Suomi kansainvälistyy kovaa
vauhtia. Ulkomaalaistaustaisten osuus
väestöstämme oli
viime vuonna
lähes seitsemän prosenttia. Vuoden
2016 lopussa maassamme asui
noin 180 eri kansallisuuteen kuuluvaa,
suurimpana ryhmänä
Viron kansalaiset. Sisäministeriön
kansliapäällikkö
Päivi Nergin mukaan
työvoiman maahanmuuttoa
ja maahanmuuttajaväestön osaamista
tarvitaan myös
taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn
ja työllisyyden parantamiseksi. Suotuisamman
talouskehityksen ja
-näkymien johdosta huomion
painopiste onkin siirtynyt
yhä laajemmin maahanmuuttokysymyksiin, ei
pelkästään turvapaikanhakijatilanteen hoitoon.
–
Suomi on pieni tekijä maailman kriisien
ratkaisemisessa. Kannamme
kuitenkin oman vastuumme
ja myönnämme turvapaikan niille,
jotka tarvitsevat suojelua
maamme lainsäädäntöön perustuen.
Pyrimme myös EU-maiden
ja Pohjoismaiden kesken
noudattamaan yhdenmukaisia käytäntöjä
turvapaikkamenettelyssä, Nerg
linjaa.
Myös
Maahanmuuttoviraston (Migri)
ylijohtaja Jaana Vuorion mielestä
on tärkeää, että maahanmuuton kokonaiskuva
pidetään mielessä.
–
Suurin osa Suomeen tulevista on
muita kuin turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi
vuonna 2016 ensimmäisen oleskeluluvan
saaneita kolmansien
maiden kansalaisia oli
30 000, joista kansainvälisen suojelun
perusteella luvan saaneita turvapaikanhakijoita
oli 7 700 ja
kiintiöpakolaisia 750. Suomeen pyrkivistä
20 prosenttia haki oleskelulupaa työnteon
perusteella. Muita
maahanmuuton syitä ovat esimerkiksi
opiskelu tai avioliitto, Vuorio
kertoo.
Vuosi,
jolloin kaikki muuttui
Syksyllä
2015 turvapaikanhakijoiden määrä
kymmenkertaistui muutamassa
kuukaudessa ja Suomi joutui uuden tilanteen eteen.
Kansliapäällikkö Nergin mukaan
maassamme on nyt varauduttu paremmin
erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin.
–
Sisäisen turvallisuuden kysymykset ovat
saaneet aiempaa suurempaa
painoarvoa julkisessa keskustelussa.
Maahanmuutto on
osa sisäistä turvallisuutta. On
varmistettava, että turvapaikkaprosessi toimii
nopeasti ja kustannustehokkaasti, Nerg
toteaa.
Esimerkiksi
Jyväskylässä kaupunkiin muuttavien
pakolaistaustaisten asiakkaiden
määrän kasvuun
on osattu varautua, koska alueelle
on perustettu vastaanottokeskuksia.
–
Haasteena on ollut traumatisoituneille suunnatun
psyykkisen tuen
palvelun huonohko saatavuus.
Työntekijöiden tietoisuutta ja
osaamista pakolaisuudesta tulisikin
koko ajan aktiivisesti lisätä
eri palveluissa, Jyväskylän kotoutumispalveluiden palveluesimies
Elina Hienola kertoo.
Suomen
turvallisuusuhat
Kansliapäällikkö
Päivi Nergin mukaan Suomen
turvallisuusympäristö on
muuttunut. Myös sisäinen ja
ulkoinen turvallisuus liittyvät nyt
entistä läheisemmin toisiinsa. Nerg
huomauttaa, että Suomi on
joutunut kohtaamaan kauempana olevien
konfliktien heijastusvaikutuksia.
–
Turvallisuustilanteemme on suomalaista
yhteiskuntaa kohdanneista muutoksista
huolimatta kuitenkin
hyvä, ja maamme on turvallinen
ja vakaa maa elää. Viranomaistoimintaan luotetaan
ja viranomaisilla
on valmiutta työskennellä yhdessä
myös kolmannen sektorin
kanssa.
–
Terrorismintorjunta, vihapuheeseen ja
rasismiin puuttuminen sekä
arkipäivän turvallisuuteen vaikuttaminen
lisäämällä viranomaisten näkyvyyttä
ja lähestyttävyyttä ovat
käytännön keinoja turvallisuustilanteen ylläpitämisessä ja
turvallisuudentunteen luomisessa, Nerg
kuvaa.
Hän
viittaa myös tuoreeseen Jarno Limnéllin ja
Jari Rantapelkosen kirjaan
Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus (2017),
jonka mukaan polarisaatio on
nuorten ja nuorten aikuisten
mielestä suurempi turvallisuusuhka
kuin mikään ulkoinen tekijä.
Tällainen
polarisaatio nousee yhteiskunnan
eriarvoistumisesta ja
eripuraisuudesta. Päivi Nerg
katsoo, että nuoret aikuiset luottavat
kuitenkin vielä turvallisuusviranomaisiin ja
yhteiskunnan rakenteisiin,
ja tämän luottamuksen säilyttämiseksi
on tehtävä töitä.
–
Maahanmuutto jakaa ihmisten mielipiteitä.
Rakentava ja totuuspohjainen keskustelu
helposti vaikeutuu, koska
monet ottavat herkästi vastaan
vain sellaista tietoa, joka
on lähinnä heidän omaa maailmankuvaansa, Nerg
harmittelee.
–
Terroristit ja väkivaltaista ääritoimintaa tukevat
pyrkivät lisäämään polarisaatiota,
sillä hyvin jakaantuneessa ja
vastakkainasetteluun perustuvassa
ilmapiirissä heidän
on helpompi värvätä uusia jäseniä.
Onkin tärkeä torjua yhteiskunnan jakaantumista,
ja varmistaa, että
jokaisella on jonkinlaisia positiivisia
tulevaisuudennäkymiä. Myös
tunne siitä, että kuuluu yhteiskuntaan
ja että siihen kannattaa kuulua, on
tärkeä.
Haasteena
kotiinpaluu
Päivi
Nerg ja Jaana Vuorio toteavat, että
jokaisella ihmisellä tulee olla
selvä asema yhteiskunnassa, eikä
kenenkään tulisi oleskella maassa
laittomasti. Ilman oleskelulupaa Suomessa
olevilla on suuri
riski syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia
elääkseen ja ennen kaikkea
suuri riski joutua rikollisten tai
rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi.
–
Viranomaisten tehtävä on noudattaa
lakeja ja tehdä päätöksiä niiden
pohjalta. Turvapaikkapäätösten oikeellisuutta
valvovat meillä
riippumattomat tuomioistuimet. Kysymys
onkin ennen kaikkea
siitä, kannustammeko kielteisen
turvapaikkapäätöksen saaneita
ihmisiä jäämään Suomeen laittomasti
ja minkälaisen kuvan
annamme heille mahdollisuuksista elää
yhteiskunnan ulkopuolella, Nerg
korostaa.
–
On arvostettavaa, että suomalaiset ovat
aktiivisia ja kantavat huolta
toisista ihmisistä. Viranomaisen velvollisuus
on kuitenkin tarkastella
asiaa yksittäisten tapausten
lisäksi myös laajempana kokonaisuutena.
Kielteisen päätöksen
saaneita kannustetaan aina
ensisijaisesti palaamaan vapaaehtoisesti. Tähän
viranomaiset toivovat
tukea myös seurakunnilta ja
järjestöiltä.
Kolmas
sektori voimavarana
Kotouttamisesta
huolehtiminen kuuluu
Suomessa työ- ja elinkeinoministeriölle. Nerg
ja Vuorio toteavat, että
kolmannella sektorilla on
kuitenkin tärkeä rooli sekä turvapaikan
hakemisessa että kotoutumisvaiheessa. Seurakunnat ja
vapaaehtoisjärjestöt ovat merkittäviä toimijoita
monikulttuurisuuden ja
hyvien etnisten suhteiden edistämisessä.
–
Vapaaehtoisuuteen pohjautuvalla toimintatavalla
onnistutaan nopeasti
ja joustavasti kohdentamaan resursseja
sinne, missä niitä
eniten tarvitaan. Järjestöt kartuttavat
yhteiskunnan aineellista, henkistä
ja sosiaalista pääomaa, vahvistavat
julkista toimintaa ja
täyttävät myös julkiselle toiminnalle säädettyjä
velvoitteita, Nerg
sanoo.
Jaana
Vuorio puolestaan haastaa seurakuntia
olemaan aktiivisia ja
harjoittamaan lähimmäisen palvelua konkreettisella
tavalla. Hänen mukaansa
niillä on esimerkiksi suomen
kielen opiskelussa useita
mahdollisuuksia olla turvapaikanhakijoiden tukena.
–
Kotoutumisvaiheessa turvapaikanhakijat siirtyvät
kuntaan asumaan
ja tarvitsevat paljon tukea. Erityisesti
maahanmuuttajanaisten tukeminen
on asia, johon seurakunnat
voisivat tarttua. Kotiin
jäävien naisten kielitaito jää
usein hyvin niukaksi, ja arjen haasteet
ovat suuria.
Elina
Hienolan mukaan onnistuneen kotoutumisen
avaintekijät ovat
yksilöllisiä.
–
On tärkeää, että maahanmuuttajan kanssa
mietitään, mitkä ovat
hänen kotoutumisensa tavoitteet
ja avaintekijät, mutta myös
sitä, mikä hidastaa kotoutumista, Hienola
sanoo.
–
Olemassa olevien palvelujen luovalla
käytöllä pyritään vastaamaan siihen,
että maahanmuuttajan ensimmäiset
vuodet veisivät häntä
henkilökohtaisten tavoitteiden suuntaan.
Yleensä
työikäinen maahanmuuttaja käy
kotoutumiskoulutusta eli
opettelee ensimmäisen vuoden
suomen kieltä ja uuden asuinmaan
pelisääntöjä. Hienolan mukaan
on tärkeää, että silloin rinnalla kulkee
joku, jolla on uskallusta kertoa
myös kirjoittamattomista sosiaalisista
säännöistä. Hänen kokemuksensa
mukaan vain harvoin
kotoutujat löytävät ensimmäisten vuosien
aikana sellaisia kantasuomalaisten
yhteisöjä, jotka
ottaisivat tulijat omakseen. Tässä
kolmas sektori ja seurakunnat ovat
avainasemassa.
–
Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä
tulisi pitää mielessä, että
ei ole olemassa maahanmuuttajien joukkoa
vaan erilaisia ihmisiä.
Loppujen lopuksi ihmiset ovat
samanlaisia suruineen, iloineen ja
pelkoineen, Hienola huomauttaa.
Hän
tietää, että ensimmäisinä vuosina
osa pakolaisista luo itselleen pikku
hiljaa kuvaa toimivasta, oikeudenmukaisesta
ja kaikkien ihmisten
oikeudet tunnustavasta yhteiskunnasta.
Siitä kaikilla ei ole lainkaan
aikaisempaa kokemusta.
–
Kaikki ihmiset luovat omalta osaltaan
kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta uudelle
tulijalle. Toivottavasti osaamme
tehdä sen hyvin, Hienola
sanoo.
Seurakunnat siltana
yhteiskuntaan
Suomen
Helluntaikirkon maahanmuuttajatyöryhmän puheenjohtaja Timo Kekolahti seuraa
läheltä seurakuntien
valmiuksia kohdata maahanmuuton
haasteita. Maahanmuuttajatyöryhmän
tehtävänä on
edustaa helluntaiseurakuntia ja
tarjota niille koulutusta ja
tukea maahanmuuttajien parissa tehtävään
työhön.
Tällä
hetkellä työn alla on valtakunnallinen maahanmuuttajatyön strategia.
Kekolahden mukaan maahanmuuttajien
parissa tehtävä
työ ei voi olla irrallinen osa seurakunnan
toimintaa.
–
Kaiken toiminnan tulisi tapahtua monikulttuurisuuden kautta
niin, että autamme kulttuureja kohtaamaan
toisiaan. Tämä haastaa
myös suomalaiset kotoutumaan uuteen
toimintatyyliin, Kekolahti
toteaa.
–
Seurakunta on kuin yhteiskunta pienoiskoossa,
ja siellä on mahdollista
harjoitella myös yhteiskunnallisia taitoja.
Maahanmuuttajien tulisikin
saada olla osa seurakunnan
toimintaa.
Kekolahti
kertoo kansainväliseltä siirtolaisjärjestöltä
(IOM) tulleesta palautteesta.
Sen virkailija sanoi
huomanneensa, että yhteiskuntaan hyvin
kotoutuneilla maahanmuuttajilla on
lähes aina yhteys kristilliseen
seurakuntaan. Kekolahti toteaakin,
että seurakunta voi
olla porttikäytävä kotoutumiseen järjestämällä
sekä erikielisiä tapahtumia
että ennen kaikkea kaikille
yhteisiä tilaisuuksia, joissa myös
vastuu jakaantuu kaikille.
–
Kotoutumisen tulisi tapahtua niin,
että siinä seisotaan kahden kulttuurin
varassa: pidetään yllä omaa
kulttuuria ja lisäksi tuetaan suomalaisen
kulttuurin tuntemista, Kekolahti
määrittelee.
Hän
kantaa huolta saavuttamattomasta ryhmästä
maahanmuuttajien keskuudessa.
Heitä ovat
esimerkiksi avioliiton, työn tai
opiskelun takia Suomeen tulleet. Lisäksi
monikulttuuristen perheiden
lapset kamppailevat usein
suomalaisen ja toisen kulttuurin välimaastossa.
Kekolahden
mukaan helluntailiikkeen yhteistyö
eri viranomaisten kanssa
on tiivistynyt viime vuosina.
Hän kannustaa seurakuntia siihen,
että ne kertoisivat toiminnastaan
ja resursseistaan maahanmuuttoasioita
hoitaville paikallisille
viranomaisille.
–
Unelmani on, että seurakunnista tulisi
kaikkien kansojen rukoushuoneita. Jotta
tähän päästään, on
ymmärrettävä yhteyden merkitys,
Kekolahti painottaa.
Tällä
hetkellä maahanmuuttajatyö on
monissa seurakunnissa lähinnä
marginaaliharrastajien käsissä.
Muutos on mahdollinen mutta
vaatii aikaa, tietoisuuden lisäämistä, rohkeita
askeleita ja sitoutumista.
Katja Köykkä
Faktaa ja
maahanmuuton terminologiaa
Kansainvälistä
suojelua saava
Henkilö,
joka on saanut pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen
suojelun tai humanitaarisen suojelun
perusteella. Ulkomaalaislaista poistui
16.5.2016 säädös, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on
voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen
suojelun perusteella.
Kiintiöpakolainen
YK:n
pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi katsoma
henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa Suomeen
pakolaiskiintiön puitteissa.
Kotouttaminen
Kotoutumisen
monialainen edistäminen ja tukeminen. Tähän
pyritään viranomaisten ja muiden toimijoiden
tarjoamien kotoutumista edistävien ja
tukevien toimenpiteiden ja palveluiden avulla. Nämä
määritellään henkilökohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa.
Kotoutuminen
Maahanmuuttajan
ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä,
jonka päämääränä on, että maahanmuuttaja tuntee
olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja
täysivaltainen jäsen.
Maahanmuuttaja
Maasta
toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka
koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.
Pakolainen
Ulkomaalainen,
jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa
vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden,
tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään
kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio
antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR)
katsoo olevan pakolainen.
Turvapaikanhakija
Henkilö,
joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta
valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa.
Turvapaikkaa voi hakea, jos on
aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi esimerkiksi uskonnon,
kansalaisuuden tai poliittisen mielipiteen
vuoksi.
Toissijainen suojelu
Jos
turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, toissijainen
suojeluasema voidaan myöntää, jos
uhkana on kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai
muu epäinhimillinen ja ihmisarvoa loukkaava
kohtelu.
Muistolle8.1.2024 | Raahen helluntaiseurakunnan pitkäaikainen saarnaaja Esko Rautio sai taivaskutsun 13.11.2023. Hän menehtyi kolme ja puoli vuotta kestäneeseen vakavaan sairauteen 93-vuotiaana. E...
Muistolle(5.5.2023) Pastori ja lähetystyöntekijä Niilo Mäenpää on kuollut. Hän menehtyi lauantaina 5. toukokuuta 88-vuotiaana. Häntä hoidettiin viimeisissä vaiheissa Kaarinakodissa Kaarinassa.
MuistolleArvostettu Israel-lähetti Rauni Sisko Tuulikki Kaukonen (s. 21.1.1939) kuoli 17. huhtikuuta 2023, 84 vuoden iässä. Uskoon tultuaan Rauni kävi uskovien kasteella syksyllä 1962 Englannin Southamptonissa...
MuistolleRaimo Karmitz syntyi Suomen jatkosodan aikaan Pohjois-Savon Rautavaaran pitäjässä perheen esikoisena. Isän tultua uskoon 1955 perheessä alkoi hengellisten asioiden vaikutus, joka kosketti myös Rai...
MuistolleOsmo Sakari Hämäläinen, evankelista Ossi, kuoli 1. maaliskuuta 2022 Porvoon sairaalassa. Hän oli kuollessaan 82-vuotias. Ossia jäivät kaipaamaan lasten lisäksi joukko seurakuntaystäviä Po...
MuistolleRitva Annikki Siren syntyi 2. huhtikuuta 1938 Kouvolassa ja muutti taivaan kotiin 1. maaliskuuta 2022 Helsingissä. Sairauden uuvuttamana Annikki nukkui pois levollisesti puolisonsa Samulin vieress...
MuistolleJyväskylän helluntaiseurakunnan arvostettu ja pitkäaikainen pastori Armi Hintikka ylennettiin kirkkauteen 16. tammikuuta 2022. Hän kuoli vakavan sairauden uuvuttamana puolisonsa Uskon ja poikansa Miko...
MuistolleAikaisin aamulla 20.12.2021 Uruguayn apostoli Altti Viljanen saapui voittajana maaliin kohtaamaan rakkaan Herransa, kuten hän oli toivonut ja rukoillut jo monta viikkoa. Tämä tapahtui Altin...
MuistollePerjantaina 12. marraskuuta 2021 pitkäaikaisen sairauden murtamana pois nukkunut Valtter Luoto jätti pysyvän jäljen maamme helluntailiikkeeseen ja kristillisyyteen.
MuistolleJapanin-lähetysveteraani ja erikoissairaanhoitaja Lea (Leea) Kärnä nukkui pois 96 vuoden ikäisenä hoivakodissa Kangasniemellä 24.9.2021. Lea (o.s. Manninen)...
MuistolleRakas isäni Lasse Kangassalo syntyi kauniina kesäisenä päivänä 15. kesäkuuta 1940 Nevanpään kotiin Kiikoisiin. Nuori äiti Eeva Nevanpää piti sylissään pientä jo ennen syntymään...
MuistolleReijo syntyi yhdeksänlapsisen perheen kuopuksena 26.4.1951 Irene ja Aarne Vierulan perheeseen. Perhe asui silloin Seinäjoella. Vanhemmat ja Anna-mumma olivat uskovais...
MuistolleMartti Vuorinen syntyi 13.12.1937 Keuruulla Esa ja Auli Vuorisen perheeseen. Perheeseen kuului myös Marttia vuoden vanhempi Anja. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä vi...
MuistolleSuomen kristikansa on menettänyt vaikuttavan merkkihenkilön, mutta hänen muistonsa, kirjansa ja netistä löytyvät raamattutuntinsa puhuvat edelleen. Olavi Kokkonen (20.10.1934–5.5.2021) eht...
MuistolleKaija syntyi Keuruulla 18. marraskuuta 1941 Heikki ja Inkeri Kivimäen esikoisena. Hän tuli uskoon lapsena pyhäkoulussa ja vei evankeliumin kotiinsa. Kaijan todistuksen kau...
MuistolleLähetystyöntekijä, TM Reijo Kuokkanen siirtyi ikuisuuteen syöpäsairauden seurauksena 20. maaliskuuta 2021. Hänet diagnosoitiin 12 päivää aiemmin. Levolliset ja kivuttomat viimeiset hetke...
MuistolleIsäni, veteraanipastori Sakari Saarinen nukkui pois tästä maailmasta odottamaan ylösnousemuksen aamua 18. lokakuuta 2020 Hämeenlinnan Rengossa 96 vuoden ikäisenä.
Sakari syntyi 24...
MuistolleValmennus- ja koulutusalalla uransa tehnyt, kysytty puhuja, psykologi ja konsultti E. Olavi Salminen (FT) kuoli 25. helmikuuta sairauskohtauksen seurauksena Meilahden sairaalassa Helsing...
Muistolle”On Jumala niin suuri, rakkautensa valtavin, ja ihminen niin pieni vaeltaja kanjonin...” yhdistyy Erkki Ahosen tenoriin. Erkin tuttu tenori on nyt vaiennut. Kanjonin vaeltaja sai kutsun...
MuistolleIsäni Aarno Salmenkivi muutti Taivaan kotiin 24.10.2020. Hän syntyi 15.8.1933 kuudentena lapsena Laukaasta Mäntyharjulle muuttaneeseen maanviljelijäperheeseen. Isän lapsuuskodissa kun...
MuistolleRakas äitimme Lahja Kuitunen ei enää viettänyt joulua kanssamme. Hän sai kutsun taivaan kotiin 21. joulukuuta 2020.
Äiti syntyi 13. joulukuuta 1944 aikaan, jolloin toinen maailmanso...
MuistolleTammikuun 21. päivänä sai tuhansien tuntema ja rakastama Pentti ”Benito” Manninen muuttaa kaipaamaansa taivaan kodin lämpöön. Lähtö tapahtui kauniisti yön hiljaisina tunteina Riitta...
MuistolleAino Irja Sinkkonen syntyi Suistamolla 12.6.1927 viisilapsisen perheen vanhimpana. Muiden Karjalan evakoiden tavoin kahdesti kotinsa jättäneenä perhe päätyi lopulta Iisalmeen, jossa valtio au...
MuistolleSuomen Operaatio Mobilisaation (OM) ensimmäinen toiminnanjohtaja Frank Dietzmenehtyi nopeasti edenneeseen syöpään 11.1.2021. Vuonna 1939 syntynyt Dietz oli rakastettu lähetysjohtaja, armoitet...
MuistolleReilu vuosi sitten oli suuren juhlan aika. Juhlimme paitsi sitä, että olin vihdoinkin löytänyt kauan kadoksissa olleen pisteen viimeiseen väitöstutkimukseni lauseeseen, myös sitä, miten monien mei...
MuistollePohjois-Makedonian Evankelisen Helluntaikirkon ja Agape-järjestön johtaja Mirco Andreev siirtyi sairauden murtamana ajasta ikuisuuteen tapaninpäivänä 26. joulukuuta.
MuistolleLähetyssaarnaaja Viktor Martiskainen siirtyi ajasta ikuisuuteen 23.10.2020 Kuusankoskella Kouvolassa. Hän syntyi 10.6.1932 rajan taakse jääneessä Ilomantsin Liusvaaran kylässä perheensä...
MuistolleLokakuun viimeisinä päivinä saimme suruviestin ystävämme ja työtoverimme Soili Korhosen äkillisestä kuolemasta Kanariansaarilla. Soili Korhonen syntyi 15.1.1945 Oulussa ja kuoli sairauskohtauksee...
MuistolleKanadasta saapui suruviesti laajasti arvostetun sananjulistajan ja laulajan Herman Blomeruksen kuolemasta. Hän toimi toistamiseen Toronton suomalaisen helluntaiseurakunnan pastorina. Mon...
Muistolle”Elämän todellisia helmiä olivat ne hetket, kun joku sai avun ja elämän lahjan Jumalalta”. Näin isopappani Jaakko Heinonen (25.5.1928–8.9.2019) sanoo hänestä kertovan Hakuna matata – ei huolt...
MuistolleSeppo Honkanen, joka 2. elokuuta muutti 77-vuotiaana Herran luo, oli läheinen työtoverini Fida Internationalissa (silloin vielä nimellä Suomen Vapaa Ulkolähetys) vuosikymmenen ajan (1989–1999...
Muistolle Esa Vilhelm (Vilho) Mäkelä syntyi Kullaalla 29.7.1934. Hänen matkansa päättyi vaikean sairauden murtamana 24.7.2019. Vilho ehti olla avioliitossa Ritvansa kanssa 66 vuotta. Heille...
MuutPidetty gospeltulkki ja monen rakastetun laulun tekijä Kale, Kalevi Vaija, menehtyi yllättäen perjantaiaamuna 5. heinäkuuta. Hän ei toipunut muutamaa päivää aiemmin saamastaan sairaskohtauksesta....
MuistolleKunnioitettu Jumalan palvelija, kirjailija-pastori Juhani Kuosmanen on saanut kutsun taivaskotiin 81-vuotiaana. Hän syntyi Sodankylässä 23.6.1937 ja kuoli Lahdessa 26.3.2019.
MuistolleLähetystyöntekijä,
pastori ja kirjailija Kari Honkasen elämäntyö on päättynyt, mutta hänen
monipuolinen hengellinen vaikutuksensa ihmisten sydämissä jatkuu vielä
pitkään.
...
MuistolleVeljeni Arto näki päivänvalon 14.12.1962 Lappajärven sairaalassa. Arto syntyi perheeseen, jossa oli uskovat vanhemmat. Perheeseen kuuluivat myös isänäiti, Maria-täti ja 11 kuukautta aiemmin syntynyt t...
MuistolleRakas äitini Anna-Liisa Heimonen
pääsi Jeesuksen luokse
13. maaliskuuta. Häntä tullaan muistamaan monella tavalla: äitinä, mummina,
isomummina, ystävänä, työtoverina sekä yhtenä hellunt...
MuistolleIsämme Kaarlo Joel Ikonen sai kotiinkutsun
22.2.2018 kello kolme aamuyöllä. Pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana hän
nukkui ikilepoon 82-vuotiaana.
MuistolleLähetyssaarnaaja Eila Mujusen taival tässä ajassa
päättyi viime vuoden marraskuun 14. päivän varhaisina aamutunteina äkillisen
sairauskohtauksen seurauksena. Hän siirtyi ajasta iäisyyteen...
MuistolleLähetystyöntekijä ja evankelista Martta Rajala muutti ajasta ikuisuuteen Forssan sairaalassa 22.12.2017 vaikean
sairauden uuvuttamana. Häntä jäi kaipaamaan sisarusten lisäksi suuri joukko...
MuistolleKoko helluntaiherätyksen musiikkiväen suuresti rakastama Ritva-Tuuli (Tuulikki) Ahonen sai iäisyyskutsun 8.12.2017 kotonaan Kotkassa.
Puolisen vuotta kestänyt vakavan sairauden vaihe uu...
MuistolleÄhtärissä Arvo ja Aili Hankkion esikoisena 10.7.1933 syntynyt Eino-veljeni oli monen toimen mies. Isän perintönä hän oli saanut
rohkean ja voimakkaan luonteen. Jo nuorena hän lähti kokeil...
MuistolleJumalan uskollinen palvelija, ylöjärveläinen evankelista Simo Pasanen sai kotiinkutsun 13.12.2017. Sairaalassa hän ehti olla vain vajaan vuorokauden, kunnes Jumalan vaunut veivät hänet
Ta...
MuistolleMirjam Pynnönen palveli lähetyksen Jumalaa kahdeksalla vuosikymmenellä. Hänen tarinansa on suomalaisen helluntailähetystyön pioneerivaiheen tarina.
MuistolleSe tapahtui silti yllättäen. Jäähyväiset. 21.4.2017 satavuotiasta
Suomeamme ja sen seurakuntia rakentanut pääsi perille. Jäljelle jäi kaipausta,
kiitollisuutta ja monta läheistä matkalla...
MuistolleRakas isämme Aatos Koivumäki syntyi Ruovedellä vuonna 1922 nelilapsisen perheen kolmantena lapsena. Isän koti oli torpparilain voimaantulon myötä itsenäistynyt Koivumäen tila luonnonkauniin Salussärkä...
MuistolleKauko Hostikka syntyi Karhulassa
joulukuussa 1928
viisilapsiseen perheeseen. Perheen
elämä oli niukkaa. Uskovat
vanhemmat kasvattivat lapsiaan
rukoillen.
MuistolleÄitimme
Annikki Sormunen (os.
Ahvenainen) syntyi 2.8.1930 Jyväskylän
maalaiskunnassa uskovaan kotiin
ja tuli jo 16-vuotiaana uskoon,
kävi kasteella ja liittyi Toivakan
helluntaiseurakunt...
MuistolleRakas
isäni Arvo Venäläinen sai
kotiinkutsun 24. syyskuuta 2017
Mikkelin keskussairaalassa lyhyen
sairausjakson jälkeen. Hän
oli syntynyt Kaavilla 14.2.1928.
Hänen isänsä piti siellä sek...
MuistolleMatti Juntunen syntyi Suomussalmella 13.9.1937
ja ylennettiin kirkkauteen
13.8.2017. Talvisodan aikana
12.1.1940 Juntusen perhe koki
suuren menetyksen, kun tunnettu ”Paukan
pommi”, lentop...
Muistolle”Vanhat vääntömiehet…” Kuva Raimo Mänttärin asuinhuoneen hyllyssä on Ristin Voitto -lehden toimituksesta 1990-luvulla. Nyt toinen vääntömiehistä on poissa. Raimo, nimimerkki RaMi, siirtyi hyvän Jum...
MuistolleSerengetin tähtitaivaan
alla kitaraa näppäilee
lämpimästi hymyilevä kirkassilmäinen
mies. Vaikka
hyeenat ulvovat ympärillä ja
ihmisen elämän monet kipeätkin haasteet
ovat läsnä, Jeesus e...
MuistolleOman aikakautemme suuri juutalainen radikaali
vaikuttaja, pastori Antony Simon kuoli
äkillisesti onnettomuudessa
Irakissa 29.
toukokuuta 53-vuotiaana.
MuistollePekka Keinänen syntyi 17. kesäkuuuta 1947 Augusti ja Sirkka Keinäsen perheeseen neljäntenä poikana. Sisaruksia oli loppujen lopuksi
kahdeksan.
Muistolle”Kiitos kun saan tässä olla, kiitos
kun saan levähtää”, lauloi äiti
herkällä äänellään eläkeläisten tapaamisessa
Jyväskylän Siion-temppelissä
vielä vuodenvaihteessa 30.
joulukuuta. Hetki...
MuistolleIsämme Pekka Laulajainen sai muuttaa taivaan kotiin 12. tammikuuta 2017 vajaan kahden viikon sairaalassa vietetyn ajan jälkeen. Hän ehti jättämään jäähyväiset perheenjäsenilleen ennen lähtöään. Isä ol...
MuistolleToivo Oskar Mikael Ikonen syntyi 29.9.1936 Luhangassa ja noudettiin taivaan kotiin kotoaan Orijärveltä Luhangasta 2.1.2017. Uskoon Toivo tuli kahdeksantoistavuotiaana nuorena miehenä ja oli Putkilahde...
MuistolleTuskimpa kukaan saattoi aikoinaan aavistaa, että vuonna 1927 Jämsässä pienviljelijäperheeseen syntynyt Väinö tulisi aikanaan kyntämään ja kylvämään vankilamaailman kivikkoisia peltoja kotimaassa ja Mu...
MuistolleReino Pajula syntyi 1.2.1930 ja sai kotiinkutsun 1.12.2016. Elämänsä aikana hän palveli evankelistana ja paimenena joitakin Suomen seurakuntia. Kuitenkin hänen varsinainen elämäntyönsä tapahtui Thaima...
MuistolleLähetystyön ja erityisesti kehitysaputyön pitkäaikaisen vaikuttajan, ekonomi Kalevi Helimäen, 84, maallinen elämä vaihtui ikuiseen elämään Peijaksen sairaalassa Vantaalla juuri joulun alla torstaina 2...
MuistollePorin Metodistiseurakunnan pastori ja Suomen Metodistikirkon piirikunnan johtaja Pasi Runonen menehtyi 50 vuoden iässä vaikean sairauden murtamana perjantaina 9. joulukuuta 2016 iltapäivällä.
MuistolleAnneli Tuomi syntyi 25.6.1932 Ahlaisissa monilapsiseen perheeseen ja sai nimekseen Elä Aira Anneli. Hän nukkui pois uskossa Vapahtajaansa Porissa 7.10.2016.
MuistolleKokoonnuimme sunnuntaina 25. syyskuuta Siilinjärvellä Pöljän museon pirttiin äitimme Aino Ester Sahimaan muistotilaisuuteen yhdessä lähisuvun ja muutamien äidin ystävien kanssa. Mieleemme tulvi muisto...
MuistolleEläkkeellä ollut Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola on kuollut 10.9.2016 Jyväskylässä. Hän oli syntynyt Laukaassa vuonna 1932, vihitty papiksi vuonna 1957 ja toiminut pappina useissa luterilaisis...
MuistolleIltayön tunteina 25.5.2016 taivaan sotajoukot olivat jo jyristelemässä vaunuineen ja tulomatkalla, kun väsynyt matkaaja, saarnaaja Arthur Kukkula henkäisi viimeisen henkäyksensä. Tämä tapahtui kello 2...
MuistolleTapasin Eino Laineen ensimmäisen kerran Pusulan kirkonkylässä syksyllä 1982. Seurat olivat juuri alkamassa kookkaassa tuvassa. Tavan mukaan huone oli lämmitetty perusteellisesti. Tila oli tupaten täyn...
MuistolleSuonenjokelaiseen saarnaaja-postivirkailijaperheeseen syntyi 17. maaliskuuta vuonna 1946 tytär, joka sai nimekseen Pirkko Mirjami. Hänen isänsä kutsuttiin Kuopion Eelim-seurakunnan saarnaajaksi Pirkon...
MuistolleSalme Lahtinen os. Hokkanen syntyi Hartolassa 27.6.1927. Salme tuli uskoon 1945. Saman kylän poika Antero Lahtinen vei Salmen vihille vuonna 1946.
MuistolleHelluntailiikkeen merkittävä kehitysyhteistyövaikuttaja Pauli Rantanen muutti ajasta iäisyyteen 26.1.2016. Hän oli syntynyt Harlussa, Sortavalan lähistöllä 13.12.1936 ja koki näin ollen kaksi evakkoma...