”Seurakuntaa ei johdeta kabinetista”

- Paikalleen ei voida jäädä, mutta liian nopea uudistaminenkaan ei ole hyvä, Jyväskylän helluntaiseurakunnassa vanhimpana palveleva Ari Kuisma kiteyttää seurakuntajohtajan paradoksin. Kuva: Janne Ylitalo
- Paikalleen ei voida jäädä, mutta liian nopea uudistaminenkaan ei ole hyvä, Jyväskylän helluntaiseurakunnassa vanhimpana palveleva Ari Kuisma kiteyttää seurakuntajohtajan paradoksin. Kuva: Janne Ylitalo

Seurakuntaa johtaa vanhimmisto. Tämä on tuttu periaate ja iskulause maamme helluntaiseurakunnissa ja monissa muissa vapaakristillisissä yhteisöissä. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa 2000-luvun seurakuntaelämässä?

 

Jyväskylän helluntaiseurakunnan vanhimpana vuodesta 2006 palvelleen Ari Kuisman  mukaan yksi vanhimmistojohtamisen avainsana on jalkautuminen.

 

Hänen kotiseurakunnassaan tämä näkyy muun muassa siinä, että jokaisella vanhimmalla on jokin vastuualue ja jokaisella työmuodolla oma vastuuvanhin. Vaikka käytäntö ei toteudukaan ideaalisti, se on osoittautunut hyväksi.

 

Kun esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyössä, opetuksessa, evankelioinnissa sekä yhteisön talousasioista vastaavassa hallituksessa on mukana vähintään yksi vanhin, seurakunnan arkinen touhu tulee johtajille tutuksi ja sitä kautta kaikki vastuualueet tulevat huomioitua päätöksenteossa.

 

Samalla vanhimpien tulisi elää osana seurakuntaa niin, että yhteys seurakunnan jäseniin laajemminkin on luontevaa.

 

– Seurakuntaa ei johdeta kabinetista. Paimenellinen johtaminen, kuunteleminen ja keskustelu tapahtuu nimenomaan ihmisten kohtaamisessa arkisissa tilanteissa, Ari Kuisma toteaa.

 

– Isossa yhteisössä yksittäinen vanhin ei voi tuntea kaikkia seurakuntalaisia, mutta jokaisella jäsenellä tulisi kuitenkin olla kontakti johonkin vanhimpaan. Ihmisten on tärkeä tulla nähdyksi ja kuulluksi.

 

 

Organisaatiopalapeli

Jyväskylän helluntaiseurakunnassa vanhinten vastuualueet pyritään jakamaan kiinnostusten, armoitusten ja osaamisen mukaan. Vanhimman ei tarvitse välttämättä olla työmuodon vetäjä: hän voi tuoda työhön seurakunnanjohdon näkemystä yhtenä tiimin jäsenenä.

 

Ari Kuisma vastaa lähetystyöstä ja toimii lähetystoimikunnan puheenjohtajana. Lisäksi hän on mukana tiimissä, joka toteuttaa RistiAalto-keskustelutilaisuuksia. Vanhimmiston kokouksissa hän toimii sihteerinä sekä varapuheenjohtajana.

 

Mieluisimpana hän pitää kuitenkin henkilökohtaisia kohtaamisia seurakuntalaisten kanssa.

 

– Niissä hetkissä, kun vie esimerkiksi vanhukselle tai sairaalle ehtoollista, on jotain suurta.

 

Vanhimmiston, seurakunnan pastoritiimin ja yhdistyksen hallituksen työnjako on Jyväskylässä toteutettu siten, että yhteisön päivittäistä toimintaa johtaa pastoritiimi seurakunnanjohtajan alaisuudessa. Vanhimmisto päättää suunnan, kuten vahvistaa seurakunnan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat, linjaa opetusta sekä hoitaa työntekijöiden rekrytoinnit. Yhdistyksen hallitus hoitaa pääasiassa taloudellisia sekä hallinnollisia asioita.

 

Hallituksen puheenjohtaja toimii seurakunnanjohtajan juridisena esimiehenä, mutta seurakunnanjohtaja on tilivelvollinen myös vanhimmistolle.

 

– Pastorit tekevät seurakuntatyötä kokopäiväisesti, ja heillä on paras tieto yhteisön toiminnan arjesta. Maallikkoina vanhimmilla taas on yleensä pastoreita parempi käsitys siitä, minkälaisessa arjessa seurakuntalaiset elävät.

 

Lisäksi seurakunnassa on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva seurakuntaneuvosto, joka kokoaa vanhimmiston, hallituksen ja pastoreiden lisäksi myös muita yhteisön avainvastuuhenkilöitä.

 

– Neuvostossa ei tehdä päätöksiä vaan käsitellään jotakin ajankohtaista teemaa ja jaetaan näkyä laajemmalla porukalla.

 

 

Toleranssia ja toisten kunnioitusta

Ajankohtaisuus onkin iso arvo. Olipa tehtävien ja vastuiden jako tehty miten hyvänsä, Ari Kuisma pitää tärkeänä sitä, että vanhimmisto ja muu johto kykenee ajattelemaan seurakunnan elämää pitkässä aikaperspektiivissä: johtamisen pitäisi olla ennemmin ennakoivaa kuin reagoivaa.

 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tunnistetaan ympäröivän yhteiskunnan sekä seurakuntaelämän virtauksia, puututaan vääriin suuntauksiin määrätietoisesti sekä keskustellaan asioista jo ennen kuin ne tulevat pakosti pöydälle.

 

Ehkä suurin haaste nykyseurakuntien johdolle on osata uudistaa seurakuntaa oikeassa tahdissa.

 

– Nuoret turhautuvat, jos mitään uutta ei tapahdu, ja vanhemmat voivat kokea liian nopean uudistamisen vieraana. Pitäisi osata tasapainoilla niin, että kodin tuntu säilyy kaikilla. Kaikenikäisiltä tarvitaan toleranssia ja toisten kunnioitusta.

 

Samalla on myös uskallettava tehdä päätöksiä.

 

– Hengellisissä yhteisöissä sorrutaan liian helposti siihen, että jokin asia jätetään rukoiltavaksi, vaikka pitäisi jo tehdä päätös ja jatkaa eteenpäin.

 

– Toivottavasti vanhimmiston keskuudessa on sellainen luottamus, että kaikki voivat kertoa mielipiteensä pelkäämättä eriäviä mielipiteitä. Avoimen keskustelun jälkeen päätöksen takana voi seisoa yhdessä rintamassa, vaikka keskustelussa olisi ollut eri näkemyksiä.

 

 

Vanhimman kipupisteet

Yksittäisen vanhimman henkilökohtaisessa elämässä yksi suurimmista haasteista on ajankäytön järjestäminen.

 

– Monella vanhimmalla on melko vaativa siviilityö, perhe ja normaaliarjen pyöritys, ja niiden päälle hoidetaan seurakunnan asiat. Aika vähän on sellaisia päiviä, etteikö joutuisi jotakin seurakunnan asiaa miettimään tai toimittamaan, ammattikorkeakoulussa automaatiotekniikan lehtorina työskentelevä Ari Kuisma toteaa.

 

Kipeintä hänen vanhimmistourallaan on silti ollut se, kun hän on jossakin tilanteessa tehnyt mielestään seurakunnan kannalta oikean päätöksen ja sen seurauksena menettänyt ystävyyssuhteen jonkun yksittäisen seurakuntalaisen kanssa.

 

– Vanhimpana ei vain ole varaa ajaa kaverin etua. Kaiken tekemisen takana tulee olla ajatus yhteisön parhaasta.

 

Murhetta vanhimmalle aiheuttaa usein myös se, miten paljon seurakunnassakin ihmiset puhuvat toisista pahaa. Toisten tekemisiä ja motiiveja arvioidaan tietämättä, mitkä kaikki asiat ratkaisuihin vaikuttavat. Kritisoimisen sijaan Kuisma haluaa rohkaista seurakuntalaisia arkiseen yhteyteen niin toistensa kuin muiden lähipiirissä elävien ihmisten kanssa: viettämään aikaa yhdessä, harrastamaan erilaisissa porukoissa ja pyytämään sekä tarjoamaan apua arjen eri tilanteissa.

 

– Liian usein kuulee tarinoita siitä, miten joku on jäänyt pois seurakunnasta, kun elämään on tullut erilaisia vaikeuksia. Toivottavasti seurakunnissa ei luoda täydellisyyden kulttuuria, vaan sellainen paikka, jossa ei tarvitse peitellä ongelmia ja vaikeuksia ja jonne voi tulla varsinkin silloin, kun elämä kolhii.

 

 

Kuisma kertoo pohdiskelleensa joskus sitä, miten vähällä järjestetyllä ohjelmalla seurakunta voisi tulla toimeen.

 

– Meidän tulisi elää aitoina kristittyinä myös siellä, missä työkaverit, naapurit ja muut lähipiirissämme olevat ihmiset liikkuvat.

 

 

Rohkaisua

Kuisman omassa hengellisessä elämässä avainasemassa on ollut seurakunnan solu. Siellä ovat myös syntyneet kaikkein syvimmät ystävyyssuhteet.

 

Lisäksi rohkaisuna ovat usein toimineet erilaiset kohtaamiset eri-ikäisten seurakuntalaisten kanssa. Kyse on voinut olla rukoushuoneen aulassa tai kaupungilla tavatessa käydystä keskustelusta, jossa on sanottu jokin kannustava lause. Tai Kuismaa selkeästi vanhemman ihmisen ottamasta katsekontaktista, jonka hän on tulkinnut tuen ja luottamuksen ilmaukseksi hänen tekemistään kohtaan.

 

– Näihin hetkiin kiteytyy paljon siitä, mikä seurakunnassa on hienoa. Sukupolvien väliset ystävyyssuhteet ovat seurakunnassa erityisen antoisia. Eniten iloa tuottaa kuitenkin se, kun näkee tai kuulee jonkun tulleen uskoon. Se pitää tekemisen tuoreena.

 

 

Kuka

Ari Kuisma

» koulutukseltaan diplomi-insinööri, työskentelee automaatiotekniikan lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

» kuuluu Jyväskylän helluntaiseurakuntaan, jossa palvellut vanhimpana vuodesta 2006

» mukana Keski-Suomen lähetystoimikunnassa sekä Fidan seurakuntasuhteiden työryhmässä

» naimisissa

» harrastaa muun muassa kiipeilyä, melontaa, laskettelua sekä lentopalloa ja tarttuu kirjaan aina kun mahdollista

 

 

Marika Anttila



Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan