Näkökulma: Savun hälvettyä tarkistetaan vauriot

Mitä väliaikaista tai pysyvää vahinkoa pandemia-aikana on aiheutunut ja millaisena elämä nyt jatkuu, kirjoittaja Antti Hirviniemi pohtii.
Mitä väliaikaista tai pysyvää vahinkoa pandemia-aikana on aiheutunut ja millaisena elämä nyt jatkuu, kirjoittaja Antti Hirviniemi pohtii.

Sosiologi Nicholas Christakis Yalen yliopistosta jakaa pandemian kolmeen vaiheeseen. Hän ennustaa ensimmäisen vaiheen päättyvän vuonna 2022, jonka jälkeen yhteiskunnat siirtyvät torjuntatoimista tarkastelemaan syntynyttä vahinkoa. Christakisin mallissa toinen vaihe kestää kaksi vuotta ja tekee tilaa kolmannelle vaiheelle: uudelle normaalielämälle. 

Ensimmäisessä vaiheessa väestö ottaa vastaan uuden viruksen biologisen kuorman. Siitä syntyy kaaosta, jossa tasapainoillaan biologisen uhan ja torjuntatoimien synnyttämien ongelmien välillä. Molempia annostellaan niin hyvin kuin kriisissä osataan. Vaurioita kuitenkin syntyy, osin taudin seurauksena, osin torjuntatoimien kustannuksina. 

Kun rokotteiden ja sairastelun tuoma laumasuoja rauhoittaa pandemian, on vaurioiden tarkastelun vuoro. Mitä väliaikaista tai pysyvää vahinkoa on aiheutunut ja millaisena elämä nyt jatkuu? 

Christakis toteaa, että kuolemantapaukset ovat jättäneet jälkeensä surua ja joillekin sairastaneille on jäänyt pysyviä haittoja. Yritysten haasteet ovat aiheuttaneet talousongelmia yrittäjille ja työntekijöille. Kriisin ja rajoitustoimien pitkäaikaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvuun selviävät tulevina vuosina. Moniin ongelmiin löytyy varmasti ratkaisuja, ja kenties kriisin keskellä nähdään syntyneen jotakin hyvääkin.

 

 

      "Tänä vuonna seurakuntaa todella tarvitaan!"

 

Myös seurakuntayhteisöissä nämä vaiheet ovat läsnä. Niiden lisäksi yhteisöihin itseensä on saattanut tulla vaurioita. Tiedämme, että seurakunnan verkostot eivät ole onnistuneet kantamaan kaikkia jäseniä. Toisaalta keskinäinen huolenpito on paikoin jopa lisääntynyt, toisaalta yhteisöjen syrjästä on pudonnut ihmisiä kokonaan unohduksiin. 

Digiloikka ja etäyhteydet ovat mahdollistaneet sisällöntuotannon jatkumisen ja yhteyden jumalanpalveluksiin. Etäyhteyksien päässä oleva seurakunta ei ole kuitenkaan pysynyt paikallisena eikä sen kokoontuminen takaisin kirkkosaliin rajoitusten poistuttua ole itsestäänselvyys. Monin paikoin on huomattu, että kevyempien rajoitusten aikana tilaisuuksien kävijämäärät ovat jääneet normaalia pienemmiksi. Nähtäväksi jää, mikä on uusi normaali. 

Toiminnan epävarmuus ja toimintakatkokset ovat rapauttaneet vapaaehtoistyön rakenteita. Toisaalta kahdessa vuodessa myös vastuunkantajien elämäntilanteet sekä mahdollisuudet ja motivaatio palvella aiemmissa vastuutehtävissä ovat voineet muuttua. Sama myllerrys on suurkuluttanut myös palkkatyöntekijöiden voimavaroja. 

Lisäksi rajoituksiin, rokotuksiin ja toiminnan muutoksiin liittyvän keskustelun kiivaus on jättänyt jälkensä ihmissuhteisiin. Paikoin on viljelty loukkauksia, joihin on syytä palata sovinnon ja anteeksiannon hengessä. Sovitus on sanomamme ydin, joten toivottavasti sana toteutuu tekoina. 

 

Kaikkien näiden ongelmien ohessa on kuitenkin nähtävissä, että kriisi on pysäyttänyt ihmisiä suurten asioiden äärelle. Moni pohtii elämän prioriteetteja, arjen tavoitteita ja elämää suurempia kysymyksiä. Se myös mahdollistaa paljon. 

Vaikka tänä vuonna yksilöissä ja yhteisöissä nousisikin pinnalle kipua kaikesta koetusta, sen keskellä voidaan myös löytää uusia tapoja toteuttaa uskoa sanoina ja tekoina. Tänä vuonna seurakuntaa todella tarvitaan! 

 

Antti Hirviniemi 

 

Kirjoittaja on HELP ry:n puheenjohtaja.




03/2022

Nykyään uskonnollisten vähemmistöjen syrjintä on poliitikkojen huomion kohteena. Muslimit, juutalaiset, hindut ja buddhalaiset kokevat vaikeuksia harjoittaessaan uskontoa yhteiskunnassa, johon he ovat...
PuheenaiheAnniina Jakonen
Nykyään lapset ja nuoret kasvavat vaativammassa ympäristössä kuin koskaan aiemmin. Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla, perheen yhteinen aika on vähäistä ...
ArtikkelitEero Ketola
Juutalaisvastaisuus voimistui 1800-luvun lopulta lähtien maailmassa ja erityisesti Itä-Euroopassa.
– Esimerkiksi Romaniassa tapahtui väestömäärään nähden vuosis...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
”Seurakunta olemme me ihmiset, ei tämä rakennus.”
Tämän tästä kuultu, lempeän itsekriittinen lausahdus osuu oikeaan siinä, että huomattava osa seurakuntien hallintopuh...
Arviotaf Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s.

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateist...
MielipideHelena Korhosen yllättävä ilmoitus ja sen perusteet luopua Suomen Helluntaikirkon puheenjohtajan tehtävästä vain yhden vuoden jälkeen kertoo puheenjohtajavalinnan puutteellises...
UutisetRuut Ahonen
Yhdysvaltain evankelisista herätyskristityistä 30 prosenttia kaipaa syvällisempää Sanan opetusta seurakunnissaan, ilmenee Grey Matt...
UutisetKirsi Koski-Kujala
Tuoreehko Suomen lähetysneuvoston tilasto lähettimäärien laskusta hätkähdyttää: Suomesta lähetetään noin 30 prosenttia vähemmän lähettejä ...
UutisetSaarijärvelle on perustettu uusi Kan-koti, joka tarjoaa tuettua asumista ja ohjattua työkuntoutusta koevapauteen tuleville vangeille.
– On tunnettua, että ri...
Anssi Tiittanen
Helluntaiseurakuntien kastemäärät vuodelta 2021 jäivät odotetusti vaatimattomiksi.
Kastettuja oli yhteensä 401, joka on 27 kastettua vähemmän kuin vuonna 20...
Seurakuntataustaisten yhdistysten antama ruoka-apu-diakonia on viimein viime vuosina saanut tukea myös julkisista varoista. Toisaalta tukea on kritisoitu, ja moni haluaisi nähdä avunantajina joitain m...
PuheenaiheMerja Larkkonen

Jyväskyläläisestä Arja Niemisestä huokuu tammikuun pakkasessakin lämpöä ja iloa. Arjan valoisaan olemukseen ja luottamukseen elämää kohtaan on v...
NäkökulmaSosiologi Nicholas Christakis Yalen yliopistosta jakaa pandemian kolmeen vaiheeseen. Hän ennustaa ensimmäisen vaiheen päättyvän vuonna 2022, jonka jälkeen yhteis...
PikavisiittiElina Rautio


Olen uskovan kodin lapsi. Usko Jumalaan jäi kuitenkin nuorena aikuisena taka-alalle, kunnes elämän kriisit pakottivat pysähtymään. ...
Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja