuutta ja
moniarvoisuutta sekä varmistaa, että opetus on oppilaita uskonnollisesti ja
katsomuksellisesti sitouttamatonta. Opetuksen järjestäjät vastaavat opetuksen
toteuttamisesta, juhlien sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja
niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten
edellyttämällä tavalla ja koulun ulkopuoliset toimijat tuovat mukaan oman
uskontonsa erityispiirteitä ja asiantuntijuutta.
Opetushallituksen antaman ohjeen (2018) mukaan uskonnolliset
tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2
momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja
harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla
kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan
omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Viimeksi mainitun
perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen,
uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai
toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja
toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään
tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan
asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan tai opetuksen järjestäjän itse
järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. Toisaalta
perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden
positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta.
Yksi keskeisimmistä toimijoista arvo- ja eettisten kysymysten
ja uskonnon näkymisessä koulussa on luterilaisen kirkon rinnalla ollut
vuosikymmenien ajan helluntaiseurakunnat ja sittemmin myös Helluntaikirkko sekä
Helluntaiseurakuntien Koulupalvelu. Toiminta alkoi, kuten ajan tapaan kuului,
1970-luvulla hyvin vahvana sanajulistuksena ja evankelioimisena. Työ oli hyvin
merkittävää ja tavoitti tuhansia ja tuhansia nuoria eri puolilla maata,
erityisesti koulutyön pioneerin Samuli Sirenin
työ helsinkiläisissä kouluissa lähetystyön elokuvien kautta oli merkittävää ja
tärkeää tuon ajan nuorille. Joidenkin arvioiden mukaan hän esitti ja tavoitti
filmeillään 300 000 nuorta.
Pian 1990-luvun alussa toiminta muuttui vastaamaan koulun
keskeisiä tavoitteita ja kaikki toiminta tuki koulujen ja oppilaitosten
toimintaa kristilliseltä ja uskonnollisesta perustalta erityisesti
arvokasvatuksen alueella. Alun Koulupalvelulle loi Kiimingin koulutoimenjohtaja
Osmo Rinkinen kokoamalla opettajia yhteisen asian
äärelle 1970-luvun puolivälissä. Vähitellen työ organisoitui ja laajeni
kattamaan koko maan. Samoin työmuodot lisääntyivät ja entistä enemmän mukaan
tuli eri seurakuntien työntekijöitä. Useinkin suuresta innosta johtuen syntyi myös
kitkaa koulujen kanssa.
Vuodesta 1989 aina viimevuosiin asti työn johtajan toimi Leevi Ahopelto. Mielelläni mainitsen myös 1990-luvulla
toimineen Leo Lehmuksen, joka oli aktiivinen työn
kehittäjä. He kaikki ja monet kymmenet alue- ja paikallistasolla toimineet
koulutyöntekijät veivät helluntaiseurakuntien ja koulun välisen toiminnan
sitten sille uralle, joka mahdollisti ja monipuolisti yhdyskunnan työn koulutoimessa.
Toiminnan ja suunnan muutos merkitsi samalla myös sitä, että vähitellen
helluntaiherätyksen toimintamahdollisuudet kouluissa paranivat ja erilaiset,
pienet ja isot, skismat koulun ja herätyksen välillä vähenivät ja vähitellen
poistuivat kokonaan niin, että tänä päivänä Koulupalvelu on toivottu ja tärkeä
tuki kouluissa.
Tällä hetkellä, vuonna 2018, Helluntaiseurakunnan Koulupalvelu
pyrkii oman määritelmänsä mukaan ”vastaamaan lasten ja nuorten
kasvatuksellisiin haasteisiin. Sen tavoitteena on tukea koulujen
uskonnonopetusta ja oppilaiden hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää
monikulttuurista asennoitumista lasten ja nuorten keskuudessa.” Määritelmä
vastaa hyvin sitä ajatusta, joka koulutoimella on koulun keskeisistä
toiminnoista lasten ja nuorten hyväksi.
Mielenkiintoinen haaste jo nyt mutta erityisesti tulevina
vuosina on varhaiskasvatus ja katsomuskasvatus siellä. Mitä voisivat olla ne
keinot ja menetelmät, joilla eri uskonnolliset toimijat löytävät paikkansa
varhaiskasvatuksen muuttuneessa maailmassa. Kouluttaja ja varhaiskasvattaja Silja Lamminmäki-Vartia (2016) toteaa, että
”katsomuskasvatusta voidaan perustella myös lapsen oikeuksien ja
katsomuskasvatuksen merkityksellisyyden kautta. YK:n lapsen oikeuksien julistus
määrää, että lapsella on oikeus kieleen, kulttuuriin, henkiseen ja hengelliseen
sekä moraaliseen kehitykseen sekä uskontoon ja kasvatukseen. Näiden asioiden
tarpeellisuutta ei määritellä yhteiskunnasta tai aikuisista käsin vaan lapsesta
käsin. Lapsen oikeus on tulla kuulluksi ja nähdyksi katsomuksellisten
kysymystensä kanssa. Lapsen kysymykset voivat hämmentää aikuista eikä ole yhtä
oikeaa tapaa käsitellä lapsen katsomuksellisia kysymyksiä. Katsomuskasvatus
muotoutuu ryhmän mukaan ja sen on käsiteltävä sellaista maailmaa, mikä on
merkityksellistä lapsen elämänpiirissä. Katsomuskasvatus ei ole
indoktrinaatiota vaan se on lasta varten. Tämä edellyttää työntekijöiltä oman
katsomuksen etäännyttämistä ja ammatillista otetta.”
Vaikka katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa tai koulussa ei
ole indoktrinaatiota eli käännytystä uskontoon, niin kaiken työn syvimpänä
tavoitteena on ja on oltava se, että lapselle ja nuorelle annetaan riittävästi
eväitä, tietoja ja asenteita, oman katsomuksensa rakentamiseen. Se, mikä kunkin
katsomus on tai tulee olemaan, ei kuitenkaan ole työtä tekevän tai siihen
lähettäjän tavoite, vaan tavoite on, kuten Lamminmäki-Vartia toteaa, lapsen
parhaaksi toimimista, tukemista ja auttamista elämässä.
Uskontokasvatuksessa tai nykyään useimmin katsomuskasvatuksessa
on monia haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä eri kirkkojen ja
uskonnollisten yhdyskuntien sekä varhaiskasvatuksen ja koulutoimen välillä.
Aika, jolloin yksittäinen työntekijä lähti intoutuneena tekemään työtä kouluun
oman vakaumuksensa mukaisella tavalla, on mennyttä aikaa. Myöskään yksittäisen
yhdyskunnan toiminta koulussa kulkee vääjäämättä kohti loppua. Jo nyt ja
tulevien vuosien aikana keskeinen toiminta on yhteinen, uskonto- ja
kulttuurirajat ylittävä ekumeniaan ja uskontojen vuoropuheluun perustuva työ.
Toiminnan perustana on toisaalta koulun ja toisaalta siellä olevien lasten ja
nuorten sekä siellä työskentelevien aikuisten tarpeet. Kysymys on siis siitä,
että kaikessa tekemisessä ensisijaisesti kunnioitetaan koulussa olevia ja
siellä toimivia ja tuetaan omilla tuotteilla erityisesti lapsen ja nuoren
kasvua ja mahdollisuutta rakentaa oma katsomuksensa ja elämänsä. Koulu ei ole
kilpailun vaan yhdessä tekemisen paikka jokaisen hyödyksi ja eduksi.
Yhteenvetona koulun ja uskonnollisen yhteisön välisestä
toiminnasta sanoisin, että olemme suurten muutosten edessä, jotka vaikuttavat
jo nyt ja entistä enemmän tulevaisuudessa kaikkeen toimintaan koulussa ja
erityisesti yhteistoimintaan koulun ja sen ulkopuolisen toimijan välillä.
Opetus ja kasvatus kouluissa on tämän vuosikymmenen aikana kaikilla asteilla
varhaiskasvatuksesta lukio- ja ammatilliseen koulutukseen asti kokenut
perustavanlaatuisia muutoksia niin tavoitteiden, sisältöjen kuin toiminnan
osalta. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kautta kasvatus- ja
opetustoimea on johdettu entistä enemmän lapsesta ja nuoresta lähtevään
aikaisemman koulusta ja opettajasta lähteneen toiminnan sijaan. Opetuksen ja
luokassa tapahtuvan opetuksen tilalle on tullut oppiminen ja yhdessä tekeminen.
Samaan aikaan opettajan työ on muuttunut opettamisesta oppimisen ohjaamiseen ja
tukemiseen.
Nämä muutokset merkitset myös voimakasta koko kouluyhteisön
toimintakulttuurin muuttumista oppilas- ja opiskelijakeskeiseksi. Jatkossa
ulkopuolisten toimijoiden laatuun, osaamiseen, sanomaan ja toimintaan tullaan
kiinnittämään yhä enemmän huomiota yhteistyötä tehtäessä. Erityisen
merkittäväksi nämä laatumääreet tulevat, kun yhteistyön kumppanina on
uskonnollinen toimija. Ainoastaan koulun keskeiset tavoitteet ja toiminnan
periaatteet hyväksyvällä uskonnollisella yhteisöllä voi olla mahdollisuus
toimia koulussa. Kysymys on siis juuri edellä mainitsemistani tavoitteista,
sisällöstä, laadusta ja tekijöistä sekä siitä, mitä koulu haluaa ja tarvitsee
yhteistyökummanilta. Yhteistyössä jokaisen näistä neljästä elementistä täytyy
olla kunnossa ja hiottuna viimeiseen asti.
Itse näen, että Helluntaikirkon ja helluntaiseurakuntien
kaltaisilla toimijoilla on Koulupalvelun tai jonkin muun toiminnan kautta
tärkeä osa suomalaisen koulutuksen ja kasvatuksen varmistamisessa. Koulu,
oppilaat ja henkilökunta, tarvitsevat tukea ja osaamista arvo- ja eettisessä
kasvatuksessa sekä tukea elämän eri tilanteissa. Tulevaisuus on tekijöissä ja
osaajissa ei rakenteissa tai kaavamaisessa normien toteuttamisessa.
Pekka Iivonen
Kirjoittaja
on rovasti ja opetusneuvos, joka toimii Opetushallituksessa.
Lähteet:
Demokratiakasvatusselvitys. 2011. Raportit ja selvitykset
2011:27. Opetushallitus.
Huttunen, H. 2018. Pohdintoja
uskonnonopetuksen asemasta. Ortodoksinen Opettaja.
Lamminmäki-Vartia, S. 2016. Miksi
Katsomuskasvatusta? Suomen Ekumeeninen Neuvosto. http://www.ekumenia.fi/sen_toimii/kasvatus_ja_ekumenia/vasu2017_toteutuuko_lapsen_oikeus_katsomukseen/miksi_katsomuskasvatusta/
Ohje perusopetuksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon sekä
esiopetuksen katsomuskasvatuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista
tilaisuuksista esi- ja perusopetuksessa. 2018. Opetushallitus 12.1.2018.
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...