Katu-, teetupa- ja vankilatyö sekä muu suoraviivainen ihmisten evankeliointi on olennainen osa herätyskristittyjen identiteettiä. Yleensä evankeliumi ja Jumalan apu myös kiinnostavat niitä, joilla on suuria vaikeuksia elämässään.
Niille, jotka tulevat uskoon päihde- ja rikosmaailmasta, uskoontulo merkitsee paljon suurempaa muutosta kuin niin sanotuille siivosyntisille. Sunnuntaina uskonratkaisun tehnyt opettaja tai kirvesmies voi mennä maanantaina työpaikalleen, todistaa uskostaan ja jatkaa elämäänsä lähes entiseen tapaan samassa sosiaalisessa viitekehyksessä kuin ennenkin.
Sen sijaan päihde- ja rikosmaailmasta uskoon tullut joutuu jättämään kokonaan sen elämän, jossa on elänyt. Mitä syvemmällä henkilö siinä maailmassa on ollut, sen suurempi muutos on. Pahimmillaan hän joutuu jättämään niin ystävänsä, elinkeinonsa, harrastuksensa kuin arkiset puheenaiheensakin. Muutos on yhtä suuri kuin jos tavalliselle suomalaiselle sanottaisiin, että hänen pitää muuttaa kamelinkasvattajaksi Qatariin.
Keskeneräisyys kuuluu asiaan
Erilaiset riippuvuudet, rikokset ja vankeus rikkovat aina ihmistä hyvin kokonaisvaltaisesti. Jos henkilö aloittaa päihteiden säännöllisen käytön 13-vuotiaana, hänen kasvunsa aikuiseksi keskeytyy. Kun hän raitistuu 33-vuotiaana, hän joutuu yhtäkkiä kohtaamaan ne henkiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset kasvuhaasteet, joihin hänen ikätoverinsa ovat saaneet totuttautua 20 vuoden ajan.
Siksi uskoon tulleiden kasvulle tulee antaa aikaa; pyhitys ja Kristuksen kaltaisuuteen kasvaminen ovat elämänpituinen prosessi. Esimerkiksi jos henkilö vapautuu päihteistä ja aggressiivisesta käyttäytymisestään, silti hänelle saattaa jäädä muita riippuvuuksia, arjen ja talouden hallinnan ongelmia, rikollisen alakulttuurin ihailua tai auktoriteettivihaa – aivan samoin kuin uskoon tulleella opettajallakin voi olla työstettävää vaikkapa ylpeytensä, muukalaisvihansa tai ahneutensa kanssa.
Jos emme pysty hyväksymään keskeneräisyyttä itsessämme ja toisissamme, tuomitsemme, loukkaannumme ja katkeroidumme helposti sekä petymme lopuksi Jumalaankin, kun asiat eivät muuttuneetkaan niin nopeasti ja yksinkertaisesti kuin luulimme.
Vankila rikkoo sisintä
Vuoden 2014 tilastojen mukaan keskimääräinen vankeusaika Suomessa on 10 kuukautta. Siksi esimerkiksi televisiosarjoissa esiintyvät vangit, jotka istuvat pitkiä tuomioita, eivät edusta ”keskivertovankia” – jos sellaista on olemassakaan.
Vankila rikkoo ihmistä siten, että vangin on omaksuttava vangin identiteetti voidakseen olla osa yhteisöä. Vankilassa vallitsevat arvot ovat hyvin erilaiset kuin muualla yhteiskunnassa. Jos kuuluu vuosikausia yhteisöön, joka arvostaa muun muassa väkivaltaa, auktoriteettivihaa ja rikoksia, se jättää väistämättä jälkensä. Vankila vaikeuttaa sopeutumista takaisin yhteiskuntaan, sillä vankilassa opituilla arvoilla ei pärjää muurien ulkopuolella. Mutta jos niitä ei sisäistä, ei pärjää muurien sisäpuolella.
Lisäksi yhteiskunnan ulkopuolelle joutuneelle ihmiselle vankila voi olla se paikka, jossa hänet hyväksytään joukkoon ja otetaan vastaan sellaisena kuin hän on. Siellä on mahdollisuus kokea jonkinlaista veljeyttä ja toveruutta, vaikka todellisuudessa nekin ovat vain kauppatavaraa.
Jotkut vangit omaksuvat tämän kulttuurin niin vahvasti, että he eivät pääse siitä lainkaan eroon. He pärjäävät vankilassa mutta eivät sen ulkopuolella. Näin on käynyt niille uskoon tulleille vangeille, jotka kohta vapauduttuaan palaavat takaisin vankilaan. Niissä tilanteissa on hyvä muistaa, että niin kauan kuin Jeesukseen turvautunut ihminen ei kiellä Jeesusta, meidän ei tule kyseenalaistaa hänen pelastustaan, vaikka elämänhallinta ei olisikaan kunnossa.
Arvot ovat päälaellaan
Vankien sisäisessä hierarkiassa rikokset määrittävät vangin aseman. Mitä useammin ja pidempään olet ollut vankilassa, sitä arvostetumpi siellä olet; eli mitä rikkinäisempi olet, sitä korkeammalle nouset. Hierarkian huipulla ovat henki-, väkivalta- ja huumausainerikoksia tehneet ja alimpana seksuaalirikolliset, joita kaikkien kuuluu halveksua ja jotka ovat avointa riistaa kaikille. Tämä järkyttävä hierarkia perustuu väkivaltaan ja alistamiseen sekä tarpeeseen osoittaa, että joku on vielä huonompi kuin minä. Surullista on, että tämä sama rikkinäinen arvomaailma näkyy myös seurakunnissa, sillä usein nostamme näkyvimmille paikoille juuri ne, jotka ovat tulleet uskoon hierarkian huipulta. Näin jopa vahvistamme sitä identiteettiä, josta näiden ihmisten pitäisi päästä eroon.
Perinteisesti vankilatyötä on tehty vankilassa, ja hyvä niin, koska vankila on hyvä paikka miettiä selvin päin oman elämän suuntaa. Joka vuosi noin 300 vankia tekeekin uskonratkaisun, mutta heistä vain harva löytää tiensä seurakuntaan. Siksi uskovien olisi hyvä ymmärtää, että tehdäkseen vankilatyötä ei tarvitse mennä vankilaan. Vankilakulttuurin sisäistänyt ihminen tarvitsee tukea nimenomaan vapautuessaan vankilasta.
Aivan samoin kuin Qatariin olisi helpompi lähteä kamelinkasvattajaksi, jos joku olisi ottamassa vastaan ja opastamassa uuden kielen, kulttuurin ja ammatin omaksumisessa, myös vangin on helpompi palata yhteiskuntaan, jos hänellä on opastajia. Ellei tukea ole saatavilla, on suuri houkutus palata takaisin entiseen elämään.
Vankilatausta ei ole perusteltu syy vieroksua, väheksyä tai nostaa ihmistä esille seurakunnassa. Vankilassa ollut ihminen kaipaa ihan tavallista arkista elämää, kuten kaikki muutkin. Suomessa suuri osa rikoksista tehdään päihtyneenä. Rikoksen tehneet ovat selvin päin aivan samalla viivalla muiden kanssa: he kaipaavat ystäviä, työtä, rakkautta, kärsivällisyyttä, hyväksyntää ja merkitystä elämälleen.
Toiset meistä tarvitsevat enemmän tukea, toiset vähemmän – ja eri elämänalueilla. Kun tuemme toisiamme, toteutuu Paavalin kehotus: ”Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa.” (Ef. 4:1–2.)
Sakari PIhlaja, Vesa Rautasaari ja Risto Huttunen
Sakari Pihlaja on toiminut 30 vuotta vankilalähettinä sekä 25 vuotta ammatillisena päihdetyöntekijänä kristillisissä järjestöissä ja vankiloissa.
Vesa Rautasaari on Suomen helluntaiseurakuntien vankilatyön yhteyshenkilö
Risto Huttunen työskentelee päihdekuntoutusohjaajana Jyväskylän Kan-kodilla, joka on erikoistunut vankien päihdekuntoutukseen
Mikä riippuvuus?
RIIPPUVUUS eli addiktio tulee latinankielisestä sanasta addicus, joka tarkoittaa jonkin valtaan joutunutta, esimerkiksi velkaorjaa. Aineisiin liittyviä riippuvuuksia ovat muun muassa alkoholi-, huume- ja lääkeriippuvuus. Toiminnallisia riippuvuuksia ovat puolestaan esimerkiksi työnarkomania, seksi- ja peliriippuvuus sekä ostelu. Muita riippuvuuksia voivat olla muun muassa ahdasmielinen uskonnollisuus, ihmissuhderiippuvuudet ja omistamisen pakko.
Lähde: Katto, T. 2016. Riippuvuudet-luentomateriaali.
MuutKesäkuinen muuttomme Várpalotan kaupunkiin Unkariin oli järjestyksessään kahdeskymmenesneljäs. Samalla se oli perheemme kolmas muutto ulkomaille. Voisi siis täydellä syyllä sanoa, että olemme rutinoit...
MuutKUN saa käsiinsä Päivi ja Niilo Räsäsen tuoreen Avioliitto-kirjan, hätkähtää teoksen ulkomittoja: vain 14 x 17 senttimetriä, eikä paksuuttakaan ole kuin vajaa sentti.
MuutKatu-, teetupa- ja vankilatyö sekä muu suoraviivainen ihmisten evankeliointi on olennainen osa herätyskristittyjen identiteettiä. Yleensä evankeliumi ja Jumalan apu myös kiinnostavat niitä, joilla on...
MuutEfesolaiskirjeessä ja 1. Korinttilaiskirjeessä Paavali näyttää puhuvan apostolin tehtävästä samantapaisena seurakunnallisena toimena ja kutsumuksena kuin evankelistan ja opettajan toimesta (Ef. 4:11;...
MuutTurun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala pohtii Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissa sitä, miten kristinusko ja islam ovat samaa juurta mutta kuitenkin erilaisia. (maaseuduntulevaisuus.fi 10.7.201...
UutisetSeurakuntien ja kristillisten
järjestöjen
avioliittotapahtumiin
osallistuu runsaasti
myös sellaisia
pareja, joista vähintään toiselle
uskonasiat ovat vieraita. – Mukana on joka kerta ni...
UutisetSiuntion Pickalan kentällä heinäkuun ensimmäisenä lauantaina järjestetty Holy Golf
-kilpailu kokosi 42 kristittyä golfinharrastajaa nauttimaan yhdessäolosta, leppoisasta kisailusta
ja mitä parhaasta...
UutisetYhteiskristillinen New Wine -kesätapahtuma kokosi Jämsän Himokselle 13.–17. heinä-kuuta noin 2 400 kävijää eri puolilta Suomea. Päivisin osallistujat jakautuivat seminaareihin,joiden aikana o...
UutisetVenäjällä viime viikolla voimaan
astunut uusi ”isovelilaki”
on aiheuttanut jännittyneisyyttä
maan monissa uskonnollisissa
vähemmistöyhteisöissä, sillä
terrorismin ja ääriliikkeiden vastainen
lak...
MielipideKun uudistuin uskossani
noin seitsemän
vuotta
sitten, riensin
innoissani Juhannuskonferenssiin hakemaan
sykettä suomalaisesta
helluntailaisuudesta. Huomasin,
että musiikkianti oli muuttunut
pä...
MielipideJuhannusaattoaamuna ajelimme
mieli uteliaana kohti konferenssia.
Olihan tiedossa, että juhlakäytäntöihin
oli tehty muutoksia,
joiden piti olla parannuksia
edellisvuosiin verrattuna. Ehdimme pa...
MielipideMinulle ja monelle muullekin oli
yllätys, kun Juhannuskonferenssin
perinteinen romanikokous oli
muutettu teematilaisuudeksi. Hyvät
päättäjät ja suunnittelijat, te
ette voi muuttaa perinteistä rom...
MielipideYlistysmusiikki on liian yksipuolista
ja edellyttää jonkinasteista
hurmoksellisuuteen vajoamista,
jotta se toimisi. Jos jonkun altis
sielu antautuu Hengen vietäväksi,
nauttii siitä ja kiittää Jum...
MielipideSeurakunnan paimenena joudun
katsomaan lauman parasta myös
alkoholikysymyksessä – eli ajattelen
kokonaisuutta. Sillä ei ole väliä, miltä minusta tai muista tuntuu.
Suhde alkoholinkäyttöön ei
ole...
MuutEdellisessä numerossa (RV 28–
29) kerrottiin Tiibetissä viime
ja tämän vuoden aikana tapahtuneesta
mittavasta herätyksestä. Toisin kuin jutussa
annettiin ymmärtää, raportoidut yli
200 000 kääntyn...
Kolumni”Me seurataan täällä somessa toisten elämää, kuvia, reissuja...
mutta ei me tiedetä, mitä he käyvät parhaillaan läpi elämässään.
Ajatellaan, että kaikilla muilla on kaikki hyvin, ei suruja, murheita...
UutisetKristityt turvapaikanhakijat kohtaavat muslimien
syrjintää ja jopa tappouhkauksia vastaanottokeskuksissa,
toteavat Saksan katolisen piispainkokouksen
puheenjohtaja ja protestanttisen EKD-kirkon
pi...
UutisetTutkimustieto uskonnollisen osallistumisen ja
terveyden välisestä yhteydestä sai jälleen vahvistusta,
kun amerikkalainen tutkijaryhmä totesi aktiivisten
kirkossakävijöiden itsemurhariskin olevan
s...
UutisetEteläaasialaisessa Bangladeshissa arviolta
91 000 muslimia on kääntynyt kristityksi viimeksi
kuluneiden kuuden vuoden aikana, uutisoi Christian
Freedom International -järjestö. Samaan aikaan maa...
UutisetKristittyjen näkemykset
avioliitosta
sekä seksuaali-
ja sukupuolivähemmistöistä
ovat heinäkuussa nousseet jälleen
puheenaiheeksi. Eri tapauksia
on käsitelty mediassa hyvin eri
tavoin, Suomen...
UutisetPunaiset viirit liehuvat ja
moottorit jyrisevät, kun
motoristiletka kääntyy
torille. Kypärät riisuttuaan ja
paikallisia tervehdittyään joukko
kiiruhtaa purkamaan varusteita
huoltoautosta. Pian m...
UutisetKarkkilan helluntaiseurakunnan
Katukappeli on parhaalla
mahdollisella paikalla aivan
kaupungin pääkadun varrella.
Seurakunta perustettiin vuonna
1936, jolloin se hankki myös kokoontumistilat
kor...
UutisetPorin SuomiAreenassa puhunut
arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan
siitä, että Suomessa nähdään
toiset ihmiset yhä useammin
taakkana tai uhkana. Näin on
käynyt esimerkiksi työttömille ja
turvap...
UutisetHeinäkuun aurinkoinen lauantaipäivä
9.7. oli koonnut Kihniön
osuuspankin puistoon runsaan
yleisön, ja laadukas musiikki-, lettu-
ja makkaratarjoilu loivat Gospelrekka-tapahtumaan
mukavaa
festari...
UutisetPerussuomalaiset on ollut
viime eduskuntavaaleissa suosituin
puolue luterilaiseen kirkkoon
kuulumattomien suomalaisten
keskuudessa, Kotimaa24 uutisoi
oikeusministeriön tutkimuksesta. Puo...
PuheenaiheKun Nanna Rautiainen
reilu
vuosi sitten valittiin
Suomen
Vapaakirkon lähetysjohtajaksi, hän näki tulevan
työnsä yhdeksi suurimmaksi
haasteeksi sen, kuinka saada lähetystyö jokaisen seurakunnan j...
PääkirjoitusAina uskonpuhdistuksesta lähtien kristilliset seurakunnat ovat
tuoneet erilaisia musiikkityylejä jumalanpalveluksiinsa. Musiikki
on tärkeä osa myös helluntaiseurakuntien toimintaa. Meillä on
r...
Miten onHelluntaiseurakuntien Musiikki ry:n
julkaisema kannanotto, musiikin ammattilaisten kirjoitukset Ristin Voitossa ja Paimen
Plus -lehdessä sekä Juhannuskonferenssin musiikkitarjonta ovat herättäneet...