Mitä suomalaiselle lähetys työlle tapahtui?

Lähetysrakkauden perinteiset lämpökattilat, lähetyspiirit käsityötalkoineen, ovat monin paikoin hiipuneet. Lähetystyön rahoittamiseksi järjestettävät lähetyslounaat, -myyjäiset ja kirpputoritoiminta ovat pitäneet pintansa paremmin.
Lähetysrakkauden perinteiset lämpökattilat, lähetyspiirit käsityötalkoineen, ovat monin paikoin hiipuneet. Lähetystyön rahoittamiseksi järjestettävät lähetyslounaat, -myyjäiset ja kirpputoritoiminta ovat pitäneet pintansa paremmin.
Vuonna 1919 perustettu Suomen lähetysneuvosto on laatinut vuosittaisia lähetystyöntekijätilastoja alusta asti. Pitkään jatkunut lähettimäärän kasvu taittui 1990-luvulla, minkä jälkeen suunta on ollut laskeva.

Kun neuvoston jäsenyhteisöillä oli huippuvuonna 1996 yhteensä 1 256 lähetystyöntekijää, niin vuoden 2015 lopussa lähettilistoilla oli enää 592 nimeä. Nyt vuodenvaihteessa määrä oli jälleen pienempi, yhteensä arviolta noin 540–550.

Arvio perustuu Ristin Voiton lähettimääriltään suurimmilta järjestöiltä saamiin ennakkotietoihin. Fidan lähettimäärä laski viime vuoden aikana 208:sta noin 180:een ja Suomen Lähetysseuran 123:sta ”hieman yli sataan”. Suomen Evankelis-luterilaisella Kansanlähetyksellä määrä kasvoi vuodentakaisesta 63:sta muutamalla ja luterilaisella Lähetysyhdistys Kylväjällä pysyi noin 40:ssä.

Neuvoston 27 muuta jäsenjärjestöä ja -kirkkoa ovat lähettimäärältään vielä pienempiä, ja niissä vuosittaiset muutokset ovat yleensä olleet minimaalisia.

Eniten lähettimääräänsä on 2010-luvulla kasvattanut Operaatio Mobilisaatio – 19:stä noin 30:een. Pientä kasvua on ollut niin ikään noin 30 lähetin Vapaakirkolla.

Silti työntekijämäärän supistuminen on ollut nopeaa: vielä vuonna 2008 suomalaislähettejä oli listoilla 900.

Tilastointimuutoksia

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella: mitä suomalaisuskovien lähetysrakkaudelle on tapahtunut?

Ei välttämättä paljoakaan, Suomen lähetysneuvoston puheenjohtaja,medialähetysjärjestö Sanansaattajien kansainvälisen kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkala rauhoittelee.

Ensinnäkin Suomesta on edelleen lähtenyt lähetystyöntekijöitä väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin tiettävästi mistään muusta Euroopan maasta.

Toiseksi osa lähettimäärän laskusta selittyy tilastointitapojen muutoksilla. Esimerkiksi Fidassa tarkistettiin lähetti-nimikkeen käyttökriteerejä vuonna 2010, mikä pudotti lähettien määrää kerralla noin 50. Tuolloin listalta poistettiin muun muassa henkilöitä, jotka olivat käyneet lähetyskohteissa osa-aikaisissa opetus- ja konsultointitehtävissä.

Myös sen jälkeen tilastointikäytäntöjä on tarkennettu, ja järjestöt poistavat kotimaahan pysyvästi palanneet työntekijät listoilta aiempaa nopeammin.

Tilastoissa eivät myöskään näy ne lähetit, jotka toimivat jonkun ei-suomalaisen järjestön tai Kirkon Ulkomaanavun (KUA) palveluksessa. Lähetysneuvostoon kuulumaton KUA on 2000-luvulla kasvattanut ulkomailla työskentelevän suomalaishenkilöstönsä määrää kymmenillä.

– Esimerkiksi Lähetysseuran ja Fidan työntekijöitä on siirtynyt KUA:lle tekemään melkein samaa työtä kuin aiemmin, muta nyt he eivät enää näy lähetysneuvoston tilastoissa, Timo Reuhkala huomauttaa. Kolmanneksi työntekijämäärään on vaikuttanut lähetystyön viime vuosikymmeninä läpikäymä laaja rakennemurros, joka jatkuu yhä.

Kumppanit vahvistuneet

Rajuimmin lähettimäärä on laskenut Suomen Lähetysseuralla, jolla pudotusta on ollut pelkästään 2010-luvulla noin 40 prosenttia. Lähetysseuran toiminnanjohtajan Seppo Rissasen mukaan lähettimäärän pienemisessä on suurelta osin kyse vahvistuneiden etelän kirkkojen vähentyneestä tarpeesta saada ulkomaalaisia työntekijöitä. Etenkin Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kirkoilla on jo runsaasti sekä omia toiminnallisia ja johtamiseen liittyviä resursseja että voimaa ja taitoa levittäytyä ja toimia omassa ympäristössään.

Lähettitarpeen vähenemisen seurauksena Lähetysseurassa on 2000-luvulla tehty tietoinen strateginen valinta keskittyä yhteistyökirkkojen henkilöstön ja hankkeiden koulutukselliseen ja taloudelliseen tukemiseen sekä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa tapahtuvaan vaikuttamistyöhön. Pysyvästi maassa asuvia omia työntekijöitä lähetetään vain tarvittaessa.

Jos lähetystyöntekijän tehtävänä on tehdä itsensä tarpeettomaksi, monilla perinteisillä kohdealueilla siinä on käytännössä onnistuttu.

– Esimeriksi Namibiassa oli Suomesta aiemmin jopa 126 lähetystyöntekijää. Nykyinen tarve on muutamia, Seppo Rissanen havainnollistaa.

Lähetysseuran lisäksi ilmiö koskee useimpia muita toimijoita. Esimerkiksi helluntaiseurakuntien lähetystyössä perinteisesti tärkeä raamattukoulujen tukeminen tapahtuu yhä useammin lyhytaikaisten, tiettyyn teemaan liittyvien opetusvierailujen muodossa pysyvästi maassa asuvien opettajien sijaan.

Evankeliointi- ja seurakuntien istutustyössä useat lähetystyön tukijat ovat siirtyneet kannattamaan suoraan paikallisia työntekijöitä.

– Usein paikalliset osaavat tehdä työn paljon paremmin kuin ulkomaalainen, jonka pitää opetella kieli ja kulttuuri, Timo Reuhkala huomauttaa.

Paikallisten palkkaaminen on myös kustannustehokasta: yhden eurooppalaisen hinnalla varustaa kentälle hyvinkin kymmenen etiopialaista tai indonesialaista evankelistaa – etenkin kun samaan aikaan lähettämisen kustannukset ovat nousseet kotimaassa lähettihuollon kehityttyä. Lähetystyön tuleminen kristillisten alojen työehtosopimuksen piiriin loppuvuodesta 2010 oli hyvä asia työntekijöiden kannalta, mutta samalla se nosti lähetystyön kuluja kerralla 20–25 prosenttia.

Työlupien saanti vaikeutunut

Lähetystyön rakennemuutokseen lukeutuu niin ikään medialähetystyön raju kasvu 2000-luvulla. Sähköiset viestimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi välineiksi uskonnollisten, poliittisten ja kulttuuristen rajojen ylittämisessä. Satelliittivastaanotinten, internetin ja mobiililaitteiden yleistyminen vähän evankelioiduilla alueilla tarjoaa evankelioivalle sisällölle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia.

Tämän tiedostavat myös lähetystyön rahoittajat: suomalaislähettejä niukasti työllistävään kansainväliseen medialähetystyöhön kohdistetaan nykyään enemmän lahjoitusvaroja kuin 20 vuotta sitten.

Lähettitilastoissa eivät myöskään näy ne ulkomailla asuvat uskovat, jotka tekevät lähetystyötä opiskelun, maallisen työn tai yritystoiminnan ohessa.

– Yleinen tuntuma on, että tällaisten niin sanotussa teltantekijätyössä toimivien uskovien määrä on kasvanut 2000-luvulla ja on edelleen nouseva trendi, Timo Reuhkala sanoo.

Omia työntekijöitä korvaaviin lähetystyömuotoihin siirtyminen on osittain pakon sanelemaa: monissa maissa ulkomaalaisten toimiminen kristillisessä työssä on muuttunut liian vaaralliseksi tai maahan on aiempaa vaikeampi saada työlupia joko hallinnon kristinuskonvastaisuuden tai työmarkkinoita suojaavan lainsäädännön vuoksi.

Esimerkiksi perinteisiin kohdemaihin lukeutuvassa Etiopiassa ulkomaalaiselle myönnettävä työlupa edellyttää aiempaa korkeampaa muodollista koulutusta – pelkkä ammatillinen osaaminen ei enää riitä.

– Kaikki maat pyrkivät suojamaan omaa työvoimaansa, ja hallitukset harkitsevat tarkkaan, millaisille henkilöille lupia myönnetään, Seppo Rissanen toteaa.

Myös kumppaneiden odotukset lähetystyöntekijöiden osaamista kohtaan ovat nousseet, Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola lisää.

– Esimerkiksi raamattukoulujen opettajien toivotaan usein olevan vähintään maistereita, mutta joskus edellytetään jopa tohtoritason tutkintoa.

Samalla aiempaa korkeammat tietotaito- ja kokemusvaatimukset hidastavat uuden työntekijäpolven mahdollisuuksia sijoittua kentälle. Joillakin järjestöillä onkin ollut pulaa sopivista lähtijöistä.

Fidassa kumppanin toivomaan tehtävään sopiva henkilö yleensä löytyisi.

Pullonkaulana on raha.

Lahjoitukset kertovat luottamuksesta

Timo Reuhkala pitää parhaana lähetysrakkauden lämpömittarina lähetystyön saamaa taloudellista tukea ja etenkin seurakuntien talousarviomäärärahojen ulkopuolista vapaaehtoista kannatusta.

Lähetysneuvoston jäsenyhteisöjen lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan saama vapaaehtoinen kannatus kasvoi vuosina 2011–2014 joka vuosi ja oli 45,4 miljoonaa vuonna 2014. Vuonna 2015 vapaaehtoiskannatusta kertyi noin 44 miljoonaa, mikä sekin oli toiseksi suurin summa vuonna 2009 alkaneessa tilastointihistoriassa.

Tilastoissa vapaaehtoiseksi kannatukseksi lasketaan yksityisten ihmisten tekemien lahjoitusten ja testamenttituottojen lisäksi esimerkiksi kummikannatukset, Fida-myymälöiden tuottama voitto sekä luterilaisten seurakuntien lähetysjärjestöjen tueksi keräämät kolehdit.

Timo Reuhkalan mukaan suomalaiskristittyjen halu tukea lähetystyötä näyttäisikin pysyneen ennallaan. Varsinkin kun kristittyjen lahjoituksista kilpailevat samaan aikaan myös useat muut tärkeät kohteet.

– Lähetystyölle osoitettu vapaaehtoinen kannatus on myös merkki siitä, että ihmiset luottavat siihen, että järjestöt tekevät hyvää työtä.

Myös luterilaisten seurakuntien talousmäärärahoista maksama tuki kirkon kansainväliselle työlle on pysynyt vakaana, vaikka muutama vuosi sitten useat suuret seurakuntayhtymät ilmoittivatkin lakkauttavansa lähetysavustuksia konservatiivisimmilta herätysliikejärjestöiltä. Varoja ohjattiin muille toimijoille.

– Lähetystyön tukemisen muodot ovat toki muuttuneet. Aiemmin seurakunnissa oli aktiivisia lähetyspiirejä, ja niiden määrä on vähentynyt. Toisaalta ihmiset ovat uudella tavalla mukana esimerkiksi netin kautta. Koko seurakuntaelämän luonne poikkeaa aiemmasta, Lähetysseuran Seppo Rissanen toteaa.

Lähetyskannatuksen vakautta ja vapaaehtoisen kannatuksen kasvua voi pitää hyvänä myös siihen nähden, miten kriittisesti lähetystyöstä on viime vuosina maallisessa ja osin myös luterilaisessa lehdistössä keskusteltu. Lähetysjärjestöjen on muun muassa syytetty harjoittavan ”syrjivää lähetystyötä” pitäessään kiinni perinteisestä kristillisestä seksuaalietiikasta tai suhtautuessaan torjuvasti naispappeuteen.

Helluntaiseurakunnat säästävät

Myös Fidan saama vapaaehtoinen kannatus on ollut viime vuosina varsin stabiili. Helluntailiikkeen koko lähetysrahoitus ei lähetysneuvoston tilastoissa kuitenkaan näy: helluntaiseurakuntien lähetyskolehdeista ja muista lähetystyötä varten saamista lahjoituksista huomattava osa menee seurakunnista suoraan kentälle ohi Fidan. Tämän rahaliikenteen yhteissummaa ei ole laskettu, mutta se on joka tapauksessa miljoonia euroja vuodessa.

Vaikka myös helluntaiseurakunnissa on tehty edellä mainittuja lähetyksen painopistemuutoksia, viestit seurakuntien talousvaikeuksista sekä tiedot seurakuntien varovaisuudesta rekrytoida uusia työntekijöitä kentältä palaavien tilalle viestivät siitä, että myös lähetystyön rahoitusta on vähennetty.

Seurakuntien lähetysbudjettien pienenemisestä toiminnanjohtaja Harri Hakola näkee viitteitä myös järjestön viime keväänä tekemässä seurakuntakyselyssä, jonka mukaan noin kolmannes suomenkielisistä helluntaiseurakunnista käyttää lähetystyöhön vain 6–10 prosenttia vuosibudjetistaan. Noin neljännes seurakunnista käyttää lähetykseen 11–15 prosenttia vuosituloistaan, noin neljännes 16–20 prosenttia ja lopuista suurin osa 21–25 prosenttia.

Osuudet ovat suuntaa-antavia, sillä kyselyyn osallistui vain 69 helluntaiseurakuntaa. Hakolan arvion mukaan vain 6–10 prosenttia lähetystyöhön käyttävien seurakuntien osuus näyttäisi kuitenkin kasvaneen. Säästöpaineiden keskellä lähetystyö tuntuu usein olevan helpoimpia leikkauskohteita.

– Se myös selittää liikkeemme viime vuosien lähettimäärän laskua enemmän kuin esimerkiksi valtion kehitysyhteistyörahoituksen leikkaukset. Tuntumamme mukaan 16–20 prosentin lähetystyöosuus on aiemmin ollut seurakunnissa normaali, ja nyt siitä on jääty jälkeen, Hakola sanoo.

Toki helluntailaiset tekevät lähetystyötä liikkeen kokoon nähden edelleen paljon – sekä suomalaisittain että kansainvälisesti muiden maiden helluntailiikkeisiin verrattuna. Silti ei voi olla kysymättä, onko lähetysrakkaudestaan kunniamerkin rintaansa tehneiden helluntailaisten lähetysliekki myös hiipunut suomalaisuskovista eniten.

Verkostoituminen lisää vaikuttavuutta

Jokaisen lähetystyölle lahjoitetun euron voi käyttää monella tavalla. Kohdemaissa lähettimäärää merkittävämpi asia onkin työn tehokkuus, jonka haastatellut näkevät ottaneet isoja harppauksia eteenpäin.

Tässä mielessä esimerkiksi luterilaisen lähetystyön volyymin voi ajatella jopa kasvaneen ja helluntailaistenkin pysyneen vähintään ennallaan.

Vaikuttavuutta ovat lisänneet edellä mainittu työn luonteen muuttuminen ruohonjuuritason työstä yhä vahvemmin kumppaneiden kouluttamiseksi, työn kehittäminen sekä aiempaa laajempi verkostoituminen ja yhteistyön parantuminen.

Jos järjestöllä on runsaasti yhteistyökumppaneita, eurokohtainen vaikutus on todennäköisesti suurempi kuin silloin, jos kumppaneita on vähän tai ne ovat pieniä.

– Globalisaation myötä suomalaisjärjestöjen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on voimistunut ja sen myötä työmme vaikutukset tehostuneet, Harri Hakola toteaa.

Suomalaisten valttina on myös hyvä maine.

– Meidät tunnetaan siitä, että me pysymme kumppaneidemme rinnalla vaikeissakin tilanteissa. Se puolestaan vahvistaa todistustamme, Seppo Rissanen sanoo.

Lopuksi vaikuttavuuden voi ajatella kasvaneen myös kotimaassa tapahtuneen verkostoitumisen kautta. Kansainvälisessä lähetystutkimuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka eri toimijat käyttävät huomattavan osan resursseistaan päällekkäiseen työhön. Jokaisella on oma toimistohenkilökuntansa, omat julkaisunsa, verkkosivunsa, kiinteistönsä ja kurssinsa.

Suomen lähetysneuvostossa yhteistyön lisäämisestä on viime vuosina puhuttu aiempaa konkreettisemmin, ja jäsenyhteisöt ovat järjestäneet muun muassa yhteistä lähetystyöntekijöiden täydennyskoulutusta. Lisäksi luterilainen Kirkon lähetystyön keskus on ottanut aiempaa vahvempaa johto- ja koordinaatioroolia yli yksittäisten luterilaisten lähetysjärjestöjen.

Myös suomalaisia tarvitaan yhä

Entä tulevaisuus? Jatkuuko lähetysresurssien uusjako ja seurakuntien säästötoimien kohdistuminen lähetystyöhön ja näistä syistä johtuva lähettimäärän lasku? Ja kuinka tärkeää on, että juuri me suomalaiset olemme lähetyksen eturintamassa?

Vaikka suomalaisten työntekijöiden mahdollisimman suuri määrä ei ole itseisarvo eikä takaa työn tehokkuutta, kaikki haastatellut näkevät myös sillä merkitystä. Lähettien lukumäärä ja suomalaisten kristillinen todistus maailmalla ovat yhä yhteydessä toisiinsa.

Isoista järjestöistä Kansanlähetys ja Fida pitävät lähettimäärän nostoa yhä myös strategisena tavoitteena. Toisaalta Fidan seurakuntakyselyssä vain joka viides helluntaiseurakunta kertoi aikovansa lähettää yhden tai useamman uuden lähetystyöntekijän tulevan neljän vuoden aikana. Puolet seurakunnista sanoi sentään tavoittelevansa lähetystyöhön käytettävien varojen kasvua.

– Fidassa meidän toiveemme on, että seurakuntien lähettimäärä ei enää tippuisi. Muuten seurakunnissa aletaan menettää suora tuntuma lähetystyöhön. Kohdemaan elämää ei voi välittää netin kautta eikä lähetystyötä ulkoistaa, Harri Hakola toteaa.

– Väitän, että etenkin nuorten lähteminen lähetystyöhön on elämän ja kuoleman kysymys koko suomalaisen kristillisyyden kannalta.

Reuhkala muistuttaa lähetystyöhön liittyvästä syklistä: kotimaassa vierailevat ja kentältä palaavat lähetit pitävät seurakunnissa esillä lähetystyötä. Nyt kun lähettien määrä on vähentynyt, myös näiden lähetystulen kantajien määrä on vähentynyt, samoin lähetystyön muu seurakunnassa saama näkyvyys. Tällä kaikella puolestaan voi ajan myötä olla negatiivista vaikutusta muiden seurakuntalaisten lähetysajatteluun ja lähetystyöhön kohdistuvaan uhrivalmiuteen.

Lisäksi me suomalaisuskovat itse tarvitsemme sitä, että olemme mukana globaalissa kristillisessä lähetysliikkeessä ja elämme todeksi Jumalan tahtomaa lähimmäisyyttä yli valtioiden rajojen. Lähetystyö omalta osaltaan estää meitä käpertymästä itseemme.

Onneksi ulkomaisia vieraita sentään käy Suomessa enemmän kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Mutta millä keinoin lähetysnäky sitten siirretään eteenpäin seuraavalle sukupolvelle?

Olennaisinta on saada uudet uskovat innostumaan evankeliumista. Lisäksi tarvitaan tietoa lähetystyöstä: ajankohtaisia kuulumisia kentältä sekä ymmärrystä lähetystyön luonteesta. Lähettikirjeiden lukemiselle ja lähettien tervehdysvideoiden näyttämiselle on siis edelleen tarvetta.

Hyvä työkalu lähetysnäyn siirtämisessä on myös kansainvälinen yhteiskristillinen Kairoskurssi. Suomessa kurssikonseptia koordinoi Fida, joka parhaillaan etsii helluntaiseurakunnista rahoitusta toiminnan jatkon turvaamiseksi.

Helluntailaisten ratkaisut vaikuttavat suomalaisen lähetystyön isoon kuvaan, jälleen kerran.


Heikki Salmela




”Lähetystyön sisältö tasapainottumassa”

Keväällä 2013 kotoisessa luterilaisessa lehdistössä käytiin kovaa keskustelua siitä, tarvitaanko yhä julistavaa lähetystyötä vai pitäisikö kirkon kansainvälisessä työssä siirtyä pelkkään diakoniaan.

Sittemmin keskustelu on vaimentunut, ja tällä hetkellä trendi näyttäisi etenkin kansainvälisellä tasolla olevan päinvastoin siirtymässä sosiaalisesta työstä evankelioivamman lähetystyön suuntaan, Suomen lähetysneuvoston puheenjohtaja Timo Reuhkala kertoo.

– Muun muassa Afrikassa oli pitkään tärkeä rakentaa esimerkiksi sairaaloita. Nyt tämä tarve on vähentynyt, ja monet järjestöt ovat keskittymässä enemmän evankeliointiin ja kirkkojen kasvun tukemiseen kuin sosiaalityöhön. Esimerkiksi eri maiden luterilaisten kirkkojen piiristä näkyy pieniä signaaleja siitä, että heiluri on siirtymässä sosiaalisen työn reunalta takaisin keskemmälle kohti tasapainoisempaa lähetysnäkemystä.

– Kotimaamme herätyskristillisten luterilaisten lähetysjärjestöjen ilonaihe on myös se, että Kirkon lähetystyön keskus on selkeästi korostanut evankelioivan lähetystyön tärkeyttä.

Muistolle
51

Muistolle8.1.2024 | Raahen helluntaiseurakunnan pitkäaikainen saarnaaja Esko Rautio sai taivaskutsun 13.11.2023. Hän menehtyi kolme ja puoli vuotta kestäneeseen vakavaan sairauteen 93-vuotiaana.
E...
Muistolle(5.5.2023) Pastori ja lähetystyöntekijä Niilo Mäenpää on kuollut. Hän menehtyi lauantaina 5. toukokuuta 88-vuotiaana. Häntä hoidettiin viimeisissä vaiheissa Kaarinakodissa Kaarinassa.

Mäenp...
MuistolleArvostettu Israel-lähetti Rauni Sisko Tuulikki Kaukonen (s. 21.1.1939) kuoli 17. huhtikuuta 2023, 84 vuoden iässä. Uskoon tultuaan Rauni kävi uskovien kasteella syksyllä 1962 Englannin Southamptonissa...
MuistolleRaimo Karmitz syntyi Suomen jatkosodan aikaan Pohjois-Savon Rautavaaran pitäjässä perheen esikoisena. Isän tultua uskoon 1955 perheessä alkoi hengellisten asioiden vaikutus, joka kosketti myös Rai...
MuistolleOsmo Sakari Hämäläinen, evankelista Ossi, kuoli 1. maaliskuuta 2022 Porvoon sairaalassa. Hän oli kuollessaan 82-vuotias.
Ossia jäivät kaipaamaan lasten lisäksi joukko seurakuntaystäviä Po...
MuistolleRitva Annikki Siren syntyi 2. huhtikuuta 1938 Kouvolassa ja muutti taivaan kotiin 1. maaliskuuta 2022 Helsingissä. Sairauden uuvuttamana Annikki nukkui pois levollisesti puolisonsa Samulin vieress...
MuistolleJyväskylän helluntaiseurakunnan arvostettu ja pitkäaikainen pastori Armi Hintikka ylennettiin kirkkauteen 16. tammikuuta 2022. Hän kuoli vakavan sairauden uuvuttamana puolisonsa Uskon ja poikansa Miko...
MuistolleAikaisin aamulla 20.12.2021 Uruguayn apostoli Altti Viljanen saapui voittajana maaliin kohtaamaan rakkaan Herransa, kuten hän oli toivonut ja rukoillut jo monta viikkoa. Tämä tapahtui Altin...
MuistollePerjantaina 12. marraskuuta 2021 pitkäaikaisen sairauden murtamana pois nukkunut Valtter Luoto jätti pysyvän jäljen maamme helluntailiikkeeseen ja kristillisyyteen.



Veikk...
MuistolleJapanin-lähetysveteraani ja erikoissairaanhoitaja Lea (Leea) Kärnä nukkui pois 96 vuoden ikäisenä hoivakodissa Kangasniemellä 24.9.2021. Lea (o.s. Manninen)...
MuistolleRakas isäni Lasse Kangassalo syntyi kauniina kesäisenä päivänä 15. kesäkuuta 1940 Nevanpään kotiin Kiikoisiin. Nuori äiti Eeva Nevanpää piti sylissään pientä jo ennen syntymään...
MuistolleReijo syntyi yhdeksänlapsisen perheen kuopuksena 26.4.1951 Irene ja Aarne Vierulan perheeseen. Perhe asui silloin Seinäjoella. Vanhemmat ja Anna-mumma olivat uskovais...
MuistolleMartti Vuorinen syntyi 13.12.1937 Keuruulla Esa ja Auli Vuorisen perheeseen. Perheeseen kuului myös Marttia vuoden vanhempi Anja. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä vi...
MuistolleSuomen kristikansa on menettänyt vaikuttavan merkkihenkilön, mutta hänen muistonsa, kirjansa ja netistä löytyvät raamattutuntinsa puhuvat edelleen.
Olavi Kokkonen (20.10.1934–5.5.2021) eht...
MuistolleKaija syntyi Keuruulla 18. marraskuuta 1941 Heikki ja Inkeri Kivimäen esikoisena. Hän tuli uskoon lapsena pyhäkoulussa ja vei evankeliumin kotiinsa. Kaijan todistuksen kau...
MuistolleLähetystyöntekijä, TM Reijo Kuokkanen siirtyi ikuisuuteen syöpäsairauden seurauksena 20. maaliskuuta 2021. Hänet diagnosoitiin 12 päivää aiemmin. Levolliset ja kivuttomat viimeiset hetke...
MuistolleIsäni, veteraanipastori Sakari Saarinen nukkui pois tästä maailmasta odottamaan ylösnousemuksen aamua 18. lokakuuta 2020 Hämeenlinnan Rengossa 96 vuoden ikäisenä.
Sakari syntyi 24...
MuistolleValmennus- ja koulutusalalla uransa tehnyt, kysytty puhuja, psykologi ja konsultti E. Olavi Salminen (FT) kuoli 25. helmikuuta sairauskohtauksen seurauksena Meilahden sairaalassa Helsing...
Muistolle”On Jumala niin suuri, rakkautensa valtavin, ja ihminen niin pieni vaeltaja kanjonin...” yhdistyy Erkki Ahosen tenoriin. Erkin tuttu tenori on nyt vaiennut. Kanjonin vaeltaja sai kutsun...
MuistolleIsäni Aarno Salmenkivi muutti Taivaan kotiin 24.10.2020. Hän syntyi 15.8.1933 kuudentena lapsena Laukaasta Mäntyharjulle muuttaneeseen maanviljelijäperheeseen.
Isän lapsuuskodissa kun...
MuistolleRakas äitimme Lahja Kuitunen ei enää viettänyt joulua kanssamme. Hän sai kutsun taivaan kotiin 21. joulukuuta 2020.
Äiti syntyi 13. joulukuuta 1944 aikaan, jolloin toinen maailmanso...
MuistolleTammikuun 21. päivänä sai tuhansien tuntema ja rakastama Pentti ”Benito” Manninen muuttaa kaipaamaansa taivaan kodin lämpöön. Lähtö tapahtui kauniisti yön hiljaisina tunteina Riitta...
MuistolleAino Irja Sinkkonen syntyi Suistamolla 12.6.1927 viisilapsisen perheen vanhimpana. Muiden Karjalan evakoiden tavoin kahdesti kotinsa jättäneenä perhe päätyi lopulta Iisalmeen, jossa valtio au...
MuistolleSuomen Operaatio Mobilisaation (OM) ensimmäinen toiminnanjohtaja Frank Dietzmenehtyi nopeasti edenneeseen syöpään 11.1.2021. Vuonna 1939 syntynyt Dietz oli rakastettu lähetysjohtaja, armoitet...
MuistolleReilu vuosi sitten oli suuren juhlan aika. Juhlimme paitsi sitä, että olin vihdoinkin löytänyt kauan kadoksissa olleen pisteen viimeiseen väitöstutkimukseni lauseeseen, myös sitä, miten monien mei...
MuistollePohjois-Makedonian Evankelisen Helluntaikirkon ja Agape-järjestön johtaja Mirco Andreev siirtyi sairauden murtamana ajasta ikuisuuteen tapaninpäivänä 26. joulukuuta.

...
MuistolleLähetyssaarnaaja Viktor Martiskainen siirtyi ajasta ikuisuuteen 23.10.2020 Kuusankoskella Kouvolassa. Hän syntyi 10.6.1932 rajan taakse jääneessä Ilomantsin Liusvaaran kylässä perheensä...
MuistolleLokakuun viimeisinä päivinä saimme suruviestin ystävämme ja työtoverimme Soili Korhosen äkillisestä kuolemasta Kanarian­saarilla. Soili Korhonen syntyi 15.1.1945 Oulussa ja kuoli sairauskohtauksee...
MuistollePastori-evankelista Veijo Heinonen syntyi 08.01.1952 Ikaalisissa ja nukkui pois vaikean sairauden murtamana 04.10.2019 Huittisissa.

”Annetaan kasvatiksi”
Vastasyntyneen pojan k...
MuistolleKanadasta saapui suruviesti laajasti arvostetun sananjulistajan ja laulajan Herman Blomeruksen kuolemasta. Hän toimi toistamiseen Toronton suomalaisen helluntaiseurakunnan pastorina. Mon...
Muistolle”Elämän todellisia helmiä olivat ne hetket, kun joku sai avun ja elämän lahjan Jumalalta”. Näin isopappani Jaakko Heinonen (25.5.1928–8.9.2019) sanoo hänestä kertovan Hakuna matata – ei huolt...
MuistolleSeppo Honkanen, joka 2. elokuuta muutti 77-vuotiaana Herran luo, oli läheinen työtoverini Fida Internationalissa (silloin vielä nimellä Suomen Vapaa Ulkolähetys) vuosikymmenen ajan (1989–1999...
Muistolle
Esa Vilhelm (Vilho) Mäkelä syntyi Kullaalla 29.7.1934. Hänen matkansa päättyi vaikean sairauden murtamana 24.7.2019. Vilho ehti olla avioliitossa Ritvansa kanssa 66 vuotta. Heille...
MuutPidetty gospeltulkki ja monen rakastetun laulun tekijä Kale, Kalevi Vaija, menehtyi yllättäen perjantaiaamuna 5. heinäkuuta. Hän ei toipunut muutamaa päivää aiemmin saamastaan sairaskohtauksesta....
MuistolleKunnioitettu Jumalan palvelija, kirjailija-pastori Juhani Kuosmanen on saanut kutsun taivaskotiin 81-vuotiaana. Hän syntyi Sodankylässä 23.6.1937 ja kuoli Lahdessa 26.3.2019.
MuistolleLähetystyöntekijä, pastori ja kirjailija Kari Honkasen elä­mäntyö on päättynyt, mutta hänen moni­puolinen hengellinen vaikutuksen­sa ihmisten sydämissä jatkuu vie­lä pitkään.
...
MuistolleVeljeni Arto näki päivänvalon 14.12.1962 Lappajärven sairaalassa. Arto syntyi perheeseen, jossa oli uskovat vanhemmat. Perheeseen kuuluivat myös isänäiti, Maria-täti ja 11 kuukautta aiemmin syntynyt t...
MuistolleKirjoitin seuraavan takakansi­tekstin isäni Aulis Romppasen (1931–2018) kirjoittamaan oma­elämäkertakirjaan 12 vuotta sitten:

”Seitsemän vuosikymmen­tä. Itse asiassa Au...
MuistollePitkän ja merkittävän elämän­työn Afrikassa tehnyt lähetys­työntekijä Kyösti Roininen kutsuttiin taivaan kotiin 31. maalis­kuuta.

Etiopian Kaffassa lempini­men Abba Diima (isä...
MuistolleRakas äitini Anna-Liisa Hei­monen pääsi Jeesuksen luok­se 13. maaliskuuta. Häntä tullaan muistamaan monella tavalla: äiti­nä, mummina, isomummina, ys­tävänä, työtoverina sekä yhtenä hellunt...
MuistolleIsämme Kaarlo Joel Ikonen sai kotiinkutsun 22.2.2018 kello kol­me aamuyöllä. Pitkäaikaisen sai­rauden uuvuttamana hän nukkui ikilepoon 82-vuotiaana.

Kaarlo Joel Ikonen...
MuistolleLähetyssaarnaaja Eila Mu­jusen taival tässä ajassa päättyi viime vuoden marraskuun 14. päivän varhaisina aamutunteina äkillisen sairauskohtauksen seu­rauksena. Hän siirtyi ajasta iäi­syyteen...
MuistolleLähetystyöntekijä ja evanke­lista Martta Rajala muutti ajas­ta ikuisuuteen Forssan sairaalassa 22.12.2017 vaikean sairauden uu­vuttamana. Häntä jäi kaipaamaan sisarusten lisäksi suuri joukko...
MuistolleKoko helluntai­herätyksen mu­siikkiväen suu­resti rakasta­ma Ritva-Tuuli (Tuulikki) Ahonen sai iäisyys­kutsun 8.12.2017 kotonaan Kot­kassa. Puolisen vuotta kestänyt vakavan sairauden vaihe uu...
MuistolleÄhtärissä Arvo ja Aili Hankki­on esikoisena 10.7.1933 syntynyt Eino-veljeni oli monen toimen mies. Isän perintönä hän oli saa­nut rohkean ja voimakkaan luon­teen. Jo nuorena hän lähti kokei­l...
MuistolleJumalan uskollinen palvelija, ylö­järveläinen evankelista Simo Pa­sanen sai kotiinkutsun 13.12.2017. Sairaalassa hän ehti olla vain va­jaan vuorokauden, kunnes Juma­lan vaunut veivät hänet Ta...
MuistolleMirjam Pynnönen palveli lähetyksen Jumalaa kahdeksalla vuosikymmenellä. Hänen tarinansa on suomalaisen helluntailähetystyön pioneerivaiheen tarina.
Muistolle”Herra antoi ja Herra otti, kiitet­ty olkoon Herran nimi.”


Mieheni Simo Pesonen syntyi 29.1.1958 Kuusamossa. Yksitoista vuotta saimme viettää yhdessä, ja sitten elämä yllätti...
MuistolleSe tapahtui silti yllättäen. Jäähyväiset. 21.4.2017 sa­tavuotiasta Suomeam­me ja sen seurakuntia rakentanut pääsi perille. Jäljelle jäi kaipaus­ta, kiitollisuutta ja monta läheis­tä matkalla...
MuistolleRakas isämme Aatos Koivumäki syntyi Ruovedellä vuonna 1922 nelilapsisen perheen kolmantena lapsena. Isän koti oli torpparilain voimaantulon myötä itsenäistynyt Koivumäen tila luonnonkauniin Salussärkä...
MuistolleKauko Hostikka syntyi Karhulassa joulukuussa 1928 viisilapsiseen perheeseen. Perheen elämä oli niukkaa. Uskovat vanhemmat kasvattivat lapsiaan rukoillen.


Varttues...
MuistolleÄitimme Annikki Sormunen (os. Ahvenainen) syntyi 2.8.1930 Jyväskylän maalaiskunnassa uskovaan kotiin ja tuli jo 16-vuotiaana uskoon, kävi kasteella ja liittyi Toivakan helluntaiseurakunt...
MuistolleRakas isäni Arvo Venäläinen sai kotiinkutsun 24. syyskuuta 2017 Mikkelin keskussairaalassa lyhyen sairausjakson jälkeen. Hän oli syntynyt Kaavilla 14.2.1928. Hänen isänsä piti siellä sek...
MuistolleMatti Juntunen syntyi Suomussalmella 13.9.1937 ja ylennettiin kirkkauteen 13.8.2017. Talvisodan aikana 12.1.1940 Juntusen perhe koki suuren menetyksen, kun tunnettu ”Paukan pommi”, lentop...
MuistolleKelotin Rantamajojen isäntä ja Kotatemppelin sananpalvelija innosti helluntaiuskovat Lapinmatkailuun.
MuistolleYhteiskunnalliset vastuut veivät helluntaivaikuttajan välillä jopa valtionvarainministeri Sauli Niinistön puheille.

Kesän kauneimpaan aikaan sai Kyösti Pahkamäki, Pahkamäen tilan isäntä, kutsun...
Muistolle”Vanhat vääntömiehet…” Kuva Raimo Mänttärin asuinhuoneen hyllyssä on Ristin Voitto -lehden toimituksesta 1990-luvulla.
Nyt toinen vääntömiehistä on poissa. Raimo, nimimerkki RaMi, siirtyi hyvän Jum...
MuistolleKALLE Petteri Puukki syntyi Kalannissa 4.4.1951 Vuokko ja Kaarlo Puukin kuusilapsisen perheen toiseksi vanhimpana.
MuistolleAlajärveltä lähtöisin oleva, elämäntyönsä Varkaudessa tehnyt Vilho Johannes Halla-Aho (s. 7.1.1928) sai kotiinkutsun 22. huhtikuuta 2017.


Opin tuntemaan Vilhon uskollisena H...
MuistolleSerengetin tähtitaivaan alla kitaraa näppäilee lämpimästi hymyilevä kirkassilmäinen mies. Vaikka hyeenat ulvovat ympärillä ja ihmisen elämän monet kipeätkin haasteet ovat läsnä, Jeesus e...
MuistolleOman aikakautemme suuri juutalainen radikaali vaikuttaja, pastori Antony Simon kuoli äkillisesti onnettomuudessa Irakissa 29. toukokuuta 53-vuotiaana.


Simon syntyi Manchest...
MuistollePekka Keinänen syntyi 17. ke­säkuuuta 1947 Augusti ja Sirkka Keinäsen perheeseen neljäntenä poikana. Sisaruksia oli loppujen lopuksi kahdeksan.


Lapsuutta varjostivat...
MuistolleRauno Soininen kuoli pitkälli­sen sairauden murtamana 4. päi­vä huhtikuuta. Hän oli 80-vuoti­as, syntynyt Turussa 25. elokuu­ta 1936.


Raunon ollessa kahden vuode...
Muistolle”Kiitos kun saan tässä olla, kiitos kun saan levähtää”, lauloi äiti herkällä äänellään eläkeläisten tapaamisessa Jyväskylän Siion-temppelissä vielä vuodenvaihteessa 30. joulukuuta. Hetki...
MuistolleOlavi Riihimäki sai kotiinkutsun 29.3.2017. Hän syntyi 3.6.1932 Peräseinäjoen Valkiajärvella Riihimäen perheen kuopuksena ja 11. lapsena.


Etelä-Pohjanmaalle juurtunut Olavi...
MuistolleIsämme Pekka Laulajainen sai muuttaa taivaan kotiin 12. tammikuuta 2017 vajaan kahden viikon sairaalassa vietetyn ajan jälkeen. Hän ehti jättämään jäähyväiset perheenjäsenilleen ennen lähtöään. Isä ol...
MuistolleMatti Vilhelm Pesonen syntyi 15.12.1946 Kuusamossa seitsemäntenä lapsena 12-lapsiseen vanhoillislestadiolaisperheeseen.

Isojaon aikaan kotitalo rakennettiin keskelle metsää. Jo silloin poikasen...
MuistolleSaatoimme rakkaan työtoverimme, Japanin-lähetin Valma Partasen 28.1.2017 viimeiselle matkalleen omaisten ja läheisten ystävien kanssa Heinolan helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Pablo Varis toimitt...
MuistolleToivo Oskar Mikael Ikonen syntyi 29.9.1936 Luhangassa ja noudettiin taivaan kotiin kotoaan Orijärveltä Luhangasta 2.1.2017. Uskoon Toivo tuli kahdeksantoistavuotiaana nuorena miehenä ja oli Putkilahde...
MuistolleTuskimpa kukaan saattoi aikoinaan aavistaa, että vuonna 1927 Jämsässä pienviljelijäperheeseen syntynyt Väinö tulisi aikanaan kyntämään ja kylvämään vankilamaailman kivikkoisia peltoja kotimaassa ja Mu...
MuistolleReino Pajula syntyi 1.2.1930 ja sai kotiinkutsun 1.12.2016. Elämänsä aikana hän palveli evankelistana ja paimenena joitakin Suomen seurakuntia. Kuitenkin hänen varsinainen elämäntyönsä tapahtui Thaima...
MuistolleJuhani Antero Salminen menehtyi varhain maanantaiaamuna 5. joulukuuta 2016 Honkaharjun palvelutalossa Kokkolassa.

Juhani syntyi 26.10.1933 Uudessakaupungissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Rov...
MuistolleLähetystyön ja erityisesti kehitysaputyön pitkäaikaisen vaikuttajan, ekonomi Kalevi Helimäen, 84, maallinen elämä vaihtui ikuiseen elämään Peijaksen sairaalassa Vantaalla juuri joulun alla torstaina 2...
MuistollePorin Metodistiseurakunnan pastori ja Suomen Metodistikirkon piirikunnan johtaja Pasi Runonen menehtyi 50 vuoden iässä vaikean sairauden murtamana perjantaina 9. joulukuuta 2016 iltapäivällä.

P...
MuistolleAnneli Tuomi syntyi 25.6.1932 Ahlaisissa monilapsiseen perheeseen ja sai nimekseen Elä Aira Anneli. Hän nukkui pois uskossa Vapahtajaansa Porissa 7.10.2016.

Anneli valmistui apuhoitajaksi 1950-...
MuistolleMonet halusivat osansa formulalääkärin suosiosta.
MuistolleEdesmennyt lauluntekijä halusi välittää musiikillaan evankeliumin kaikille suomalaisille.
MuistollePastori ja ruotsinsuomalaisten sisälähetyssihteeri Heimo Aalto kuoli sairauskohtaukseen kotonaan Jönköpingissä Ruotsissa 9. lokakuuta.

Isäni Heimo Aallon kohtalona oli Ruotsi, josta tuli hänen...
MuistolleKokoonnuimme sunnuntaina 25. syyskuuta Siilinjärvellä Pöljän museon pirttiin äitimme Aino Ester Sahimaan muistotilaisuuteen yhdessä lähisuvun ja muutamien äidin ystävien kanssa. Mieleemme tulvi muisto...
MuistolleLähetyssaarnaaja Helvi Helena Halme ylennettiin kirkkauteen Kuopiossa 7.9.2016. Hän oli syntynyt Karjalan Impilahdella 26.2.1923.

Halmeiden kodissa palveltiin Herraa. Sananjulistajia majoitetti...
MuistolleEläkkeellä ollut Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola on kuollut 10.9.2016 Jyväskylässä. Hän oli syntynyt Laukaassa vuonna 1932, vihitty papiksi vuonna 1957 ja toiminut pappina useissa luterilaisis...
MuistolleIltayön tunteina 25.5.2016 taivaan sotajoukot olivat jo jyristelemässä vaunuineen ja tulomatkalla, kun väsynyt matkaaja, saarnaaja Arthur Kukkula henkäisi viimeisen henkäyksensä. Tämä tapahtui kello 2...
MuistolleTapasin Eino Laineen ensimmäisen kerran Pusulan kirkonkylässä syksyllä 1982. Seurat olivat juuri alkamassa kookkaassa tuvassa. Tavan mukaan huone oli lämmitetty perusteellisesti. Tila oli tupaten täyn...
MuistolleSuonenjokelaiseen saarnaaja-postivirkailijaperheeseen syntyi 17. maaliskuuta vuonna 1946 tytär, joka sai nimekseen Pirkko Mirjami. Hänen isänsä kutsuttiin Kuopion Eelim-seurakunnan saarnaajaksi Pirkon...
MuistolleSalme Lahtinen os. Hokkanen syntyi Hartolassa 27.6.1927. Salme tuli uskoon 1945. Saman kylän poika Antero Lahtinen vei Salmen vihille vuonna 1946.

Salme ja Antero ehtivät asua Sysmässä, Jokiois...
MuistolleHelluntailiikkeen merkittävä kehitysyhteistyövaikuttaja Pauli Rantanen muutti ajasta iäisyyteen 26.1.2016. Hän oli syntynyt Harlussa, Sortavalan lähistöllä 13.12.1936 ja koki näin ollen kaksi evakkoma...
MuistollePyörätuoli ja hengityskone eivät kyenneet patoamaan Joni Huopanan monipuolista ja rikasta elämää.
MuistolleRakas puolisoni Marjatta Hakala ylennettiin taivaan kotiin jouluaattona 24. joulukuuta 2015. Hän menehtyi tuhoisan munuaissyövän runtelemana.

Marjatan puolesta rukoiltiin paljon, mistä esitän e...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan