Leskeksi jääminen vahvisti myötäelämisen kykyä

Kälviän arkienkeli

Entinen postinjakaja tuntee Kälviän talot ja ihmiset ja käy tervehtimässä niitä, jotka kaipaavat vierailijaa. Kuva: Inkeri Tuikka
Entinen postinjakaja tuntee Kälviän talot ja ihmiset ja käy tervehtimässä niitä, jotka kaipaavat vierailijaa. Kuva: Inkeri Tuikka

Syyskuussa 1964 Tyyne Niemi jäi leskeksi.

 

– Jos minä kuo­len, niin Jeesuksen veren turvin minä painan silmä­ni kiinni, oli aviomies Pentti lau­sunut kuolemaa edeltävänä iltana sairaalassa.

 

Seuraavana aamuna häntä ei enää ollut. Leukemia oli todettu liian myöhään, vain viikkoa, paria aikaisemmin.

 

Kuolema oli vähällä viedä Pent­ti Niemen jo vuosia ennen kuin tämä tapasi Tyynen. Pentti haa­voittui rintamalla, sai päähänsä kranaatin sirpaleen. Sotilastove­rit luulivat häntä kuolleeksi. Sit­ten he näkivät, että jalka liikahti. Mies sai apua, elämä jatkui. Ju­mala antoi vielä vuosikymmeniä elinaikaa.

 

Aviomiehen kuolemasta tuli tänä syksynä kuluneeksi 54 vuot­ta. Valokuvissa seinällä hymyilee kihlapari, hääpari, pieni perhe, jonka lapsiluku kasvoi kahteen. Uudemmissa kuvissa on lasten­lapsia ja lastenlastenlapsia. Heitä Pentti ei ehtinyt tavata.

 

 

Aamukaffit naapurille

Tyyne Niemen asunnon ikku­nasta näkyy Kälviän kirkonky­lä. Kirjahyllyä koristavat valo­kuvat, ikkunanpieltä orkideat ja muut kukat. Kukat ovat Niemen 90-vuotisjuhlilta, joita vietettiin Kälviän helluntaiseurakunnan ru­koushuoneella lokakuussa.

 

Keittiössä porisee kahvipan­nu, ja Niemi kantaa pöytään tar­jottavaa. Leipäjuuston hän hankki edellispäivän ompeluseuraa var­ten, ja sitä riittää nyt vielä kah­vin kanssa tarjottavaksi. Sen sär­pimeksi on lintti- eli lakkahilloa, kuinkas muuten.

 

Hillopurkin kansi on tiukka, mutta kannen ilmattuaan Niemi saa sen nopeasti auki.

 

— Joskus mietin, miksi mi­nun piti jäädä lasten kanssa yk­sin, Niemi virkkoo.

 

— Mutta kaikkein tärkeintä on se, että Jumala on pitänyt huo­len. Kaikki päivät olen saanut ot­taa Jumalan kädestä.

 

Niin myös tämän päivän. Aa­mulla Niemi on tuttuun tapaan herättyään keittänyt kahvit ja vie­nyt kupillisen kuumaa sekä sano­malehden ystävälleen Inga Hil­lille, joka asuu samassa talossa. Siivu paahtoleipää ja pullaa pa­lanpainikkeeksi. Naiset ovat tun­teneet toisensa vuosikymmen­ten ajan – ikäeroa on neljä vuotta. Molemmat ovat leskiä. Molem­milla asuu tytär Eskilstunassa.

 

 

Jumala varjeli katkeruudelta

Kun Pentti syksyllä 1964 kuoli, lapset Ritva ja Timo olivat alle kouluikäisiä. Tyyne ja Pentti toi­mivat tuolloin Kokkolan Osuus­kassan toimitalon talonmiehinä. Nyt oli hankittava uusi työpaik­ka ja asunto.

 

Perhe pääsi Tyynen siskon luo Kälviälle ja ehti asua jonkin ai­kaa myös Kälviän helluntaiseura­kunnan rukoushuoneella ennen muuttoa omaan asuntoon. Hei­dän jälkeensä rukoushuoneen asuntoon muutti saarnaaja Mat­ti Pyykkönen perheineen.

 

Talous oli tiukalla, mutta eteenpäin mentiin.

 

– Kun Pentti kuoli, niin rukoilin Jumalalta, että ota pois tämä kat­keruus. Lasten takia piti jaksaa.

 

Jumala kuuli Tyyne Niemen rukouksen.

 

”Pidätä äänesi itkusta, silmäsi kyyneleistä, sillä sinun työstäsi on tuleva palkka.”

 

Tämä ystävän antama peukalo­värssy Jeremian kirjasta rohkaisi moneen kertaan vuosien varrella.

 

Mielessä väikkyivät myös mo­net onnelliset muistot: ensi tapaa­minen Pentin kanssa Kälviän telt­tajuhlilla, häät syksyllä 1952 ja las­ten syntymät.

 

 

Kyllä Tyyne tietää!

Toimeliaana naisena Tyyne Nie­mi löysi pian leskeksi jäätyään töi­tä itselleen ja päätyi ammattiin, joka oli hänen kutsumuksen­sa kannalta erittäin merkityksel­linen: postinkantajana hän oppi tuntemaan talot ja asukkaat.

 

Niemi on edelleen hyvin selvil­lä siitä, kuka asuu missäkin, kuka on joutunut sairaalaan tai muut­tanut palvelutaloon, kuka kaipaa ystävää, vierailijoita tai apua.

 

Diakoniapiirit, ompeluseurat ja ystäväpalvelu kuuluvat myös ny­kyään Niemen palvelutehtäviin. Välillä hän pistäytyy omaishoita­jienkin tapaamisessa.

 

Ihmistuntemus tuli tarpee­seen jo työvuosina. Postin lajitte­lu edellytti välillä salapoliisin tai­toja. Niemi sai toimitettua peril­le esimerkiksi kortin, jonka ainut osoite oli ”Kirkon mummu Käl­viä”. Vastaanottajan henkilöllisyys nimittäin selvisi, kun samalle mummolle tuli postia muutamien viikkojen päästä osoitteella ”Kir­kon mummu Anna Vähähyyppä”. Niemen tuttavat saattoivat ilkiku­risuuttaan kirjoittaa myös tahal­laan suurpiirteisiä osoitteita ja li­sätä perään: ”Kyllä Tyyne tietää!”

 

Postinkantajan työ toi mu­kanaan myös terveyteen liitty­viä siunauksia vuosikymmenik­si eteenpäin. Postia jaettiin pyö­rällä ajaen, ja kilometrejä saattoi kertyä kuusitoistakin päivän aika­na. Tyyne Niemen kunto on säi­lynyt niin hyvänä, että liikunta­rajoitteisille ikäihmisille tarkoi­tettujen taksilippujen saaminen ei ollut onnistua.

 

– Minulle sanottiin, että te pää­sette kauppoihin ja asioille jalkai­sin ja pyörällä, Niemi naurahtaa.

 

— Mutta olisi se mukava joskus käydä Kannuksessa katsomassa sisarvainajan lapsia tai Kokkolas­sa asioilla.

 

Sotaveteraanin leskenä Tyy­ne Niemi kuitenkin oli oikeu­tettu taksilippuihin ja lähti ensi töikseen tapaamaan kotikyläl­tä lähtöisin olevaa tuttua, joka oli huonontuneen vointinsa vuoksi muuttanut palvelukeskukseen.

 

Polkupyörä on edelleen käytös­sä – joskaan se ei ole sama, jolla hän pyöräili Kälviän kylille postia jakamaan.

 

 

Sota jätti jäljet

Tyyne syntyi Salon perheeseen vuonna 1928 Kälviällä ja varttui maatilalla lapsikatraan nuorim­maisena. Pellolla ja navetassa apuvoima oli tarpeen etenkin so­dan aikana. Naapurissa Tyyne oli välillä yötäkin, auttamassa emän­tää, jolla oli mies rintamalla ja pie­net lapset. Näin oli myös, kun Käl­viää pommitettiin.

 

– Ajattelin, että ne tulevat il­man muuta sinne pommitta­maan, kun tietävät, että olen siel­lä naapurissa yötä, hymähtää Nie­mi.

 

Hän ehti sota-aikana myös teh­dä myyjän töitä. Huhtalan kaupassa, kuten muuallakin, kaikki oli kortilla.

 

— Sokeria oli varttikilo henkeä kohti. Se syötiin melkein siltä is­tumalta.

 

Jatkosota toi järkyttäviä uutisia Salojen kotiin: 21-vuotias isoveli Veikko oli kaatunut rintamalla.

 

– Se oli kova isku. Minusta tun­tuu, että äidillä alkoi heti huonon­tua terveys sen jälkeen.

 

 

Palvelijan sydän

Tyyne meni rippikouluun 17-vuo­tiaana, ja siellä Jumala alkoi kut­sua häntä. Hengelliset laulut pu­huttelivat.

 

”Tule Jeesuksen luo, tule nuo­rena, oi, hälle lahjaksi suo kevät­päiväsi koi” oli yksi mieleen jää­nyt värssy.

 

Jumalan kutsu vahvistui edel­leen: helluntailaiset ystävät, muun muassa Priita Pelttari, pyysivät Tyyne Niemen mukaan erääseen tilaisuuteen Larsmon lä­hetyskodille. Siellä rukoiltiin hä­nen puolestaan. Nuori nainen sai uudestisyntyä Jumalan lapsek­si. Hän kävi myöhemmin kasteel­la Lahdessa nuorisopäivillä. Siitä asti hän on saanut kulkea Juma­laan turvaten.

 

– En päivääkään vaihtaisi pois. Vaikka on ollut raskasta, niin on ollut rikasta elämää, toteaa Niemi ja tarjoaa lisää kahvia.

 

Samassa puhelin soi. Tytär Rit­va soittaa Ruotsista. He tapasivat viimeksi lokakuussa, kun juhlit­tiin Tyynen 90-vuotissyntymä­päivää. Tyynellä on Ruotsissa nel­jä lastenlasta ja kolme lastenlas­tenlasta.

 

Yhteyttä pidetään puhelimit­se, ja välillä posti tuo kortteja su­vun nuorimmilta. ”Suloinen rakas Tyyne! Olet hieno ihminen! Me ra­kastamme sinua.” Sen kortin Tyy­ne luki moneen kertaan.

 

 

 

Kuka

Tyyne Niemi (o.s. Salo)

» syntynyt vuonna 1928

» asuu Kälviällä

» työura Postin palveluksessa, leski vuodesta 1964

» Kälviän helluntaiseurakun­nan aktiivinen jäsen

 

 

Inkeri Tuikka



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan