Tarvitaanko suomalaisia lähettejä?

Viime suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrä on pudonnut huomattavasti. Enimmillään lähetystyöntekijöitä oli vuonna 1996. Viime vuonna lähettimäärä oli enää noin 44 prosenttia huippuvuoden luvusta.

Miksi näin on käynyt? Onko suomalaisten lähetysinto hiipunut vai onko lähetystyö löytänyt uusia muotoja?

Lähetysintoa voidaan mitata myös euroilla. Lähetystyöhön käytettävät eurot ovat tilastojen mukaan pysyneet samoina tai jopa lisääntyneet. Lähetystyöntekijöiden lähettäminen on nykyisin kuitenkin kalliimpaa kuin ennen. Tämä johtuu siitä, että työehtoja säätelevät entistä tiukemmat lait ja asetukset.

Nykyinenkään palkkataso ei kuitenkaan ole hyvä, jos sitä vertaa muuhun vastaavan vaatimustason työhön. Tulokuoppaan joutuvat erityisesti ne perheet, joissa vain toinen puolisoista saa palkkaa.

Lähetystyö on myös monipuolistunut viime vuosina. Suosittuja muotoja ovat esimerkiksi medialähetystyö ja kansallisten työntekijöiden tukeminen. Näissä työmuodoissa lähetystyön suorittaa seurakunnan ulkopuolinen toimija. Voidaankin sanoa, että seurakunta on tältä osin ulkoistanut lähetystyön. Luotettavan järjestön tukeminen on varmasti tehokasta ja tuloksekasta. Tärkeää on, että tuettu taho toimii avoimesti ja työn tuloksia voidaan luotettavasti seurata.

Silloin kun lähettien määrä oli enimmillään, lähetystyötä pidettiin usein juuri lähetystyöntekijöiden lähettämisenä. Muut toimintamuodot olivat vähemmän esillä.  Lähetystyön monimuotoisuus voikin pahimmillaan johtaa jopa lähetysrakkauden vähenemiseen. Lähetystyöstä voi tulla seurakunnan johdolle ja seurakuntalaisille vain talouskysymys.

Suomalainen lähetyshistoria on upea. Työn tuloksena on syntynyt tuhansia seurakuntia eri puolille maailmaa. Miljoonat uskovat ovat tämän työn hedelmiä. Monet lähetystyöntekijät ja lähettäjät eivät elämänsä aikana edes ehtineet tietää kaikkia kylvötyönsä tuloksia. Siitä huolimatta he uskollisesti suorittivat omaa kutsumustehtäväänsä.

Vielä nykyisinkin Jumala kutsuu naisia ja miehiä lähtemään. Eikä hän koskaan kutsu turhaan. Siksi seurakuntien on oltava valmiita lähettämään. Lähetystyöntekijöiden lähettäminen ei ole liian kallista. Paljon kalliimpaa on olla lähettämättä. Se nimittäin vie siunauksen.

Hyvä yhteistyö seurakuntien ja lähetysjärjestöjen välillä madaltaa lähettämisen kynnystä.
Kahden tai useamman seurakunnan yhteinen lähetystyöntekijä on paras vaihtoehto silloin, kun yhden seurakunnan omat rahkeet eivät riitä lähettämiseen. Rakkaus lähetystyöhön hankkii tarvittavat varat.

Jumala tarvitsee edelleen suomalaisia lähetystyöntekijöitä.


Harri Hakola

Kirjoittaja on lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidan toiminnanjohtaja.