Haapamäen helluntaiseurakunta 80 vuotta

Keskisuomalaisseurakunnan rukoushuonetta on remontoitu viime vuosina.

Haapamäen helluntaiseurakuntaan kuuluu nykyisin viitisenkymmentä jäsentä. Pian kahdeksan vuotta seurakunnan työntekijänä ollut Kai Kangas on kahdestoista pastori pitkäaikaisen pastori Osmo Kuusisen jälkeen.

– Tulin Inarista opiskelemaan Isoon Kirjaan ja tein harjoittelujakson Haapamäellä. Tarkoitus oli palata takaisin, mutta sainkin pastorin paikan täältä saman tien, Kai Kangas muistelee.

80-vuotisjuhlassa katseltiin Samuel Aro-Panulan valmistama kuvakooste, joka nostatti ilon kyyneleitä muistelijoiden silmiin. Muutamat kuvista kertoivat suurista lastenleireistä. Niitä seurakunta järjestää edelleen yhteistyössä Ähtärin kanssa.

– Myös kerran kuukaudessa pidettävä Mix-ilta vetää mukavasti kylän varkkeja erilaisten aktiviteettien ja pienen opetushetken äärelle. Pyhäkouluunkin riittää pikkuväkeä, Kai Kangas kertoo.

Aikanaan seurakuntaa oli 15. lokakuuta 1938 synnyttelemässä neljätoista uskovaa. Tätä oli edeltänyt vapaakirkollinen liikehdintä ja herätys lähiseuduilla kuten Virroilla ja Ähtärissä.

Kotikokouksia pitivät pioneerihenkiset naisevankelistat. Haapamäellä vieraili useita tuon ajan tunnettuja saarnamiehiä, kuten Pekka Brofeldt ja Arvo Hankkio.

Kirkon papit eivät hyvällä katsoneet vapaiden suuntien herätystä mutta toisaalta olivat tyytyväisiä, että Jumalan sanaa pidettiin kylillä esillä. Yleisesti huomattiin, että uskoon tulleiden elämä muuttui parempaan suuntaan.

Ratamuutokset vaikuttivat

Sotien aikana helluntaiseurakunnan toiminta oli vähäisempää. Rauhan tultua herätys jatkui, ja seurakuntaan liitettiin 1947–1952 peräti 72 uutta jäsentä. Puhujavieraina kävivät nuorta seurakuntaa opastamassa muun muassa Eino Ahonen, Arvo Hankkio, Mauri Vikstén ja Kaarlo Toivio. Uskovia kastettiin kesäaikaan lähistön järvissä. Paikallislehti Suur-Keuruun Sanomat uutisoi elokuussa 1951 jopa 500 haapamäkeläisen olleen seuraamassa kastetilaisuutta.

Kasvava seurakunta osti tontin rukoushuoneelle, jonka suunnitteli Esko Rydenfeldt. Samoilla piirustuksilla pienin variaatioin nousi noihin aikoihin rukoushuoneita muuallekin Suomeen. Rukoushuoneen vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 1961 täpötäyden salin voimin. Rakennusta oli siunaamassa muiden muassa Eino Manninen.

Haapamäen kylä alkoi kuihtua, kun Tampere-Seinäjoki ja Orivesi-Jyväskylä -oikoradat valmistuivat 1970-luvulla ja junaliikenne hiljeni. Silti seurakunta on pystynyt muun toiminnan lisäksi kannattamaan lähettejä ulkomailla. Muutamat seurakuntalaiset vierailevat aktiivisesti Baltian seurakunnissa. Väkeä talkoilee myös Katulähetyksen kirpputorilla, josta on muodostunut kyläläisten kohtaamispaikka.

– Rukoushuoneen ahtaan eteisen laajennus valmistui kymmenen vuotta sitten, ja salin ilmettäkin on sittemmin kohotettu. Toteutimme iso lämpöremontin seurakuntaamme kuuluvan asiantuntijan johdolla, pastori Kai Kangas kertoo tyytyväisenä.

Kirsi-Klaudia Kangas