Perinteiden sekoitus puhuttelee

Messun aloittaa ja päättää ristisaatto. Kuva: Markku Pihlaja
Messun aloittaa ja päättää ristisaatto. Kuva: Markku Pihlaja
Luulen saapunee­ni Tuomasmessun 30-vuotisjuhlaan aivan liian aikaisin: olen paikalla kolme varttia etuajassa. Odotan astuvani autiona kaikuvaan kirkkoon, jos­sa ehkä suntio käyskentelee. Vielä mitä! Kirkkaankeltaiset narsissit napottavat koreissa helsinkiläisen Mikael Agricolan kirkon portail­la, kun eteisaulassa käy jo pieni kuhina. Minua tervehditään joka suunnalta kädestä pitäen, ja saan käteeni virsikirjan ja Tuomaslau­luja-nimisen laulukirjan. Tunnen itseni tervetulleeksi konkariksi, vaikka olenkin Tuomasmessussa ensimmäistä kertaa.

 

Kirkko tulee ääriään myöten täyteen. Joka puolella soljuu iloi­nen puheensorina. Ihmiset ter­vehtivät ja halaavat toisiaan. Vä­enpaljoudesta huolimatta tunnel­ma on välitön ja kodinomainen.

 

Tuomasmessut ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suo­situimpia jumalanpalveluksia: messun ”kotipesässä” Agricolan kirkossa käy joka sunnuntai usei­ta satoja messuvieraita – ja sen päälle tulevat vielä Turussa, Tam­pereella ja pienemmillä paikka­kunnilla järjestettävissä Tuomas­messuissa kävijät.

 

Myös ensimmäistä Tuomas­messua vietettiin aikanaan Ag­ricolan kirkossa, tarkalleen otta­en 10. huhtikuuta vuonna 1988. Kirkko oli silloinkin täynnä. Mes­su syntyi nuorten teologien ja ak­tiivisten maallikoiden puolen vuoden pohdinnan tuloksena. He halusivat luoda ehtoollisjumalan­palveluksen, johon itse haluaisi­vat osallistua ja joka myös osal­listaisi penkissä istujia uudella ta­valla.

 

Uusi messu sai vaikutteita kris­tinuskon eri perinteistä, ja niin­pä mukana on niin ortodokseille ja Taize-yhteisölle kuin myös he­rätyskristityille ja karismaatikoille tyypillisiä piirteitä.

 

 

Arkisuus ja armo

Ensimmäinen laulu nytkähtää käyntiin kuin lähtöä odottanut juna. Hetkessä kirkko täyttyy La­tinalaisen Amerikan musiikin äänimaailmasta: rummuista ja muista lyömäsoittimista, trum­petista, sähkökitarasta… Solistit ja kuoro laulavat yhdessä kome­asti. Soittajat ovat selkeästi am­mattilaisia. Hymyilen leveästi ja heilun musiikin mukana, sillä en voi pysyä paikoillani. Upean kuu­loista!

 

Messun liturgi, tuomaspap­pi Pirjo Kantala astuu alttaril­le. Hän aloittaa kertomalla riittä­vän hyvästä äidistä, joka ei aloita nuhdesaarnaa vaan silittää lasta ja sanoo: ”Kyllä tästä selvitään.” Tämä antaa esimakua siitä, mil­laisia messulaulujen sanoitukset ovat: arkisia ja armollisia.

 

Kantala jatkaa kertoen, että Tuomasmessussa on jo 30 vuot­ta lausuttu katolinen katumusru­kous: ”omasta syystäni, omasta syystäni, omasta suuresta syystä­ni” (latinaksi mea culpa, mea ma­xima culpa). Se lausutaan nytkin yhdessä. Osa lyö nyrkillä rintaan­sa tunnustusta lausuessaan ja te­kee ristinmerkin, kun Kantala ju­listaa synninpäästön.

 

 

Yllätysräppiä

Lattarimusiikki soi messussa use­aan otteeseen, ja tuntuu siltä kuin aurinko alkaisi paistaa kirkossa. Tuomasmessun tavoite, aktivoi­da osallistujia mukaan, onnistuu musiikin kautta erityisen hienos­ti. Musiikkia on jokaiseen ma­kuun, ja se voi vaihdella messus­ta toiseen suurestikin.

 

Takanani istuva keski-ikäinen pariskunta on ollut selvästi muka­na ennenkin, sillä he laulavat kak­siäänisesti. Väkeä on kirkossa val­tava määrä, mutta kaikki toimii kuin hyvin öljytty koneisto: järjes­tyksessä, rauhassa. Ihmiset jonot­tavat esirukousta kärsivällisesti.

 

Esirukousjakson aikana albaan pukeutuneet vapaaehtoiset rukoi­levat ihmisten puolesta. Halutes­saan rukousaiheita voi myös kir­joittaa lapuille, jotka luetaan alt­tarilla ääneen.

 

Vapaaehtoisia toimii Tuomas­messussa monessa eri roolis­sa, esirukoilijoiden lisäksi muun muassa kirjojenjakajina, koleh­dinkantajina, ehtoollisavustajina ja tekstinlukijoina.

 

Ehtoollisen jälkeen lausutaan kokoava loppurukous ja lauletaan virsi 104, Pilvimuurista valo väläh­tää. Olen pudota penkiltä, kun kaljupäinen nuorimies tulee räp­päämään säkeistöjen väliin. Esi­tys saa raikuvat aplodit.

 

 

”Uskon vastakohta on varmuus”

Helsingin tuore piispa Teemu Laajasalo ei ole päässyt paikalle, joten Tuomasmessun perustajiin kuuluva pappi Olli Valtonen tu­lee saarnaamaan. Valtonen aste­lee alttarille ja aloittaa sanomalla: ”Kristus nousi kuolleista.” Yleisö vastaa kuorossa: ”Totisesti nou­si!” Tämä toistetaan kolme kertaa.

 

Saarnaaja aloittaa puhumalla positiiviseen sävyyn siitä, miten ihmisiä kiinnostaa hengellisyys ja miten he eivät etsi uskontoa vaan merkitystä ja elämän tarkoitusta. Valtonen jatkaa, että kansa jano­aa jotakin, joka ”on totta heille”. Valtonen kertoo, miten Tuomas­messussa usko on luottamusta siihen, että jossakin on joku, joka on kaiken takana. Tuomasmessu on hänen mukaansa sekä uskon­tunnustus että turvasatama epäi­lijöille ja etsijöille. Tämän jälkeen Valtonen lausuu painokkaasti, miten ”uskon vastakohta ei ole epäusko vaan varmuus”.

 

Kuuntelen Valtosen saarnaa kasvavan ristiriitaisuuden kou­rissa. Tuomasmessua markkinoi­daan matalan kynnyksen juma­lanpalveluksena epäilijöille – mis­tä nimikin kertoo – mutta antaako messu kävijöille työkaluja päästä epäilyistään eteenpäin?

Nyt saar­nasi pappi, mutta Tuomasmes­sussa on kuultu myös julkkispu­hujia, jotka eivät ainakaan yleisen tiedon mukaan ole tunnustavia kristittyjä.

 

Valtonen kertoo vielä, mi­ten Jeesus ilmestyi opetuslapsil­le kuolemansa jälkeen ja miten sen seurauksena syntyi ”Jeesus-liike”. Seuraavaksi hän kuvailee Jeesusta olennoksi, joka saattoi ilmestyä yhtäkkiä seinien ja ovi­en läpi. Lopuksi hän kertoo, mi­ten Jeesuksen kohtaamisen jäl­keen ihmisten elämä muuttui pe­losta rohkeuteen ja epäuskosta luottamukseen. Valtonen ei taas­kaan puhu uskosta epäuskon vas­takohtana vaan luottamuksesta.

 

Saarnasta jää sekava ja epäjoh­donmukainen kuva, enkä koe sitä kovin raamatulliseksi. Kuulijana jäin kaipaamaan opetusta Jee­suksesta toivon ja ikuisen elämän tuojana – messun päähenkilönä.

 

 

Ei tarvitse vain istua ja kuunnella

Saarnan jälkeen kerätään koleh­ti ja jaetaan ehtoollinen. Liturgia tuntuu kestävän ja kestävän, sil­lä useita rukouksia, uskontunnus­tuksia ja muita säkeitä lausutaan taas yhteen ääneen. Myös itse eh­toollinen kestää kauan, sillä se täytyy juhlamessussa jakaa noin tuhannelle ihmiselle.

 

Keskittymiskykyni alkaa her­paantua, vaikka olenkin noussut seisomaan vähän väliä eri uskon­tunnustusten lausumisen aika­na. Mietin, että liturgiasta voi­si jättää joitakin osia pois, jotta messun kulku olisi vähän napa­kampi. Toisaalta pitkäkestoisuu­den ymmärtää, sillä kyseessä on kuitenkin 30-vuotisjuhla ja ihmi­siä on paljon enemmän kuin nor­maalisti.

 

Lopulta messu päättyy. Bändi alkaa soittaa viimeistä kappaletta, joka on Pekka Simojoen Nouse­vaan aamuun. Messuväki keinah­telee lattarisovituksen tahdissa. Otan itsekin muutaman tanssias­keleen. Musiikki on ehdottomas­ti Tuomasmessun parasta antia. Muusikot ovat ainoita messun te­kijöitä, jotka saavat pienen palkki­on, ja se kyllä kannattaa. Tunnen olevani ilmaisessa mutta korkea­tasoisessa konsertissa.

 

Monet ihmiset tuntuvat nyky­ään haluavan jumalanpalveluksil­ta aktiivista omaa roolia eikä vain passiivista vastaanottamista. Täs­sä Tuomasmessu on totisesti on­nistunut. Pelkkänä penkissä osal­listujanakin tuntee olevansa ak­tiivisempi kuin monessa muussa jumalanpalveluksessa edes va­paakristillisissä yhteisöissä.

 

Tuomasmessua kutsutaan vapaaehtoistyön ihmeeksi, sil­lä messu toteutuu suurimmaksi osaksi lahjoitusten varassa. Me­nestyksen avain lienee siinä, että tehtäviä on monta, ne ovat sel­keitä ja ne eivät ole liian suuria – kaikki nämä ovat tunnettuja toi­mivan organisaation elementtejä. Kun jokainen tietää tehtävänsä, messu etenee sujuvasti.

 

Lähden messusta yhtä aikaa voimaantuneena ja hämmenty­neenä. Musiikki ainakin jää soi­maan päähän. Vaikka väenpal­joudella on huonotkin puolensa, onhan se virkistävää, että kirkon penkit ovat kerrankin täynnä.

 

 

 

Mikä

Tuomasmessu

» Suomen evankelis-luterilai­sen kirkon piirissä kehitet­ty jumalanpalveluskonsepti. Perustettu keväällä 1988.

» Alullepanijana joukko nuoria teologeja ja kirkon maallikoita, joukossa muun muassa Olli Valtonen ja Miikka Ruokanen.

» Nimi viittaa Jeesuksen opetus­lapseen Tuomakseen: mes­sun halutaan olevan myös epäilijälle hoitava paikka.

» Toteutetaan vapaaehtoisvoi­min; esimerkiksi Helsingissä jokaisessa messussa palve­lee noin 70 vapaaehtoista.

» Toimii pääosin lahjoitusten varassa.

» Tunnusomaisimmat elemen­tit ovat monipuolinen musiik­ki ja rukousjakso.

» Saarnaaja vaihtelee ja voi olla myös maallikko. Saar­nojen aiheena kirkkovuoden tekstien ohella myös ajan­kohtaisia teemoja sekä yh­teiskunnallisia asioita.

» Järjestetään myös Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Hollan­nissa.


 

 

 

Nora Tirkkonen



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan