Kastemäärät alhaisia viime vuonna - Kun kastetilaisuuksia ei ole ollut, tärkeä mallioppiminen jää saamatta

Anssi Tiittanen 

Helluntaiseurakuntien kastemäärät vuodelta 2021 jäivät odotetusti vaatimattomiksi. 

Kastettuja oli yhteensä 401, joka on 27 kastettua vähemmän kuin vuonna 2020. Vuonna 2011 kastettuja oli 837, joten kastemäärä on enemmän kuin puolittunut kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta. 

Luku on jälleen pienin koko maan suomenkielisten helluntaiseurakuntien mittaushistoriassa. Säännöllinen vuosittainen tilasto on tehty vuodesta 1994 ja satunnaisia yksittäisiä tilastoja vuodesta 1980. Tilaston kokoaa seurakuntien antamien tietojen pohjalta Emron Oy, joka toimittaa Seurakuntaopasta.

 

 

       "Kasteelle menemisen päätös on prosessi."

 

RV:n haastattelemat pastorit pitävät melko selvänä, että pandemialla ja seurakuntien sulkutilalla on ollut vaikutus kasteaktiivisuuteen. 

– Kasteasiaa on helpompi pitää esillä, kun jumalanpalveluksiin on mahdollista osallistua paikan päällä, Tampereen helluntaiseurakunnan johtaja Petteri Arasalo kuvailee. 

Monissa seurakunnissa on huomattu jatkumo, jossa kastetilaisuudet lisäävät itse itseään: kun esimerkki nähdään omin silmin, myös oma tahto kasteeseen aktivoituu. 

– Kasteelle menemisen päätös on prosessi, johon vaikuttaa niin opetus kuin yhteyskin, Suomen Helluntaikirkon Hyvä Sanoma -palvelujen johtaja Janne Lahti kiteyttää. 

Nyt kun kastetilaisuuksia ei juuri ole ollut, mallioppiminen on jäänyt saamatta. 

 

Jäseniä suomenkielisissä helluntaiseurakunnissa oli vuoden päättyessä 43 942, joka oli 429 vähemmän kuin edellisvuonna. Viime vuosina helluntailaisten määrä on Suomessa vuosittain vähentynyt yhden suurehkon paikallisseurakunnan verran. Kun kasteiden määrä ja jäsenvähennys kuolemien tai muualle siirtymisten vuoksi lasketaan yhteen, voidaan todeta, että pieni kasvu vaatisi nykytilanteessa noin tuhannen henkilön kastamista vuosittain. 

 

Kärkipaikan kastajana sai viime vuonna Tampereen helluntaiseurakunta, jossa kastettiin 36 ihmistä. Toiseksi sijoittui Seinäjoki 29 kastetulla, ja kolmanneksi Lahti 22 kasteen saaneella uudella seurakunnan jäsenellä. Kärkikymmenikössä olivat myös Helsingin Saalem, Jyväskylä, Hämeenlinna, Turku, Vaasa, Kerava ja Salo tässä järjestyksessä. Noin kahdessa kolmesta helluntaiseurakunnasta ei kastettu yhtään uutta jäsentä viime vuonna. 

 

Merkittävä hitaampi muutos kasteissa on niiden siirtyminen nuorten osalta yhä vahvemmin Fifteen-leireille. Viime kesänä pelkästään IK-opiston leireillä Keuruulla kastettiin yli 80 nuorta, mikä yksistään muodostaa jo viidesosan koko maan kasteista. 

– Myös muilla Fifteen-leireillä kastettiin paljon, Janne Lahti kertoo. 

– Etenkin pienempiin seurakuntiin kuuluvien nuorten osalta tämä on ollut selvä kehityskulku. Kaste on nuorille yhteisöllinen kokemus, ja leirillä on hyvä mennä kasteelle yhdessä saman ikäisten kanssa. 

 

Tampereella, kuten muissakin ahkerimmin kastavissa seurakunnissa, kastettujen määrä on verrattain hyvästä lukemasta huolimatta noin puolittunut muutaman vuoden takaisesta. Arasalon mukaan seurakunnassa toivotaan, että kuluva vuosi olisi kasteiden suhteen jälleen vilkkaampi. 

– Uskonnollisena yhdyskuntana pidämme kiinni siitä, että jumalanpalveluksia voidaan pitää. Katsomme, että myös nuortenillat ovat jumalanpalveluksia ja lasten pyhäkoulut osa jumalanpalvelustamme, Arasalo sanoo. 

Lapsityötä tehdään koronarajoitusten puitteissa luovasti: esimerkiksi Tampereen Royal Rangers -kerholaiset kokoontuvat tammikuussa ulkona. 

Tärkeän merkityksen Petteri Arasalo näkee myös solutoiminnalla, joka on jatkunut koko pandemian ajan. 

– Meillä on opittu monenlaista. Soluissa on lähitapaamisten lisäksi etätapaamisia tai läsnä–etäyhdistelmiä. 

Tampereen helluntaiseurakunnalla on kaikkiaan yhteensä 133 solua eli pienryhmää. 

 

Janne Lahti pohtii, että yleisen aktiivisuuden lisäksi kasteiden määrään vaikuttaa myös seurakuntien saavuttavan työn valitettava hiipuminen. 

– Osan laskusta uskoisin johtuva edelleen myös evankeliointihalun heikkenemisestä. Uskon koetaan olevan yksityisasia ja evankeliointiin liittyy virheellistä ja väärää kuvaa tuputtamisesta, Lahti arvioi. 

 

Laskentatapaa muutettu säästösyistä 

Useissa helluntaiseurakunnissa on viime vuosina tarkistettu seurakunnan jäsenluetteloa, mikä useimmiten on tarkoittanut lukuisten pois nukkuneiden tai muualle siirtyneiden poistamista listoilta. Jäsenmäärä on pienentynyt tarkistuksen myötä. 

– Seurakunnat ovat joutuneet kiinnittämään huomiota jäsenrekistereihinsä, koska nyt korona-aikana on haluttu pitää yhteyttä seurakuntalaisiin. Silloin kun rekistereitä ei ole vuosiin huollettu, on löytynyt melko varmasti siivottavaa, Hyvä Sanoma -palvelujen johtaja Janne Lahti kuvailee. 

Emronin toimitusjohtaja Raimo Kivikangas on keskusteluissa seurakuntien kanssa törmännyt toiseenkin osaselitykseen korjauksille. 

– Jäsenmärän vähentämisen syy voi olla jäsenmäärään perustuvien maksujen saaminen alemmaksi, hän viittaa joihinkin helluntaiherätyksen valtakunnallisiin hankkeisiin. (AT)

 




03/2022

Nykyään uskonnollisten vähemmistöjen syrjintä on poliitikkojen huomion kohteena. Muslimit, juutalaiset, hindut ja buddhalaiset kokevat vaikeuksia harjoittaessaan uskontoa yhteiskunnassa, johon he ovat...
PuheenaiheAnniina Jakonen
Nykyään lapset ja nuoret kasvavat vaativammassa ympäristössä kuin koskaan aiemmin. Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla, perheen yhteinen aika on vähäistä ...
ArtikkelitEero Ketola
Juutalaisvastaisuus voimistui 1800-luvun lopulta lähtien maailmassa ja erityisesti Itä-Euroopassa.
– Esimerkiksi Romaniassa tapahtui väestömäärään nähden vuosis...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
”Seurakunta olemme me ihmiset, ei tämä rakennus.”
Tämän tästä kuultu, lempeän itsekriittinen lausahdus osuu oikeaan siinä, että huomattava osa seurakuntien hallintopuh...
Arviotaf Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s.

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateist...
MielipideHelena Korhosen yllättävä ilmoitus ja sen perusteet luopua Suomen Helluntaikirkon puheenjohtajan tehtävästä vain yhden vuoden jälkeen kertoo puheenjohtajavalinnan puutteellises...
UutisetRuut Ahonen
Yhdysvaltain evankelisista herätyskristityistä 30 prosenttia kaipaa syvällisempää Sanan opetusta seurakunnissaan, ilmenee Grey Matt...
UutisetKirsi Koski-Kujala
Tuoreehko Suomen lähetysneuvoston tilasto lähettimäärien laskusta hätkähdyttää: Suomesta lähetetään noin 30 prosenttia vähemmän lähettejä ...
UutisetSaarijärvelle on perustettu uusi Kan-koti, joka tarjoaa tuettua asumista ja ohjattua työkuntoutusta koevapauteen tuleville vangeille.
– On tunnettua, että ri...
Anssi Tiittanen
Helluntaiseurakuntien kastemäärät vuodelta 2021 jäivät odotetusti vaatimattomiksi.
Kastettuja oli yhteensä 401, joka on 27 kastettua vähemmän kuin vuonna 20...
Seurakuntataustaisten yhdistysten antama ruoka-apu-diakonia on viimein viime vuosina saanut tukea myös julkisista varoista. Toisaalta tukea on kritisoitu, ja moni haluaisi nähdä avunantajina joitain m...
PuheenaiheMerja Larkkonen

Jyväskyläläisestä Arja Niemisestä huokuu tammikuun pakkasessakin lämpöä ja iloa. Arjan valoisaan olemukseen ja luottamukseen elämää kohtaan on v...
NäkökulmaSosiologi Nicholas Christakis Yalen yliopistosta jakaa pandemian kolmeen vaiheeseen. Hän ennustaa ensimmäisen vaiheen päättyvän vuonna 2022, jonka jälkeen yhteis...
PikavisiittiElina Rautio


Olen uskovan kodin lapsi. Usko Jumalaan jäi kuitenkin nuorena aikuisena taka-alalle, kunnes elämän kriisit pakottivat pysähtymään. ...
Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja