Vainotut Jumalan sydämellä

"Vaientamisen kulttuuri tuntuu rantautuneen Pohjoismaihin estäen mediaa tiedottamasta kasvavasta ilkivallasta kristittyjä kohtaan", Marko Selkomaa kirjoittaa.
"Vaientamisen kulttuuri tuntuu rantautuneen Pohjoismaihin estäen mediaa tiedottamasta kasvavasta ilkivallasta kristittyjä kohtaan", Marko Selkomaa kirjoittaa.
Nykyään uskonnollisten vähemmistöjen syrjintä on poliitikkojen huomion kohteena. Muslimit, juutalaiset, hindut ja buddhalaiset kokevat vaikeuksia harjoittaessaan uskontoa yhteiskunnassa, johon he ovat muuttaneet. Tutkimukset osoittavat, että noin 80 prosenttia ihmisistä, jotka kokevat vainoa uskonsa tähden, ovat kristittyjä. 

Pitkään Pohjois-Korea, Kiina, Kuuba ja Neuvostoliitto olivat uskonnollisen syrjinnän näyteikkunoita. Vuoden 1989 jälkeen kristittyjen vainojen painopiste on siirtynyt maihin, joissa islam on valtauskontona. Diskriminointia ja marttyyriutta esiintyy kuitenkin myös hindulaisissa ja postkommunistisissa yhteiskunnissa sekä valtioissa, joissa kristillinen valtakirkko syrjii esimerkiksi evankelisia kristittyjä. 

Helluntailaisen uskonnonvapauskomission (PCRL) sihteeri Rauli Lehtonen on todennut, että uskonnollinen syrjintä on lisääntynyt pandemian aikana evankelisia kristittyjä ja varsinkin helluntailaisia kohtaan, esimerkiksi Venäjällä, Valko-Venäjällä, Kaukasian alueella, Kiinassa ja maissa, jotka lukeutuvat islamin valtapiiriin.

 

 

      "Olisiko mahdollista tehdä jotain heidän hyväkseen?"

 

Observatory on Intolerance and Discrimination Against Christians in Europen sekä OSCE:n (Organization for Security and Cooperation in Europe) viimeaikaiset raportit vahvistavat olettamusta, että kristittyjen syrjintä on muuttumassa trendiksi Euroopassa. Ne toteavat, että kristofobiset tapaukset ovat vuodesta 2008 vuoteen 2019 lisääntyneet 258 prosentilla, ja että kristittyjen vastainen ilkivalta ja tuhotyöt ovat vuosien 2017–2018 aikana kaksinkertaistuneet maanosassamme. 

Ongelmaa korostaa vielä se, että esimerkiksi kristillisen elämänkatsomuksen valinneet muslimit joutuvat yhä useammin vainon kohteeksi myös Pohjoismaissa. Samanaikaisesti vaientamisen kulttuuri tuntuu rantautuneen estäen mediaa tiedottamasta kasvavasta ilkivallasta kristittyjä kohtaan. 

PCRL arvioi, että yli 210 miljoonalta kristityltä kielletään YK:n ihmisoikeusjulistuksen takaama uskontovapaus noin 140 valtiossa, ja että tilastollisesti yli 90 kristittyä tapetaan uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi – joka vuorokausi. 

Meidän tulisi tiedostaa, että evankelioimattomat kansat ja vainotut kristityt elävät suurin piirtein samoilla alueilla, samoissa maissa – syrjittyinä ja unohdettuina. Olisiko mahdollista tehdä jotain heidän hyväkseen? Voisimmeko erottaa jotain omastamme saavuttamattomien kansojen ja kärsivien kristittyjen hyväksi? Meidän tulisi kulkea heidän rinnallaan ja käydä tapaamassa heitä, ettei meidän eräänä päivänä tarvitse kysyä: Herra milloin me näimme sinut..? 

 

Marko Selkomaa 

 

Kirjoittaja on Avainmedia Lähetysjärjestö ry:n toiminnanjohtaja. 

 

 




03/2022

Nykyään uskonnollisten vähemmistöjen syrjintä on poliitikkojen huomion kohteena. Muslimit, juutalaiset, hindut ja buddhalaiset kokevat vaikeuksia harjoittaessaan uskontoa yhteiskunnassa, johon he ovat...
PuheenaiheAnniina Jakonen
Nykyään lapset ja nuoret kasvavat vaativammassa ympäristössä kuin koskaan aiemmin. Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla, perheen yhteinen aika on vähäistä ...
ArtikkelitEero Ketola
Juutalaisvastaisuus voimistui 1800-luvun lopulta lähtien maailmassa ja erityisesti Itä-Euroopassa.
– Esimerkiksi Romaniassa tapahtui väestömäärään nähden vuosis...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
”Seurakunta olemme me ihmiset, ei tämä rakennus.”
Tämän tästä kuultu, lempeän itsekriittinen lausahdus osuu oikeaan siinä, että huomattava osa seurakuntien hallintopuh...
Arviotaf Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s.

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateist...
MielipideHelena Korhosen yllättävä ilmoitus ja sen perusteet luopua Suomen Helluntaikirkon puheenjohtajan tehtävästä vain yhden vuoden jälkeen kertoo puheenjohtajavalinnan puutteellises...
UutisetRuut Ahonen
Yhdysvaltain evankelisista herätyskristityistä 30 prosenttia kaipaa syvällisempää Sanan opetusta seurakunnissaan, ilmenee Grey Matt...
UutisetKirsi Koski-Kujala
Tuoreehko Suomen lähetysneuvoston tilasto lähettimäärien laskusta hätkähdyttää: Suomesta lähetetään noin 30 prosenttia vähemmän lähettejä ...
UutisetSaarijärvelle on perustettu uusi Kan-koti, joka tarjoaa tuettua asumista ja ohjattua työkuntoutusta koevapauteen tuleville vangeille.
– On tunnettua, että ri...
Anssi Tiittanen
Helluntaiseurakuntien kastemäärät vuodelta 2021 jäivät odotetusti vaatimattomiksi.
Kastettuja oli yhteensä 401, joka on 27 kastettua vähemmän kuin vuonna 20...
Seurakuntataustaisten yhdistysten antama ruoka-apu-diakonia on viimein viime vuosina saanut tukea myös julkisista varoista. Toisaalta tukea on kritisoitu, ja moni haluaisi nähdä avunantajina joitain m...
PuheenaiheMerja Larkkonen

Jyväskyläläisestä Arja Niemisestä huokuu tammikuun pakkasessakin lämpöä ja iloa. Arjan valoisaan olemukseen ja luottamukseen elämää kohtaan on v...
NäkökulmaSosiologi Nicholas Christakis Yalen yliopistosta jakaa pandemian kolmeen vaiheeseen. Hän ennustaa ensimmäisen vaiheen päättyvän vuonna 2022, jonka jälkeen yhteis...
PikavisiittiElina Rautio


Olen uskovan kodin lapsi. Usko Jumalaan jäi kuitenkin nuorena aikuisena taka-alalle, kunnes elämän kriisit pakottivat pysähtymään. ...
Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja