Pohjois-Latviassa sijaitsevassa Limbazin pikkukaupungissa sijaitsee Latvian uusin helluntaiseurakunnan rukoushuone. Noin 30 jäsenen hiljattain perustettu yhteisö poikkeaa useimmista muista latvialaisseurakunnista siinä, että merkittävä osa sen jäsenistä on romaneja.
Rukoushuoneen käyttöönottojuhlallisuudet järjestettiin elokuussa. Tilaisuuden kunniavieraisiin lukeutui kuusihenkinen suomalaisryhmä, sillä seurakunta tekee romanien tavoittamisessa tiivistä yhteistyötä Suomen helluntailiikkeen Yhdelle vähimmistä -työn toimijoiden kanssa. Suomalaiset myös rahoittivat noin puolet rukoushuonehankkeen kustannuksista.
Yhdelle vähimmistä -nimellä kutsutaan Fidan, Suomen Elämä ja Valo ry:n ja yksittäisten seurakuntien Itä-Euroopan romaniyhteisöjen parissa tekemää lähetys- ja avustustyötä.
Tilojen vihkiäisjuhlassa puhuneen pastori Andrei Vatulisin mukaan uusi kirkko on suomalais-latvialaisen yhteistyön hedelmää ja mahdollistui suomalaisten romanityönäyn ansiosta.
Myönteistä kehitystä
Suomen helluntailiikkeestä romanityötä Latviassa tekee kaksi tiimiä.
Tampereen helluntaiseurakunnan romanityövastaavan Allan Palmin johtama ryhmä on tehnyt työtä vuodesta 2004 ja keskittynyt maan eteläosiin.
Myöhemmin mukaan tuli Savon tiimi Tino Grönforsin ja Keijo Baltzarin johdolla kohdealueenaan Pohjois-Latvia.
Joulukuussa 2011 suomalaiset ja Latvian venäjänkielinen helluntailiike sopivat romanityöhön liittyvän kumppanuuden vahvistamisesta. Sopimuksen mukaan suomalaiset auttavat liikettä kehittämään evankeliointi- ja avustustyötä maan romanivähemmistön parissa.
Tarvetta kehitystyölle olikin. Sekä venäjän- että latviankielisten helluntaiseurakuntien kontaktit romaniväestöön olivat niukat, ja uskoon tulleiden romanien oli vaikea päästä mukaan seurakuntiin molemminpuolisten epäluulojen vuoksi.
Vaikka ennakkoluuloja on edelleen, nykyään useista helluntaiseurakunnista vieraillaan uskovien romanien luona ja jaetaan Suomesta lahjoituksena saatuja avustustarvikkeita ja hengellistä materiaalia. Aikuisille järjestetään tilaisuuksia ja lapsille kerhoja.
Seurakunnissa on jo kymmeniä aktiivisia romanijäseniä ja seurakuntien romanityön piirissä satoja ihmisiä.
– Viidessä vuodessa työ on mennyt eteenpäin todella paljon. Toki joissakin helluntaiseurakunnissa romanien tavoittaminen on edelleen vieras ajatus, Yhdelle vähimmistä -työtä koordinoiva Janne Harjukoski kertoo.
Samalla suomalaisryhmien työn painopiste on siirtynyt entistä vahvemmin evankeliointiin ja paikallisten motivoimiseen ja kouluttamiseen.
Suomalaiset romanit ja heidän kohentunut elämänlaatunsa ja asemansa ovat latvialaisille romaneille suuri innoituksen aihe ja uskovat suomalaisvieraat monella tapaa esikuvia.
– Aika vähän he enää edes odottavat humanitaarista apua: he sanovat, että he eivät odota tuliaisia vaan meitä itseämme. He odottavat, että heidän kanssaan ollaan ja julistetaan evankeliumia. Evankeliumin nälkä on kova, Keijo Baltzar toteaa.
Kulttuurinäyttely herätti huomiota
Latvialaisseurakunnissa romanityönäkyä levittää suomalaisten lisäksi nykyään myös venäjän- ja latviankielisten helluntailiikkeiden yhteinen romanityön koordinaattori.
Uskovien romanien oman aktivoitumisen merkkinä voi pitää Latvian Elämä ja Valo -yhdistyksen perustamista.
Viime kesänä yhdistys ja Valmieran helluntaiseurakunta järjestivät suomalaisten tuella romanikulttuurista kertovan näyttelyn Limbazissa ja Valmierassa toteutettujen telttakokoussarjojen yhteydessä.
Kaupunkien keskustassa järjestetyt näyttelyt tarjosivat tietoa romanien historiasta ja elämästä sekä seurakuntien romanityöstä, ja olipa tarjolla romanien perinneruokaakin. Tapahtumat kokosivat runsaasti yleisöä ja saivat näkyvyyttä mediassa. Myös evankelioivat iltatilaisuudet kokosivat hyvin osallistujia sekä valtaväestöstä että romaneista.
Ensi kesänä vastaavalla konseptilla on tarkoitus järjestää tilaisuuksia eri puolilla maata.
Voimistuneen romanityön hedelmiin lukeutuu myös vuosittainen konferenssi, joka järjestetään tämän viikon lopulla kolmatta kertaa. Latvialais-suomalaisin voimin organisoidun tapahtuman tämänkertaisena erityisaiheena on lapsi- ja nuorisotyö. Seurakuntien toiminnan lisäksi päivien aikana puhutaan todennäköisesti myös romanilasten koulunkäynnin tukemisesta.
Latvian noin 6 000 henkilön romanivähemmistön yhteiskunnallinen asema on heikko ja koulutus vähäistä. Romanilasten koulunkäyntiä hankaloittaa se, että moni heistä on sijoitettu matalampitasoisiin ja usein kaukana kotoa toimiviin erityiskouluihin pelkästään etnisen taustansa vuoksi.
Useimmissa Latvian kristillisissä yhteisöissä romanien evankelioiminen ja avustaminen on edelleen harvinaista. Limbazissa työhön osallistuu kuitenkin helluntailaisten lisäksi myös baptisteja.
UutisetTukholmalaiskirkon jumalanpalveluksissa kävi kourallinen väkeä. Kun pastori Carl-Erik Sahlberg otti kontaktia alueen köyhiin ja syrjäytyneisiin, penkit alkoivat täyttyä.
Miten onItä-Euroopan romanilapsilla on todellinen hätä. Lukutaidottomat vanhemmat yrittävät elättää perheitään kerjäämällä, ja perheiden lapset ajautuvat usein köyhyyskierteeseen, josta on vaikea päästä irti...
PääkirjoitusMaailmassa vallitseva sekasorto on viime aikoina tullut ennennäkemättömän lähelle. Pakolaiset pyrkivät hyvinvoivaan Eurooppaan eri suunnista. Tavallisessa suomalaisessa maaseutukeskuksessa voi ostosma...
UutisetNoin kaksisataa helluntaiseurakunnan pastoria, työntekijää ja vanhinta kokoontui ensimmäiseen perehdytyskoulutukseen, jossa käsiteltiin työntekijän valtakirjan myöntämiseen liittyviä kysymyksiä. Koulu...
UutisetSuomen evankelis-luterilainen kirkko tarvitsee merkittäviä uudistuksia voidakseen vastata tulevaisuuden haasteisiin, toteaa Kirkon tulevaisuuskomitea mietinnössään.
UutisetSyyskuisena perjantai-iltana Kurun keskustassa sijaitsevan rakennuksen edessä parveilee murrosikäisiä nuoria. Osa on sisällä pelaamassa biljardia tai pingistä, ja jotkut istuskelevat sohvilla. Suurimm...
UutisetRaamattu sai yllättävää kannatusta, kun Britanniassa tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin sitä, minkä kirjan henkilö haluaisi mukaansa, jos hänet jätettäisiin yksin autiolle saarelle: Raamatun toivoi saav...
UutisetTansanialaisen Mwanzan kaupunkiin kaksi vuotta sitten perustettu maan ensimmäisen Lasten parlamentti on saanut runsaasti myönteistä huomiota, uusi Fida-lehti kertoo.
UutisetYli 15-vuotiaista ruotsalaisista seitsemän prosenttia lukee Raamattua vähintään kerran kuukaudessa ja kaksi prosenttia päivittäin. Tiheimmin Raamattuun tarttuvat yli 65-vuotiaat naiset, joista 14 pros...
KolumniKatselin lukioaikaista luokkakuvaani. Muistin, etten ollut aikoinaan tyytyväinen siihen; hiukset olivat muka huonosti ja ilmekin nolotti. Tuntemukset muistuttivat siitä, kuinka epävarma olin noihin ai...
MielipideOli erittäin tärkeää, että Ristin Voitossa (RV 40) annettiin paljon pätevää tietoa avioliittolain merkityksestä tänä kriittisenä aikana, kun ratkaisu asiassa on lähellä. Nyt on erittäin tärkeää rukoil...
MielipideSosiaalinen media on tullut koteihin, työpaikoille, kouluihin ja seurakuntiimmekin. Yhteinen kokoontuminen on monille uskoville se ”pakollinen” seurakunnassa viivähtäminen. Samalla heistä on mukavaa j...
ArtikkelitUppsalan kirkolliskokous vakiinnutti uskonpuhdistuksen ja luterilaisen tunnustuksen Ruotsin valtakunnassa vuonna 1593. Kokouksen päätös oli suunnattu torjumaan ennen kaikkea katolisen kirkon oppia, mu...
PikavisiittiTitta Jakonen on terveydenhoitaja, joka työskentelee kehitysyhteistyöntekijänä Laosissa. Kuvassa hän seuraa jalkapalloturnauksen finaalia Savan Centre -nuorisokeskuksella. – Kaikki ovat elämässä oppij...
MuutJohanna Lindh teki väitöstutkimuksen poikkikristillisyydestä, jolla hän tarkoittaa muun muassa useiden yhteisöjen tilaisuuksissa käymistä ja jatkuvaa, hengelliseen toimintaan liittyvää yhteydenpitoa m...
MuutRaamattu herää uudella ta-valla eloon ja alkaa vaikuttaa, kun ymmärtää lukemansa ja vaikeatkin kohdat avautuvat. Uusia oivalluksia voi tehdä sellainenkin, joka tuntee Sanan läpikotaisin.