Avioliittotapahtumat tutustuttavat uskonasioihin

Kristillisen avioliittotyön tavoitteena on edistää puolisoiden vuorovaikutusta sekä perheiden hyvinvointia. Samalla se tarjoaa mukaan tulleille ei-uskoville yhden ikkunan siihen, mitä kristinusko voi konkreettisesti olla ihmisen elämässä. Kuva Pieksämäellä järjestetyltä Parempi avioliitto ry:n leiriltä viime kesältä. (Kuva: Olli Orkoneva / Parempi avioliitto ry:n arkisto)

Seurakuntien ja kristillisten järjestöjen avioliittotapahtumiin osallistuu runsaasti myös sellaisia pareja, joista vähintään toiselle uskonasiat ovat vieraita.

– Mukana on joka kerta niitä, joille kristinusko ei edusta omaa arvomaailmaa. Arvioni mukaan noin 5–10 prosenttia ei muuten osallistu kristilliseen toimintaan, Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen kertoo.

– Jotkut eivät usko Jumalaan lainkaan, osa edustaa jotakin muuta uskontoa. Nämä ihmiset tulevat tapahtumiin usein kristityn puolison mukana.

Kansan Raamattuseuran Samassa veneessä -avioliittotyössä ja helluntailiikkeen Toinen toisellemme -työssä ei-uskovat osallistujat ovat niin ikään tuttu ilmiö.

– Emme kysele uskon laitaa, mutta melkein joka leirillä on vähintään yksi pari, joka sanoo, että he eivät ole ”sillä tavalla” uskovia. Arvioimme, että noin kymmenen prosenttia osallistujista ei ole muuten mukana kristillisessä toiminnassa, Samassa veneessä -avioliittotyön koordinaattorit Panu ja Saara Rissanen kertovat.

Kirkkokuntiin sitoutumattoman Parempi avioliitto ry:n työssä kymmenen prosenttia tarkoittaa isoa joukkoa: järjestön omiin avioliittotapahtumiin osallistuu vuosittain yli 1 200 paria ja yhdessä muiden yhdistysten ja seurakuntien kanssa järjestettyihin tapahtumiin suunnilleen saman verran.

Samassa veneessä -toiminta kokoaa satoja pareja vuodessa, samoin helluntaiseurakuntien avioliittotyö, kun mukaan lasketaan seurakuntien parisuhdepäivien ja Iso Kirja -opiston leirien osallistujat.

Kriittistä palautetta vähän

Kaikkien kolmen toimijan avioliittotyössä kristillisyys näkyy niin yhteislauluissa, alku- ja loppurukouksissa kuin opetuksessakin, jossa avioliiton perustus ja esimerkiksi elämän tärkeysjärjestystä koskevat periaatteet nousevat Raamatun lehdiltä.

Kristillisestä painotuksesta huolimatta ei-uskovat osallistujatkin kokevat opetuksen yleensä hyvänä.

Parempi avioliitto ry kerää osallistujilta kirjallista palautetta, ja järjestäjät saavat vuosittain vain pari sellaista kommenttia, joissa kyseenalaistetaan sisällön kristillisyys tai kysellään, josko tapahtumat voisi järjestää ilman kristillisiä painotuksia.

– Näissä palautteissa arvellaan, että ihmisten olisi helpompi tulla tapahtumiimme, jos niissä olisi vähemmän kristillistä sisältöä. Samalla palautteen antaja kuitenkin itse yleensä ilmaisee olevansa sisältöön tyytyväinen, Hanna Ranssi-Matikainen kertoo.

Helluntaiseurakuntien Toinen toisellemme -avioliittotyön johtoryhmään kuuluvan Inkeri Riihisen havaintojen mukaan myös Ison Kirjan leireille tulleet, seurakuntien toimintaan muuten osallistumattomat henkilöt ovat kokeneet ilmapiirin hyvänä. Nämä ihmiset ovat tykänneet siitä, miten ja millaisella avoimuudella avioliittoon kuuluvia asioita käsitellään.

– Joskus on tullut yksittäisiä kriittisiä palautteita. Kerran seksiopetuksemme sanottiin olevan liian helluntailaista, mikä nauratti meitä järjestäjiä, Riihinen toteaa.

Panu Rissasen mukaan Samassa veneessä -leirien järjestäjät saavat melkein aina ennen leiriä puhelun tai puheluja, joissa kysytään, minkä verran uskonasioita pidetään leirillä esillä. Kysymystä perustellaan sillä, että soittajan puoliso on ”vähän allerginen” uskonasioille.

– Useimmat ei-uskovat osallistujat ovat kuitenkin hyvin kiinnostuneita uskonasioista. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että yleensä kaikki tulevat mukaan vapaaehtoisiin aamu- ja iltahartauksiin.

Myös uskoontuloja

Kaikki haastatellut tietävät tapauksia, joissa avioliittotapahtumaan osallistumisella on ollut iso merkitys henkilön uskoontuloprosessissa. Lisäksi jotkut uudistuvat leireillä uskossaan.

– On ihana huomata, että kun tunne-elämässä solmut avautuvat, myös jumalasuhde elpyy, Inkeri Riihinen toteaa.

Hanna Ranssi-Matikaisen mukaan avioliittotyötä voi verrata lähetystyöhön.

– Työmuotona tämä tarjoaa ikkunan kristinuskoon: avioliittoleiri tarjoaa yhden paikan sen tunnistamiselle, että hyvä Jumala on olemassa ja on kiinnostunut meistä.

Inkeri Riihinen uskoo, että hyvin toteutettu avioliittotyö voi olla vetovoimatekijä myös ympärivuotisessa seurakuntaelämässä.

Heikki Salmela