Suomi kansainvälistyy kovaa
vauhtia. Ulkomaalaistaustaisten osuus
väestöstämme oli
viime vuonna
lähes seitsemän prosenttia. Vuoden
2016 lopussa maassamme asui
noin 180 eri kansallisuuteen kuuluvaa,
suurimpana ryhmänä
Viron kansalaiset. Sisäministeriön
kansliapäällikkö
Päivi Nergin mukaan
työvoiman maahanmuuttoa
ja maahanmuuttajaväestön osaamista
tarvitaan myös
taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn
ja työllisyyden parantamiseksi. Suotuisamman
talouskehityksen ja
-näkymien johdosta huomion
painopiste onkin siirtynyt
yhä laajemmin maahanmuuttokysymyksiin, ei
pelkästään turvapaikanhakijatilanteen hoitoon.
–
Suomi on pieni tekijä maailman kriisien
ratkaisemisessa. Kannamme
kuitenkin oman vastuumme
ja myönnämme turvapaikan niille,
jotka tarvitsevat suojelua
maamme lainsäädäntöön perustuen.
Pyrimme myös EU-maiden
ja Pohjoismaiden kesken
noudattamaan yhdenmukaisia käytäntöjä
turvapaikkamenettelyssä, Nerg
linjaa.
Myös
Maahanmuuttoviraston (Migri)
ylijohtaja Jaana Vuorion mielestä
on tärkeää, että maahanmuuton kokonaiskuva
pidetään mielessä.
–
Suurin osa Suomeen tulevista on
muita kuin turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi
vuonna 2016 ensimmäisen oleskeluluvan
saaneita kolmansien
maiden kansalaisia oli
30 000, joista kansainvälisen suojelun
perusteella luvan saaneita turvapaikanhakijoita
oli 7 700 ja
kiintiöpakolaisia 750. Suomeen pyrkivistä
20 prosenttia haki oleskelulupaa työnteon
perusteella. Muita
maahanmuuton syitä ovat esimerkiksi
opiskelu tai avioliitto, Vuorio
kertoo.
Vuosi,
jolloin kaikki muuttui
Syksyllä
2015 turvapaikanhakijoiden määrä
kymmenkertaistui muutamassa
kuukaudessa ja Suomi joutui uuden tilanteen eteen.
Kansliapäällikkö Nergin mukaan
maassamme on nyt varauduttu paremmin
erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin.
–
Sisäisen turvallisuuden kysymykset ovat
saaneet aiempaa suurempaa
painoarvoa julkisessa keskustelussa.
Maahanmuutto on
osa sisäistä turvallisuutta. On
varmistettava, että turvapaikkaprosessi toimii
nopeasti ja kustannustehokkaasti, Nerg
toteaa.
Esimerkiksi
Jyväskylässä kaupunkiin muuttavien
pakolaistaustaisten asiakkaiden
määrän kasvuun
on osattu varautua, koska alueelle
on perustettu vastaanottokeskuksia.
–
Haasteena on ollut traumatisoituneille suunnatun
psyykkisen tuen
palvelun huonohko saatavuus.
Työntekijöiden tietoisuutta ja
osaamista pakolaisuudesta tulisikin
koko ajan aktiivisesti lisätä
eri palveluissa, Jyväskylän kotoutumispalveluiden palveluesimies
Elina Hienola kertoo.
Suomen
turvallisuusuhat
Kansliapäällikkö
Päivi Nergin mukaan Suomen
turvallisuusympäristö on
muuttunut. Myös sisäinen ja
ulkoinen turvallisuus liittyvät nyt
entistä läheisemmin toisiinsa. Nerg
huomauttaa, että Suomi on
joutunut kohtaamaan kauempana olevien
konfliktien heijastusvaikutuksia.
–
Turvallisuustilanteemme on suomalaista
yhteiskuntaa kohdanneista muutoksista
huolimatta kuitenkin
hyvä, ja maamme on turvallinen
ja vakaa maa elää. Viranomaistoimintaan luotetaan
ja viranomaisilla
on valmiutta työskennellä yhdessä
myös kolmannen sektorin
kanssa.
–
Terrorismintorjunta, vihapuheeseen ja
rasismiin puuttuminen sekä
arkipäivän turvallisuuteen vaikuttaminen
lisäämällä viranomaisten näkyvyyttä
ja lähestyttävyyttä ovat
käytännön keinoja turvallisuustilanteen ylläpitämisessä ja
turvallisuudentunteen luomisessa, Nerg
kuvaa.
Hän
viittaa myös tuoreeseen Jarno Limnéllin ja
Jari Rantapelkosen kirjaan
Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus (2017),
jonka mukaan polarisaatio on
nuorten ja nuorten aikuisten
mielestä suurempi turvallisuusuhka
kuin mikään ulkoinen tekijä.
Tällainen
polarisaatio nousee yhteiskunnan
eriarvoistumisesta ja
eripuraisuudesta. Päivi Nerg
katsoo, että nuoret aikuiset luottavat
kuitenkin vielä turvallisuusviranomaisiin ja
yhteiskunnan rakenteisiin,
ja tämän luottamuksen säilyttämiseksi
on tehtävä töitä.
–
Maahanmuutto jakaa ihmisten mielipiteitä.
Rakentava ja totuuspohjainen keskustelu
helposti vaikeutuu, koska
monet ottavat herkästi vastaan
vain sellaista tietoa, joka
on lähinnä heidän omaa maailmankuvaansa, Nerg
harmittelee.
–
Terroristit ja väkivaltaista ääritoimintaa tukevat
pyrkivät lisäämään polarisaatiota,
sillä hyvin jakaantuneessa ja
vastakkainasetteluun perustuvassa
ilmapiirissä heidän
on helpompi värvätä uusia jäseniä.
Onkin tärkeä torjua yhteiskunnan jakaantumista,
ja varmistaa, että
jokaisella on jonkinlaisia positiivisia
tulevaisuudennäkymiä. Myös
tunne siitä, että kuuluu yhteiskuntaan
ja että siihen kannattaa kuulua, on
tärkeä.
Haasteena
kotiinpaluu
Päivi
Nerg ja Jaana Vuorio toteavat, että
jokaisella ihmisellä tulee olla
selvä asema yhteiskunnassa, eikä
kenenkään tulisi oleskella maassa
laittomasti. Ilman oleskelulupaa Suomessa
olevilla on suuri
riski syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia
elääkseen ja ennen kaikkea
suuri riski joutua rikollisten tai
rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi.
–
Viranomaisten tehtävä on noudattaa
lakeja ja tehdä päätöksiä niiden
pohjalta. Turvapaikkapäätösten oikeellisuutta
valvovat meillä
riippumattomat tuomioistuimet. Kysymys
onkin ennen kaikkea
siitä, kannustammeko kielteisen
turvapaikkapäätöksen saaneita
ihmisiä jäämään Suomeen laittomasti
ja minkälaisen kuvan
annamme heille mahdollisuuksista elää
yhteiskunnan ulkopuolella, Nerg
korostaa.
–
On arvostettavaa, että suomalaiset ovat
aktiivisia ja kantavat huolta
toisista ihmisistä. Viranomaisen velvollisuus
on kuitenkin tarkastella
asiaa yksittäisten tapausten
lisäksi myös laajempana kokonaisuutena.
Kielteisen päätöksen
saaneita kannustetaan aina
ensisijaisesti palaamaan vapaaehtoisesti. Tähän
viranomaiset toivovat
tukea myös seurakunnilta ja
järjestöiltä.
Kolmas
sektori voimavarana
Kotouttamisesta
huolehtiminen kuuluu
Suomessa työ- ja elinkeinoministeriölle. Nerg
ja Vuorio toteavat, että
kolmannella sektorilla on
kuitenkin tärkeä rooli sekä turvapaikan
hakemisessa että kotoutumisvaiheessa. Seurakunnat ja
vapaaehtoisjärjestöt ovat merkittäviä toimijoita
monikulttuurisuuden ja
hyvien etnisten suhteiden edistämisessä.
–
Vapaaehtoisuuteen pohjautuvalla toimintatavalla
onnistutaan nopeasti
ja joustavasti kohdentamaan resursseja
sinne, missä niitä
eniten tarvitaan. Järjestöt kartuttavat
yhteiskunnan aineellista, henkistä
ja sosiaalista pääomaa, vahvistavat
julkista toimintaa ja
täyttävät myös julkiselle toiminnalle säädettyjä
velvoitteita, Nerg
sanoo.
Jaana
Vuorio puolestaan haastaa seurakuntia
olemaan aktiivisia ja
harjoittamaan lähimmäisen palvelua konkreettisella
tavalla. Hänen mukaansa
niillä on esimerkiksi suomen
kielen opiskelussa useita
mahdollisuuksia olla turvapaikanhakijoiden tukena.
–
Kotoutumisvaiheessa turvapaikanhakijat siirtyvät
kuntaan asumaan
ja tarvitsevat paljon tukea. Erityisesti
maahanmuuttajanaisten tukeminen
on asia, johon seurakunnat
voisivat tarttua. Kotiin
jäävien naisten kielitaito jää
usein hyvin niukaksi, ja arjen haasteet
ovat suuria.
Elina
Hienolan mukaan onnistuneen kotoutumisen
avaintekijät ovat
yksilöllisiä.
–
On tärkeää, että maahanmuuttajan kanssa
mietitään, mitkä ovat
hänen kotoutumisensa tavoitteet
ja avaintekijät, mutta myös
sitä, mikä hidastaa kotoutumista, Hienola
sanoo.
–
Olemassa olevien palvelujen luovalla
käytöllä pyritään vastaamaan siihen,
että maahanmuuttajan ensimmäiset
vuodet veisivät häntä
henkilökohtaisten tavoitteiden suuntaan.
Yleensä
työikäinen maahanmuuttaja käy
kotoutumiskoulutusta eli
opettelee ensimmäisen vuoden
suomen kieltä ja uuden asuinmaan
pelisääntöjä. Hienolan mukaan
on tärkeää, että silloin rinnalla kulkee
joku, jolla on uskallusta kertoa
myös kirjoittamattomista sosiaalisista
säännöistä. Hänen kokemuksensa
mukaan vain harvoin
kotoutujat löytävät ensimmäisten vuosien
aikana sellaisia kantasuomalaisten
yhteisöjä, jotka
ottaisivat tulijat omakseen. Tässä
kolmas sektori ja seurakunnat ovat
avainasemassa.
–
Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä
tulisi pitää mielessä, että
ei ole olemassa maahanmuuttajien joukkoa
vaan erilaisia ihmisiä.
Loppujen lopuksi ihmiset ovat
samanlaisia suruineen, iloineen ja
pelkoineen, Hienola huomauttaa.
Hän
tietää, että ensimmäisinä vuosina
osa pakolaisista luo itselleen pikku
hiljaa kuvaa toimivasta, oikeudenmukaisesta
ja kaikkien ihmisten
oikeudet tunnustavasta yhteiskunnasta.
Siitä kaikilla ei ole lainkaan
aikaisempaa kokemusta.
–
Kaikki ihmiset luovat omalta osaltaan
kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta uudelle
tulijalle. Toivottavasti osaamme
tehdä sen hyvin, Hienola
sanoo.
Seurakunnat siltana
yhteiskuntaan
Suomen
Helluntaikirkon maahanmuuttajatyöryhmän puheenjohtaja Timo Kekolahti seuraa
läheltä seurakuntien
valmiuksia kohdata maahanmuuton
haasteita. Maahanmuuttajatyöryhmän
tehtävänä on
edustaa helluntaiseurakuntia ja
tarjota niille koulutusta ja
tukea maahanmuuttajien parissa tehtävään
työhön.
Tällä
hetkellä työn alla on valtakunnallinen maahanmuuttajatyön strategia.
Kekolahden mukaan maahanmuuttajien
parissa tehtävä
työ ei voi olla irrallinen osa seurakunnan
toimintaa.
–
Kaiken toiminnan tulisi tapahtua monikulttuurisuuden kautta
niin, että autamme kulttuureja kohtaamaan
toisiaan. Tämä haastaa
myös suomalaiset kotoutumaan uuteen
toimintatyyliin, Kekolahti
toteaa.
–
Seurakunta on kuin yhteiskunta pienoiskoossa,
ja siellä on mahdollista
harjoitella myös yhteiskunnallisia taitoja.
Maahanmuuttajien tulisikin
saada olla osa seurakunnan
toimintaa.
Kekolahti
kertoo kansainväliseltä siirtolaisjärjestöltä
(IOM) tulleesta palautteesta.
Sen virkailija sanoi
huomanneensa, että yhteiskuntaan hyvin
kotoutuneilla maahanmuuttajilla on
lähes aina yhteys kristilliseen
seurakuntaan. Kekolahti toteaakin,
että seurakunta voi
olla porttikäytävä kotoutumiseen järjestämällä
sekä erikielisiä tapahtumia
että ennen kaikkea kaikille
yhteisiä tilaisuuksia, joissa myös
vastuu jakaantuu kaikille.
–
Kotoutumisen tulisi tapahtua niin,
että siinä seisotaan kahden kulttuurin
varassa: pidetään yllä omaa
kulttuuria ja lisäksi tuetaan suomalaisen
kulttuurin tuntemista, Kekolahti
määrittelee.
Hän
kantaa huolta saavuttamattomasta ryhmästä
maahanmuuttajien keskuudessa.
Heitä ovat
esimerkiksi avioliiton, työn tai
opiskelun takia Suomeen tulleet. Lisäksi
monikulttuuristen perheiden
lapset kamppailevat usein
suomalaisen ja toisen kulttuurin välimaastossa.
Kekolahden
mukaan helluntailiikkeen yhteistyö
eri viranomaisten kanssa
on tiivistynyt viime vuosina.
Hän kannustaa seurakuntia siihen,
että ne kertoisivat toiminnastaan
ja resursseistaan maahanmuuttoasioita
hoitaville paikallisille
viranomaisille.
–
Unelmani on, että seurakunnista tulisi
kaikkien kansojen rukoushuoneita. Jotta
tähän päästään, on
ymmärrettävä yhteyden merkitys,
Kekolahti painottaa.
Tällä
hetkellä maahanmuuttajatyö on
monissa seurakunnissa lähinnä
marginaaliharrastajien käsissä.
Muutos on mahdollinen mutta
vaatii aikaa, tietoisuuden lisäämistä, rohkeita
askeleita ja sitoutumista.
Katja Köykkä
Faktaa ja
maahanmuuton terminologiaa
Kansainvälistä
suojelua saava
Henkilö,
joka on saanut pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen
suojelun tai humanitaarisen suojelun
perusteella. Ulkomaalaislaista poistui
16.5.2016 säädös, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on
voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen
suojelun perusteella.
Kiintiöpakolainen
YK:n
pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi katsoma
henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa Suomeen
pakolaiskiintiön puitteissa.
Kotouttaminen
Kotoutumisen
monialainen edistäminen ja tukeminen. Tähän
pyritään viranomaisten ja muiden toimijoiden
tarjoamien kotoutumista edistävien ja
tukevien toimenpiteiden ja palveluiden avulla. Nämä
määritellään henkilökohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa.
Kotoutuminen
Maahanmuuttajan
ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä,
jonka päämääränä on, että maahanmuuttaja tuntee
olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja
täysivaltainen jäsen.
Maahanmuuttaja
Maasta
toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka
koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.
Pakolainen
Ulkomaalainen,
jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa
vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden,
tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään
kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio
antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR)
katsoo olevan pakolainen.
Turvapaikanhakija
Henkilö,
joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta
valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa.
Turvapaikkaa voi hakea, jos on
aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi esimerkiksi uskonnon,
kansalaisuuden tai poliittisen mielipiteen
vuoksi.
Toissijainen suojelu
Jos
turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, toissijainen
suojeluasema voidaan myöntää, jos
uhkana on kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai
muu epäinhimillinen ja ihmisarvoa loukkaava
kohtelu.
1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024 Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi. Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri. ...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023 Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023 Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023 Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusTanja Närhi Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi (11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi (16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen (1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela (22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen (2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas? Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen (30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio ”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen. Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin
menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka
kautta Jumala hallitsee.
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana. I...