Luterilaiset ja helluntailaiset tähtäävät julkiseen sovintoon

Evankelis-luterilaisen kirkon ja helluntailiikkeen välinen anteeksiantoprosessi esiteltiin Syyspäivillä lokakuussa Kotkassa. Prosessissa eteneminen sai osallistujilta vahvan kannatuksen. Kuva: Pasi Parkkila
Evankelis-luterilaisen kirkon ja helluntailiikkeen välinen anteeksiantoprosessi esiteltiin Syyspäivillä lokakuussa Kotkassa. Prosessissa eteneminen sai osallistujilta vahvan kannatuksen. Kuva: Pasi Parkkila
Helluntailiikkeessä erityisesti vanha polvi muistaa monia kokemuksia luterilaisten kirkonmiesten tylystä suhtautumisesta hengellisenä häirikkönä pidettyä vähemmistöyhteisöä kohtaan. Etenkin helluntaityön alkuvaiheiden osalta voidaan monilla paikkakunnilla puhua jopa suoranaisesta vainosta. Negatiivista asennetta lietsoivat piispoja myöten esitetyt kriittiset, jopa poleemiset kannanotot.

Myöhemmin huonoa kohtelua luterilaisen kirkon edustajien taholta on koettu esimerkiksi perheenjäsenten hautaamiseen, yleisten tilojen käyttöön ja koulujen uskonnonopetukseen liittyvissä tilanteissa.

Nämä ja muut luterilaisten ja helluntailaisten yhteisen historian kipupisteet olivat pääpuheenaiheena evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen helluntailiikkeen neuvottelukunnan syystapaamisessa Helsingin Saalem-seurakunnassa 14. marraskuuta.

Keskustelu oli osa yhteisöjen välistä anteeksiantoprosessia, ja tällä kertaa aihetta tarkasteltiin erityisesti helluntailaisten kokemusten näkökulmasta. Aiheesta alusti kirkkohistorioitsija, opetusneuvos Jouko Ruohomäki.

Edellisessä, viime keväänä pidetyssä tapaamisessa kuultiin yleinen alustus luterilais-helluntailaisten suhteiden kehityksestä luterilaisesta näkökulmasta, ja tulevaisuudessa mahdollisesti kuullaan vielä luterilaisen kirkkohistorioitsijan näkemys 1900-luvun alun tapahtumista.

Prosessin lopullisena tavoitteena on, että yhteisöjen edustajat esittävät molemminpuoliset anteeksipyynnöt ja -antamiset jossakin julkisessa tilaisuudessa.

Tämä tapahtunee viimeistään vuonna 2018, helluntailaisten ryhmän puheenjohtaja, Suomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto ja luterilaisten ryhmään kuuluva Kirkkohallituksen ulkoasian osaston asiantuntija Tomi Karttunen arvioivat.

Alun perin maalissa oli tarkoitus olla jo ensi vuonna, mutta asian käsittelyä on hidastanut se, että neuvottelukunta kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa.

Tavoitteena vaikuttava prosessi

Ajatuksen molemminpuolisesta anteeksiantamisen tarpeesta esitti helluntaivaikuttaja Klaus Korhonen Ristin Voitto -lehden haastattelussa pari vuotta sitten. Neuvottelukunnan luterilaiset jäsenet huomasivat lehtijutun ja tarttuivat ideaan. Sovittiin, että kumpikin osapuoli tekee yhteisestä historiasta ensin oman tutkimuksensa, jotka sitten käsitellään yhdessä.

Usko Katto pitää huolellista paneutumista hyvänä. Hän korostaa, että helluntailaisillakin on kontollaan omat syntinsä suhteessa luterilaisiin: tuomitsevia ja ylimielisiä asenteita ja valheellisia tai pilkallisia sanoja, joita on yhtä lailla syytä pyytää anteeksi.

– Emme ole halunneet tehdä tästä pinnallista prosessia vaan oikeasti katsoa, mitä yhteisöjen suhteissa on historian aikana tapahtunut. Näin anteeksiantamisprosessista tulee kypsä ja vaikuttava, ja samalla voimme yhteisönä kasvaa, Katto sanoo.

– Me helluntailaiset tarvitsemme tätä prosessia luterilaisia enemmän.

Tomi Karttusen mukaan neuvottelukunnassa on pidetty erityisen tärkeänä henkilökohtaisten kertomusten huomioimista: sekä haavoittaneiden että voimaannuttavienkin kokemusten jakamista, ”jotta eletty todellisuus pääsee esiin”.

– On tärkeä tunnistaa menneisyyden varjot ja kulloinenkin reformaation tarve. Monikaan luterilainen ei ole kuullut tällaisia henkilökohtaisia helluntailaisten kokemuksia liikkeen alkuajoilta tai myöhemmistäkään vaiheista, Karttunen toteaa Jouko Ruohomäen alustukseen viitaten.

– Prosessi on osa ekumeenista kasvua, itsetutkistelua mutta myös iloa myönteisestä ekumeenisesta kehityksestä, jossa totuus ja armo, usko ja rakkaus kulkevat käsi kädessä. Tämä kasvattaa keskinäistä ymmärtämystä, omakohtaista koskettavuutta ja luottamusta.

Katto ja Karttunen ovat molemmat vakuuttuneita, että anteeksianto on Jumalan tahto ja sisältää siunauksen. Samalla se on jo itsessään merkki siunauksesta: historian kipeiden kokemusten avoin kohtaaminen osoittaa yhteisöiltä kypsyyttä ja vastuuntuntoa.

Vahva mandaatti Syyspäiviltä

Prosessin tavoitteena on, että anteeksiantamisen ja sovinnollisuuden ilmapiiri leviää myös paikallistasolle. Monin paikoin näin näyttääkin jo tapahtuneen.

Tästä saatiin maistiaisia Kotkassa lokakuussa järjestetyillä helluntailiikkeen Syyspäivillä, joilla Usko Katto kertoi anteeksiantoprosessista. Esityksensä lopuksi hän kysyi seurakuntien edustajilta, ovatko he valmiita antamaan anteeksi luterilaisten väärinkäytökset helluntailaisia kohtaan ja ovatko he toisaalta valmiita pyytämään anteeksi sitä, mitä helluntailaiset ovat tehneet väärin luterilaisille.

Käytännössä kaikki paikallaolijoista nostivat kätensä molempien kysymysten kohdalla.

Neuvottelukunnan helluntailaisryhmään kuuluvat myös Iso Kirja -opiston rehtori Pasi Parkkila, teologian tohtori Harri Koskela, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen sekä pastorit Päivi Tyrni ja ruotsinkielisiä seurakuntia edustava Kenneth Grönroos. Ryhmän jäsenet nimitetään Syyspäivillä.

Luterilaisten delegaatiota johtaa Helsingin piispa Irja Askola, ja mukana on niin pappeja kuin akateemisia teologejakin.

Yhteisenä keskustelufoorumina toimiva neuvottelukunta on toiminut vuodesta 1996.


Heikki Salmela


47/2016

UutisetRaamattu ei lakkaa kiehtomasta Mailis Janatuista. Hän haluaa johdattaa ihmisiä löytämään sen teksteistä uusia näkökulmia, lohdutusta ja toivoa.
PääkirjoitusMaailma on täynnä yllätyksiä. Pari viikkoa sitten suurin osa maailmasta tuli yllätetyksi Donald Trumpin valinnasta. Kaikkien ennakko-oletusten, mielipidekyselyiden ja muun maailman toivomusten vastais...
Miten onSaarnaaja Niilo Yli-Vainio (1920–1981) on yksi Suomen helluntailiikkeen tunnetuimmista nimistä. Hänen toimintansa sai laajaa julkisuutta erityisesti 1970-luvun loppupuolella, jolloin Lapualta alkanut...
UutisetHistorian aikana tehdyt ja koetut väärinkäytökset olivat esillä helluntailaisluterilaisen neuvottelukunnan kokouksessa.
UutisetAlueen helluntaiseurakuntien tavoitteena on saada lähivuosina 16 koulutyöntekijää.
UutisetParantumattomasti sairaskaan ei voi tietää tulevaisuudestaan, Sari Tanus huomauttaa.
UutisetHämeenlinnan helluntaiseurakunnassa järjestettiin 12.–13. marraskuuta Täyttykää Hengellä -ylistysseminaari. Opettamassa ja ylistystä johtamassa seminaarissa oli Petri Kosonen yhtyeineen (kuvassa).
...
UutisetEduskunnan lakivaliokunta käsitteli 16.11. kansalaisaloitetta, joka ajaa avioliittolain säilyttämistä miehen ja naisen välisenä. Käsittely jatkuu edelleen, sillä lakivaliokunta päätti lähettää aloitte...
UutisetKymmenettä kertaa järjestetty Nenäpäivä-hyväntekeväisyyskeräys tuotti tänä vuonna 2,16 miljoonaa euroa. Summa kertyi 11. marraskuuta järjestetyn Ylen Nenäpäivä-show’n loppuun mennessä.

Nenäpäiv...
UutisetYhteys, aitous, taistelutoveruus ja täysi miehuus. Näihin kiteytyy keskisuomalaisten miesten ideoima Parraskuu, joka on menossa nyt viidettä kertaa.

– Vuonna 2011 syntyi ajatus pitää miesten ku...
UutisetFidan Euroopan-lähettipäivät lokakuussa Espanjan La Mangassa kokosivat yhteen 75 aikuista, nuorta ja lasta. Mukana oli sekä lähetystyön konkareita että ensikertalaisia.

Päivillä koettiin aitoa...
UutisetUsko ja EU -seminaarissa rohkaistiin kristittyjä arvojensa mukaiseen elämään.
UutisetEvankelisten kristittyjen osuus väestöstä on Guatemalassa suurimpia koko Latinalaisessa Amerikassa.
UutisetToistakymmentä tuhatta Pohjois-Koreasta Etelä-Koreaan loikannutta kristittyä sanoo, että yli 75 prosenttia heidän uskovista maanmiehistään ei selviä vainoista hengissä. Heidän mukaansa yleensä pidätet...
UutisetIsrael lähettää joulukuussa arkeologeja Kuolleellemerelle etsimään lisää historiallisia kirjakääröjä. Alkuperäiset Kuolleenmeren kääröt, noin 850 kirjoitusta, jäljitettiin 1940–1950-luvuilla Khirbet Q...
UutisetItä-Euroopan alueen lasten kurjuus on tulvinut kuvien kautta länteen kymmeniä vuosia, ja paikalliset kristilliset toimijat ovat lievittäneet lasten hätää avaamalla orpokoteja ja välittämällä lapsille...
MielipideJos me helluntaiuskovina saamme Herran armon avulla sisäistää seuraavan Raamatun sanoman, miten enää uskallamme jaella kristityn arvokasta nimeä alennusmyynnissä: ”Ja he vaikuttivat yhdessä kokonaisen...
MielipideEnsi vuosi on Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuosi. Olemme Jumalalle kiitollisia tästä itsenäisyyden ajasta. Kiitämme myös nykyisestä seitsemänkymmenen vuoden rauhan ajasta.

On kuitenki...
MielipideTässä ajassa on valtava nähdyksi tulemisen tilaus. Yksilökeskeisessä kulttuurissa rakennetaan herkästi vain omaa elämää. Ja kun itsellä menee hyvin, mikäs siinä on ollessa.

Tavallisesta juttele...
MielipideKun Joosefin perheelle etsittiin Jeesuksen syntymän aikaan paikkaa yöpyä, sijaa ei ollut muualla kuin eläinten suojassa. Nykyaikana taas näyttää siltä, että sijaa ei ole muille kuin itselle ja omalle...
MuutMenestysteologinen julistus sivuuttaa usein tärkeän puolen Paavalin teksteistä. Ristin teologiaan kuuluu olennaisena osana myös kärsimys ja heikkous.
ArtikkelitKristillisten arvojen kunnioitus ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa enää niin itsestään selvää kuin sata vuotta sitten. Yhtenäinen ja kristillisten arvojen pohjalta toimiva yhteiskunta on muuttunut m...
MuutVäitöskirjaa varten haastatellut psykoterapeutit kaipaavat parempia välineitä hengellisten aiheiden käsittelyyn.
KolumniKävin jumalanpalveluksessa syttymässä.

Pikkutyttönä istuin hievahtamatta ja katselin rainakuvien esitystä. Lähetystyöntekijä oli tullut Suomen-lomalle ja heijasti diakuvia seinälle kertoen sama...
MuutNäytelmä- ja elokuvakäsikirjoittaja Seppo Lahtea kiinnosti se, mitä 35 vuotta sitten kuollut Niilo Yli-Vainio koki ja ajatteli kaiken herätyshulinan keskellä.
PikavisiittiAriel Neulaniemi on muusikko ja Radio Dein aamuääni, joka juontaa Parempi Huomen -ohjelman lisäksi muun muassa debatteja. Arielin musiikkia voi kuunnella osoitteessa Fb.com/ArielVirallinen

Perh...
MuutNuoret pitävät somea hyvänä juttuna, jos se ei hallitse elämää (Valomerkki.fi 14.11.).

Oikea minä ja nettiminä ovat nuorten mukaan muuten samat, mutta nettiminässä näytetään vain parhaat puole...
MuutSuomen vapaakristilliset liikkeet ovat perinteisesti vieroksuneet uskontunnustuksia. Nyt myös itsenäiset seurakunnat pitävät niitä tarpeellisina.
MuutNimi Ristin Voiton joulutervehdyksessä kertoo yhteisöllisyydestä ja on tärkeä viesti ystäville ympäri maata.
MuutJoulu on Rauno Karmitsalle toinen toisensa kunnioittamisen juhla.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan