Ylösnousemus ja elämä - Kristinusko ei lähtenyt liikkeelle siististi kootusta oppijulistuksesta tai teoriasta vaan ristiinnaulitun galilealaisen ylösnousemuksesta

Ylösnousemusvoimaan ei astuta suoraan vaan Golgatan ristin ja sovitusuhrin kautta, Matti Kankaanniemi kirjoittaa.
Ylösnousemusvoimaan ei astuta suoraan vaan Golgatan ristin ja sovitusuhrin kautta, Matti Kankaanniemi kirjoittaa.

Matti Kankaanniemi  (29.3.2023)

 

Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Olipa sitten kyseessä minä tai he, näin me julistamme.”1 Hieman tätä ennen Paavali oli muistuttanut korinttolaisia siitä evankeliumista, jonka hän oli itse aikanaan vastaanottanut ja myös korinttolaisille välittänyt.   

  

Ylösnousemus osana uskon tiedollista perustaa  

Kun Jeesuksen ylösnousemusta tarkastellaan normaalin, tieteellisen historiantutkimuksen keinoin ja metodein, voidaan todeta, että sen historiallinen todennäköisyys on varsin suuri. Kristinuskon alun selittäminen ylösnousemusversio ohittamalla on johtanut kerta toisensa jälkeen salaliittoteorioita muistuttaviin epäuskottaviin ajatusviritelmiin. On nimittäin hyvin vaikea kiertää sitä historiallista tosiasiaa, että joukko naisia Maria Magdaleenan johdolla löysi Jeesuksen haudan tyhjänä pari päivää ristiinnaulitsemisen ja hautaamisen jälkeen. Ehkä vielä vaikeampi on kieltää sitä, että sadoilla ihmisillä oli kokemuksia, jotka he tulkitsivat ylösnousseen Jeesuksen ilmestymiseksi.  

Miksi enemmistö tutkijoista ajattelee näin? Syitä on monia, ja sivuan tässä vain joitakin niistä. Evankeliumien kertomusten perusvire on varsinkin vanhimmassa eli Markuksen evankeliumissa varsin karu ja koruton. Haudan löytävät naiset, joiden arvo todistajana oli heikompi kuin arvovaltaisten miesten, kuten nyt vaikka Suuren neuvoston jäsenen Joosef Arimatialaisen, joka olisi ollut oivallinen vaihtoehto tyhjän haudan löytäjäksi.  

Erikoista on sekin, että itse ylösnousemustapahtumaa ei kuvata lainkaan. Miksi tapahtuman sepittäjä ei olisi sijoittanut jotakin uskottavaa todistajaa (tai todistajajoukkoa) seuraamaan tätä maailmanhistorian käännetapahtumaa ja kuvannut sitä yksityiskohtaisesti?  

  

Ylösnousemus uskottavin selitys  

Tutkijayhteisössä ei ole yli 200 vuoden historialliskriittisen analysoinninkaan jälkeen pystytty esittämään uskottavaa selitystä sille, miksi sepitettyyn juttuun olisi luotu tällaisia yksityiskohtia ja tällainen sävy. Varsin huomionarvoinen yksityiskohta on myös seikka, johon viittaa Matteuksen evankeliumin kirjoittaja, eli juutalaisten johtajien levittämä vaihtoehtoisselitys tapahtumille.2 Ylipappien mukaan opetuslapset varastivat Jeesuksen ruumiin vartijoiden nukkuessa. Juutalaiset johtajat, varhaisen Jeesus-liikkeen vannoutuneet vastustajat, myönsivät siis Jeesuksen haudan tyhjenneen.  

Erilaisia teorioita tapahtumien luonnolliseksi selitykseksi on tarjottu useita. On ehdotettu, että Jeesus oli ristillä huumattuna eikä kuollut oikeasti vaan virkosi haudan viileydessä tajuihinsa ja ryömi sieltä sitten vakuuttamaan seuraajansa ylösnousemuksestaan. Toinen teoria on opetuslasten luoma salaliitto, jossa ruumis varastettiin ja piilotettiin muualle.   

Suomessa säännöllisesti julkisuutta saa erityisesti yhden tutkijan esillä pitämä joukkohautateoria, jonka mukaan Jeesusta ei suinkaan haudattu Joosef Arimatialaisen hautaan vaan rikollisten joukkohautaan. Villimmissä vaihtoehtoisselityksissä Jeesus on itse asiassa sienilaji tai ufolla ”ylösnouseva” avaruuden muukalainen. Suosiota joissain piireissä on saanut myös ajatus, jonka mukaan Jeesuksen ylösnousemus on symbolinen ilmaus, jolla tarkoitetaan hänen sanomansa ajankohtaisuutta kuolemankin jälkeen.  

Näitä vaihtoehtoteorioita yhdistää se, että ne vaativat todisteiden loputonta kääntelyä ja vääntelyä, mikä taas ei kuulu hyvään tieteellisen historiantutkimuskäytäntöön. Yleensä kuudennen putkiteippirullan kohdalla sitkeämpikin askartelija tunnustaa, että tämä lennokki ei kerta kaikkiaan lennä.  

Usko Jeesuksen ylösnousemukseen on tietysti arkijärkemme vastainen. Näinhän ”ei vain tapahdu”, minkä vuoksi siihen voi olla vaikea uskoa. Toisaalta sitten on loogista, että maailmankaikkeuden Luoja ilmoittaa itsensä ainutlaatuisella tavalla, joka määritelmällisesti eroaa arkijärjen mukaan tapahtuvista asioista.  

Lisäksi on hyvä huomata, että arkijärki loppuu myös yrittäessämme ymmärtää, miten tyhjästä on syntynyt elämää ja ihmisaivot sisältävä maailmankaikkeus. Kuitenkin ”tiedämme” maailmankaikkeuden olevan olemassa ja saaneen joskus alkunsa.  

  

Kuoleman voittaminen kertoo elämän arvosta  

Ylösnousemus kuoleman voittamisena korostaa kuoleman vastakohdan, elämän, merkitystä ja arvoa. 

Juutalaisuudessa elämä nähtiin Jumalan antamana lahjana. Itse asiassa aivan Raamatun alkulehdiltä asti voidaan havaita, että käskyt ja kehotukset ohjasivat Jumalan luomistyön huipentuman, ihmiselämän, laadun nostamiseen. Köyhän ja kärsivän auttaminenkin, tämä mitä keskeisin teema Raamatussa, nousee laajemmasta tausta-ajatuksesta, jonka mukaan toisen ihmisen elämällä on erityistä merkitystä. Jeesus Nasaretilainen ei paennut elämää ja sen sekavaa arkisuutta luostariyhteisöön tai uskonnolliseen rituaalimaailmaan. Päinvastoin hän kohtasi sen kasvoista kasvoihin sukeltamalla pää edellä elämän haasteiden syvään päätyyn. 

Ylösnousemusajattelun ei siis tule johtaa kristittyä elämän vieroksumiseen. Se, että mikään elämässä ei kiinnosta, ei ole merkki hengellisestä kasvusta. Ylösnousemussanoman ei suinkaan tulisi johtaa heltymättömään, jatkuvan synnintunnon nimellä kulkevaan neuroottiseen ahdistukseen vaan varmuuteen siitä, että syntiemme puolesta annettu sovitusuhri on Jumalan hyväksymä ja vahvistama. Kristillinen elämä on tasapainoa ikuisen elämän lupauksen ja tämän elämän arvokkuuden välillä. 

  

Ylösnousemus johtaa eettiseen elämään  

Koska elämällä on arvo ja merkitys, tulee kristityn suhtautua vakavasti kysymykseen, miten elämää tulisi elää. Paavali toteaa, että meidät on ”yhteishaudattu” kasteessa Kristuksen kuolemaan, jotta mekin vaeltaisimme uudessa elämässä, ja viittaa siihen, miten Kristus herätettiin Isän kirkkaudella kuolleista.3 Kristityn elämässä tulisi siis heijastua tämä ylösnousemuksen voimana toiminut Isän kirkkaus. 

Jumalan kirkkauden näkyminen ei tarkoittanut Jeesuksen elämässä outoa valokehää pään päällä tai vetäytymistä elämästä. Kysymys ei myöskään ollut pikkutarkan yksityiskohtaisesta rituaalipuhtaudesta. Jeesus opetti periaatteita ja niiden soveltamista eri tilanteisiin. Tätä heijasteli Paavalikin kehottaessaan kristittyjä kantamaan toistensa kuormia ja näin täyttämään Kristuksen lain. Periaatteiden soveltaminen ei ole, eikä sen tule olla, aina yksinkertaista, ja siksi Paavali kehottaa tutkimaan, mikä kulloinkin on Jumalan mielen mukaista hyvää, hyväksyttävää (otollista) ja täydellistä.4 Samalla, kun ylösnousemus johtaa kristittyä tekemään Jumalan tahdon mukaisia elämänvalintoja, se ei siis kuitenkaan tarkoita automaattista jäykistymistä menneisiin käsityksiin ja sokeutta maailman muuttumiselle. 

Kristillisen etiikan ja elämän erityispiirteenä on yliluonnollinen taso, Pyhän Hengen ulottuvuus. Viisautta tehdä oikeita päätöksiä ei haeta vain Googlesta vaan myös anotaan Jumalalta, eikä terveyttä etsitä yksinomaan sauvakävelyllä ja vitamiineilla, vaan parantumista voidaan rukoilla elämän antajalta itseltään. Kristuksen oppia ei ole tarkoitettu sellaisenaan jonkin puolueohjelman tapaiseksi ylivertaiseksi yhteiskuntanäkemykseksi tai pettämättömäksi self-help-oppaaksi menestyvään elämään. 

Pyhän Hengen ulottuvuutta, jota ylösnousemuskin omalta osaltaan edustaa, ei voida irrottaa kristinuskosta ilman, että koko järjestelmän mielekkyys romahtaa.  

  

Kirjoittaja on teologian tohtori ja yrittäjä. 

 

Viitteet: 1) 1. Kor. 15:11. 2) Matt. 28:11–25. 3) Room. 6:4. 4) Room. 12:2. 

 

 

 

Totisesti ylösnoussut 

Kristillisen kirkon pitkä ja monikerroksinen historia on tunnetusti pitänyt sisällään myös synkkiä ja häpeällisiä käänteitä. Kun seurakunnankin päärakennuselementtinä on langenneessa luomakunnassa riehuva ihminen, tämä ei liene erityisen yllättävää. Tämän repaleisen historian keskelläkin kristilliset kirkot ovat kuitenkin onnistuneet säilyttämään, kuka milläkin likiarvolla, sanoman ylösnousseesta Kristuksesta.  

Niin kauan, kun kristilliseksi itseään kutsuva kirkko tai seurakunta julistaa Kristuksen sovituskuolemaa ja ylösnousemusta, sillä on jotakin toivoa. Esimerkiksi Venäjän ortodoksien kuuluisaan pääsiäistoivotukseen ”Khristos voskres”, Kristus ylösnousi, sisältyy kutsu ylösnousemususkon, kristinuskon ytimen, äärelle. Ennen kuin tähän kaavamaisesti vastataan vuorosanoilla ”voistinu voskres” (totisesti ylösnousi), on hyvä pysähtyä miettimään, mihin tämän uskonkappaleen vahvistaminen itse kunkin meistä johtaa. Tämä uskontunnustuksenomainen tervehdys kannattaa aina jättää muuttumattomaksi perustaksi, kun lähdetään oikomaan vinoutumia.   

Ylösnousemusvoimaan ei astuta suoraan vaan Golgatan ristin ja sovitusuhrin kautta.  

(MK) 

 


Usko, kriisi ja ydin 

Uskonnollisen toiminnan lukuisat lieveilmiöt voivat johtaa monenlaisiin uskonkriiseihin. Kullakin kirkkokunnalla ja herätysliikkeellä on omat erityiset pullonkaulansa tässä suhteessa. Siinä missä niin sanottujen vanhojen kirkkojen kriiseilijät ovat voineet tylsistyä kaavamaiseen menoon, ovat suomalaishelluntailaisilla olleet enemmän haasteena hengästyttävä tahti ja hengellinen maitohappo.  

Esimerkiksi eskatologia eli oppi lopunajoista sekoittui vielä joitain vuosikymmeniä sitten moninaisiin salaliittoteorioihin ja synnytti paljon ylivireistä arvailua. Kun vauhdikkaat ennustukset toinen toisensa jälkeen osoittautuivat perusteettomiksi ja viimeinen sukupolvi alkoikin saada lapsia, monien mieleen hiipi epäilyjä siitä, kuinka paljon tästä kaikesta lopulta on totta. 

Joillakin taas syntilistojen ja kieltolain pitkä oppimäärä alkoi lyhentää askelpituutta, ja hengitystilaa haettiin sysäämällä uskon asiat taka-alalle. Poliittisesti pirteimmät ehkä vaihtoivat pyhän kirjan hyllyllä rosoisen Raamatun YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja kauhuskenaariona Harmageddonin sodan odotuksen ilmastokatastrofin ounasteluun. Erivärisesti poliittisesti pirteät taas kaivautuivat syvälle konservatiivipuolen ampumahautoihin kulttuurisodassa liberalismia sekä kaikkea punaista ja vihreää vastaan.  

Kriiseissä yleensä arvioidaan kriisiytyneen maailmankatsomuksen olennaisimpia osia. Millaista uudelleenarviointia kukin uskonelämälleen sitten onkaan tekemässä, olisi olennaista palata kristinuskon ytimen ja alkupisteen, Jeesuksen ylösnousemuksen, ääreen. Niin kristillisen vakaumuksen hylkääminen kuin sen korjausliikkeetkin jäävät ilman tätä pohdintaa kovin pinnalliseksi ja puutteelliseksi. 

(MK)



Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan