Ylösnousemus ja elämä - Kristinusko ei lähtenyt liikkeelle siististi kootusta oppijulistuksesta tai teoriasta vaan ristiinnaulitun galilealaisen ylösnousemuksesta

Ylösnousemusvoimaan ei astuta suoraan vaan Golgatan ristin ja sovitusuhrin kautta, Matti Kankaanniemi kirjoittaa.
Ylösnousemusvoimaan ei astuta suoraan vaan Golgatan ristin ja sovitusuhrin kautta, Matti Kankaanniemi kirjoittaa.

Matti Kankaanniemi  (29.3.2023)

 

Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Olipa sitten kyseessä minä tai he, näin me julistamme.”1 Hieman tätä ennen Paavali oli muistuttanut korinttolaisia siitä evankeliumista, jonka hän oli itse aikanaan vastaanottanut ja myös korinttolaisille välittänyt.   

  

Ylösnousemus osana uskon tiedollista perustaa  

Kun Jeesuksen ylösnousemusta tarkastellaan normaalin, tieteellisen historiantutkimuksen keinoin ja metodein, voidaan todeta, että sen historiallinen todennäköisyys on varsin suuri. Kristinuskon alun selittäminen ylösnousemusversio ohittamalla on johtanut kerta toisensa jälkeen salaliittoteorioita muistuttaviin epäuskottaviin ajatusviritelmiin. On nimittäin hyvin vaikea kiertää sitä historiallista tosiasiaa, että joukko naisia Maria Magdaleenan johdolla löysi Jeesuksen haudan tyhjänä pari päivää ristiinnaulitsemisen ja hautaamisen jälkeen. Ehkä vielä vaikeampi on kieltää sitä, että sadoilla ihmisillä oli kokemuksia, jotka he tulkitsivat ylösnousseen Jeesuksen ilmestymiseksi.  

Miksi enemmistö tutkijoista ajattelee näin? Syitä on monia, ja sivuan tässä vain joitakin niistä. Evankeliumien kertomusten perusvire on varsinkin vanhimmassa eli Markuksen evankeliumissa varsin karu ja koruton. Haudan löytävät naiset, joiden arvo todistajana oli heikompi kuin arvovaltaisten miesten, kuten nyt vaikka Suuren neuvoston jäsenen Joosef Arimatialaisen, joka olisi ollut oivallinen vaihtoehto tyhjän haudan löytäjäksi.  

Erikoista on sekin, että itse ylösnousemustapahtumaa ei kuvata lainkaan. Miksi tapahtuman sepittäjä ei olisi sijoittanut jotakin uskottavaa todistajaa (tai todistajajoukkoa) seuraamaan tätä maailmanhistorian käännetapahtumaa ja kuvannut sitä yksityiskohtaisesti?  

  

Ylösnousemus uskottavin selitys  

Tutkijayhteisössä ei ole yli 200 vuoden historialliskriittisen analysoinninkaan jälkeen pystytty esittämään uskottavaa selitystä sille, miksi sepitettyyn juttuun olisi luotu tällaisia yksityiskohtia ja tällainen sävy. Varsin huomionarvoinen yksityiskohta on myös seikka, johon viittaa Matteuksen evankeliumin kirjoittaja, eli juutalaisten johtajien levittämä vaihtoehtoisselitys tapahtumille.2 Ylipappien mukaan opetuslapset varastivat Jeesuksen ruumiin vartijoiden nukkuessa. Juutalaiset johtajat, varhaisen Jeesus-liikkeen vannoutuneet vastustajat, myönsivät siis Jeesuksen haudan tyhjenneen.  

Erilaisia teorioita tapahtumien luonnolliseksi selitykseksi on tarjottu useita. On ehdotettu, että Jeesus oli ristillä huumattuna eikä kuollut oikeasti vaan virkosi haudan viileydessä tajuihinsa ja ryömi sieltä sitten vakuuttamaan seuraajansa ylösnousemuksestaan. Toinen teoria on opetuslasten luoma salaliitto, jossa ruumis varastettiin ja piilotettiin muualle.   

Suomessa säännöllisesti julkisuutta saa erityisesti yhden tutkijan esillä pitämä joukkohautateoria, jonka mukaan Jeesusta ei suinkaan haudattu Joosef Arimatialaisen hautaan vaan rikollisten joukkohautaan. Villimmissä vaihtoehtoisselityksissä Jeesus on itse asiassa sienilaji tai ufolla ”ylösnouseva” avaruuden muukalainen. Suosiota joissain piireissä on saanut myös ajatus, jonka mukaan Jeesuksen ylösnousemus on symbolinen ilmaus, jolla tarkoitetaan hänen sanomansa ajankohtaisuutta kuolemankin jälkeen.  

Näitä vaihtoehtoteorioita yhdistää se, että ne vaativat todisteiden loputonta kääntelyä ja vääntelyä, mikä taas ei kuulu hyvään tieteellisen historiantutkimuskäytäntöön. Yleensä kuudennen putkiteippirullan kohdalla sitkeämpikin askartelija tunnustaa, että tämä lennokki ei kerta kaikkiaan lennä.  

Usko Jeesuksen ylösnousemukseen on tietysti arkijärkemme vastainen. Näinhän ”ei vain tapahdu”, minkä vuoksi siihen voi olla vaikea uskoa. Toisaalta sitten on loogista, että maailmankaikkeuden Luoja ilmoittaa itsensä ainutlaatuisella tavalla, joka määritelmällisesti eroaa arkijärjen mukaan tapahtuvista asioista.  

Lisäksi on hyvä huomata, että arkijärki loppuu myös yrittäessämme ymmärtää, miten tyhjästä on syntynyt elämää ja ihmisaivot sisältävä maailmankaikkeus. Kuitenkin ”tiedämme” maailmankaikkeuden olevan olemassa ja saaneen joskus alkunsa.  

  

Kuoleman voittaminen kertoo elämän arvosta  

Ylösnousemus kuoleman voittamisena korostaa kuoleman vastakohdan, elämän, merkitystä ja arvoa. 

Juutalaisuudessa elämä nähtiin Jumalan antamana lahjana. Itse asiassa aivan Raamatun alkulehdiltä asti voidaan havaita, että käskyt ja kehotukset ohjasivat Jumalan luomistyön huipentuman, ihmiselämän, laadun nostamiseen. Köyhän ja kärsivän auttaminenkin, tämä mitä keskeisin teema Raamatussa, nousee laajemmasta tausta-ajatuksesta, jonka mukaan toisen ihmisen elämällä on erityistä merkitystä. Jeesus Nasaretilainen ei paennut elämää ja sen sekavaa arkisuutta luostariyhteisöön tai uskonnolliseen rituaalimaailmaan. Päinvastoin hän kohtasi sen kasvoista kasvoihin sukeltamalla pää edellä elämän haasteiden syvään päätyyn. 

Ylösnousemusajattelun ei siis tule johtaa kristittyä elämän vieroksumiseen. Se, että mikään elämässä ei kiinnosta, ei ole merkki hengellisestä kasvusta. Ylösnousemussanoman ei suinkaan tulisi johtaa heltymättömään, jatkuvan synnintunnon nimellä kulkevaan neuroottiseen ahdistukseen vaan varmuuteen siitä, että syntiemme puolesta annettu sovitusuhri on Jumalan hyväksymä ja vahvistama. Kristillinen elämä on tasapainoa ikuisen elämän lupauksen ja tämän elämän arvokkuuden välillä. 

  

Ylösnousemus johtaa eettiseen elämään  

Koska elämällä on arvo ja merkitys, tulee kristityn suhtautua vakavasti kysymykseen, miten elämää tulisi elää. Paavali toteaa, että meidät on ”yhteishaudattu” kasteessa Kristuksen kuolemaan, jotta mekin vaeltaisimme uudessa elämässä, ja viittaa siihen, miten Kristus herätettiin Isän kirkkaudella kuolleista.3 Kristityn elämässä tulisi siis heijastua tämä ylösnousemuksen voimana toiminut Isän kirkkaus. 

Jumalan kirkkauden näkyminen ei tarkoittanut Jeesuksen elämässä outoa valokehää pään päällä tai vetäytymistä elämästä. Kysymys ei myöskään ollut pikkutarkan yksityiskohtaisesta rituaalipuhtaudesta. Jeesus opetti periaatteita ja niiden soveltamista eri tilanteisiin. Tätä heijasteli Paavalikin kehottaessaan kristittyjä kantamaan toistensa kuormia ja näin täyttämään Kristuksen lain. Periaatteiden soveltaminen ei ole, eikä sen tule olla, aina yksinkertaista, ja siksi Paavali kehottaa tutkimaan, mikä kulloinkin on Jumalan mielen mukaista hyvää, hyväksyttävää (otollista) ja täydellistä.4 Samalla, kun ylösnousemus johtaa kristittyä tekemään Jumalan tahdon mukaisia elämänvalintoja, se ei siis kuitenkaan tarkoita automaattista jäykistymistä menneisiin käsityksiin ja sokeutta maailman muuttumiselle. 

Kristillisen etiikan ja elämän erityispiirteenä on yliluonnollinen taso, Pyhän Hengen ulottuvuus. Viisautta tehdä oikeita päätöksiä ei haeta vain Googlesta vaan myös anotaan Jumalalta, eikä terveyttä etsitä yksinomaan sauvakävelyllä ja vitamiineilla, vaan parantumista voidaan rukoilla elämän antajalta itseltään. Kristuksen oppia ei ole tarkoitettu sellaisenaan jonkin puolueohjelman tapaiseksi ylivertaiseksi yhteiskuntanäkemykseksi tai pettämättömäksi self-help-oppaaksi menestyvään elämään. 

Pyhän Hengen ulottuvuutta, jota ylösnousemuskin omalta osaltaan edustaa, ei voida irrottaa kristinuskosta ilman, että koko järjestelmän mielekkyys romahtaa.  

  

Kirjoittaja on teologian tohtori ja yrittäjä. 

 

Viitteet: 1) 1. Kor. 15:11. 2) Matt. 28:11–25. 3) Room. 6:4. 4) Room. 12:2. 

 

 

 

Totisesti ylösnoussut 

Kristillisen kirkon pitkä ja monikerroksinen historia on tunnetusti pitänyt sisällään myös synkkiä ja häpeällisiä käänteitä. Kun seurakunnankin päärakennuselementtinä on langenneessa luomakunnassa riehuva ihminen, tämä ei liene erityisen yllättävää. Tämän repaleisen historian keskelläkin kristilliset kirkot ovat kuitenkin onnistuneet säilyttämään, kuka milläkin likiarvolla, sanoman ylösnousseesta Kristuksesta.  

Niin kauan, kun kristilliseksi itseään kutsuva kirkko tai seurakunta julistaa Kristuksen sovituskuolemaa ja ylösnousemusta, sillä on jotakin toivoa. Esimerkiksi Venäjän ortodoksien kuuluisaan pääsiäistoivotukseen ”Khristos voskres”, Kristus ylösnousi, sisältyy kutsu ylösnousemususkon, kristinuskon ytimen, äärelle. Ennen kuin tähän kaavamaisesti vastataan vuorosanoilla ”voistinu voskres” (totisesti ylösnousi), on hyvä pysähtyä miettimään, mihin tämän uskonkappaleen vahvistaminen itse kunkin meistä johtaa. Tämä uskontunnustuksenomainen tervehdys kannattaa aina jättää muuttumattomaksi perustaksi, kun lähdetään oikomaan vinoutumia.   

Ylösnousemusvoimaan ei astuta suoraan vaan Golgatan ristin ja sovitusuhrin kautta.  

(MK) 

 


Usko, kriisi ja ydin 

Uskonnollisen toiminnan lukuisat lieveilmiöt voivat johtaa monenlaisiin uskonkriiseihin. Kullakin kirkkokunnalla ja herätysliikkeellä on omat erityiset pullonkaulansa tässä suhteessa. Siinä missä niin sanottujen vanhojen kirkkojen kriiseilijät ovat voineet tylsistyä kaavamaiseen menoon, ovat suomalaishelluntailaisilla olleet enemmän haasteena hengästyttävä tahti ja hengellinen maitohappo.  

Esimerkiksi eskatologia eli oppi lopunajoista sekoittui vielä joitain vuosikymmeniä sitten moninaisiin salaliittoteorioihin ja synnytti paljon ylivireistä arvailua. Kun vauhdikkaat ennustukset toinen toisensa jälkeen osoittautuivat perusteettomiksi ja viimeinen sukupolvi alkoikin saada lapsia, monien mieleen hiipi epäilyjä siitä, kuinka paljon tästä kaikesta lopulta on totta. 

Joillakin taas syntilistojen ja kieltolain pitkä oppimäärä alkoi lyhentää askelpituutta, ja hengitystilaa haettiin sysäämällä uskon asiat taka-alalle. Poliittisesti pirteimmät ehkä vaihtoivat pyhän kirjan hyllyllä rosoisen Raamatun YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja kauhuskenaariona Harmageddonin sodan odotuksen ilmastokatastrofin ounasteluun. Erivärisesti poliittisesti pirteät taas kaivautuivat syvälle konservatiivipuolen ampumahautoihin kulttuurisodassa liberalismia sekä kaikkea punaista ja vihreää vastaan.  

Kriiseissä yleensä arvioidaan kriisiytyneen maailmankatsomuksen olennaisimpia osia. Millaista uudelleenarviointia kukin uskonelämälleen sitten onkaan tekemässä, olisi olennaista palata kristinuskon ytimen ja alkupisteen, Jeesuksen ylösnousemuksen, ääreen. Niin kristillisen vakaumuksen hylkääminen kuin sen korjausliikkeetkin jäävät ilman tätä pohdintaa kovin pinnalliseksi ja puutteelliseksi. 

(MK)



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan