Arvio: Täynnä hyvää tahtoa

 

af Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s. 

 

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateisteiksi, koska heillä ei ollut temppeleitä, alttareita eikä jumalankuvia, eivätkä he uhranneet keisarille tai muillekaan jumalille. Ihmissyöjäsyytösten taustalla oli ehtoollisen vietto, ja seksihurjastelijoiksi kristittyjä syytettiin miesten ja naisten yhteisten kokoontumisten takia. Kyseisellä vuosisadalla eläneet apologeetat kirjoittivatkin aikansa vallanpitäjille kristinuskon oppia taitavasti puolustavia julistuksia vääriä syytöksiä vastaan.

 


     "Heidän asenteestaan nykykristityillä on paljon opittavaa."

 

Dogmatiikan emeritusprofessorin Gunnar af Hällströmin teos Viesti vainotuilta esittää apologeetat henkilöinä, jotka vainoista huolimatta olivat täynnä hyvää tahtoa keisaria ja Rooman valtakuntaa kohtaan. Jumalan tuomioiden sijaan Tertullianus kertoo kristittyjen rukoilleen maailmanlopun viipymistä: ”Me rukoilemme aina kaikkien keisareiden puolesta, rukoilemme pitkää ikää heille itselleen, turvallisuutta valtakunnalle, suojaa kodeille, voimaa sotajoukoille, luotettavuutta senaatille, kunnollisuutta kansalle, maailmalle rauhaa sekä kaikkea muuta, mitä ihmiset ja keisari toivoa saattavat.” 

Athenagoras totesi kristittyjen olevan keisarin kaikkein parhaita ja solidaarisimpia kansalaisia. Näiden uskovien asenteesta meillä nykykristityillä paljon opittavaa, koska sorrumme hyvin helposti julkisesti arvostelemaan ja jopa ivaamaan yhteiskuntamme päättäjiä, joiden kanssa olemme eri mieltä. 

Emeritusprofessori kertoo kiinnostavasti, miten nykyinen kolminaisuusoppi oli vasta kehitysvaiheessa apologeettojen aikana. Athenagoras vertasi Pyhän Hengen olemusta auringosta lähteväksi säteeksi ja tulesta lähteväksi valoksi. Klemens Aleksandrialainen kuvasi Pyhää Henkeä Jumalan suuksi, josta lähtee tieto Jumalasta. Nämä uskon puolustajat eivät pelänneet myöskään käyttää kristillisen opin ylivertaisuutta osoittaessaan keppihevosena niitä aikansa pakanafilosofien näkemyksiä, joista he löysivät hyvän tuen kristinuskon puolustuspuheilleen. 

Af Hällströmin mukaan apologeettojen kirjoituksissa kummitteleva seurakunnallisen viitekehyksen vähyys johtui todennäköisesti siitä, että he keskittyivät lähinnä vastaamaan kristittyjä kohtaan esitettyihin syytöksiin. Apologioista puuttuivat myös monet nykyajan suositut lopunajan aihepiirit, kuten Jeesuksen paluun merkit, Antikristus ja ylöstempaus. Näiden teemojen sijasta kirjoittajat keskittyivät kristittyjen ylösnousemukseen, viimeiseen tuomioon ja siihen liittyvään maailmanpaloon, joka on käsitteenä varsin vieras nykypäivän kristityille. 

Sivistyneiden ja koulutettujen apologeettojen kristinuskon oppia puolustavat rohkeat ja terävät kirjoitukset eivät tuottaneet heidän elinaikanaan suurtakaan hedelmää: uskovien vainot jatkuivat, ja vasta paljon myöhemmin ensimmäinen keisari kääntyi kristityksi. Af Hällströmin mukaan heidän tekstinsä kuitenkin raivasivat tietä tuleville sukupolville ja vaikuttivat osaltaan nikealaisen kristinuskon muodon omaksumiseen myöhemmin. 

Nykypäivän seurakuntakulttuurissa, jossa painotetaan usein Jumalan suurta tehtävää jokaiselle uskovalle, toisen vuosisadan apologeetat ovat hyvä muistutus siitä, että jokainen kristitty on lopulta vain yksi pieni linkki Jumalan pitkässä pelastussuunnitelmassa. 

 

Markus Majabacka 

 

 




03/2022

Nykyään uskonnollisten vähemmistöjen syrjintä on poliitikkojen huomion kohteena. Muslimit, juutalaiset, hindut ja buddhalaiset kokevat vaikeuksia harjoittaessaan uskontoa yhteiskunnassa, johon he ovat...
PuheenaiheAnniina Jakonen
Nykyään lapset ja nuoret kasvavat vaativammassa ympäristössä kuin koskaan aiemmin. Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla, perheen yhteinen aika on vähäistä ...
ArtikkelitEero Ketola
Juutalaisvastaisuus voimistui 1800-luvun lopulta lähtien maailmassa ja erityisesti Itä-Euroopassa.
– Esimerkiksi Romaniassa tapahtui väestömäärään nähden vuosis...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
”Seurakunta olemme me ihmiset, ei tämä rakennus.”
Tämän tästä kuultu, lempeän itsekriittinen lausahdus osuu oikeaan siinä, että huomattava osa seurakuntien hallintopuh...
Arviotaf Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s.

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateist...
MielipideHelena Korhosen yllättävä ilmoitus ja sen perusteet luopua Suomen Helluntaikirkon puheenjohtajan tehtävästä vain yhden vuoden jälkeen kertoo puheenjohtajavalinnan puutteellises...
UutisetRuut Ahonen
Yhdysvaltain evankelisista herätyskristityistä 30 prosenttia kaipaa syvällisempää Sanan opetusta seurakunnissaan, ilmenee Grey Matt...
UutisetKirsi Koski-Kujala
Tuoreehko Suomen lähetysneuvoston tilasto lähettimäärien laskusta hätkähdyttää: Suomesta lähetetään noin 30 prosenttia vähemmän lähettejä ...
UutisetSaarijärvelle on perustettu uusi Kan-koti, joka tarjoaa tuettua asumista ja ohjattua työkuntoutusta koevapauteen tuleville vangeille.
– On tunnettua, että ri...
Anssi Tiittanen
Helluntaiseurakuntien kastemäärät vuodelta 2021 jäivät odotetusti vaatimattomiksi.
Kastettuja oli yhteensä 401, joka on 27 kastettua vähemmän kuin vuonna 20...
Seurakuntataustaisten yhdistysten antama ruoka-apu-diakonia on viimein viime vuosina saanut tukea myös julkisista varoista. Toisaalta tukea on kritisoitu, ja moni haluaisi nähdä avunantajina joitain m...
PuheenaiheMerja Larkkonen

Jyväskyläläisestä Arja Niemisestä huokuu tammikuun pakkasessakin lämpöä ja iloa. Arjan valoisaan olemukseen ja luottamukseen elämää kohtaan on v...
NäkökulmaSosiologi Nicholas Christakis Yalen yliopistosta jakaa pandemian kolmeen vaiheeseen. Hän ennustaa ensimmäisen vaiheen päättyvän vuonna 2022, jonka jälkeen yhteis...
PikavisiittiElina Rautio


Olen uskovan kodin lapsi. Usko Jumalaan jäi kuitenkin nuorena aikuisena taka-alalle, kunnes elämän kriisit pakottivat pysähtymään. ...
Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja