Pekka Iivonen: Uskonyhteisön merkitys katsomuskasvatuksessa
Suomalainen kouluyhteisö on viime vuosikymmenten aikana
1980-luvulta lähtien muuttunut ja monimuotoistunut hyvin voimakkaasti.
Merkittävänä muutoksena koulun toimintakulttuurin ja oppimiskäsityksen
muutoksen ohella on ollut oppilaiden ja opiskelijoiden kulttuurierojen suuri
muutos. Tällä hetkellä tuo kulttuuriero koulutuksen piirissä olevilla lapsilla
ja nuorilla on suurempi kuin koskaan ennen maamme historiassa. Samalla toinen
eli väestön tuloerojen kasvu on johtanut tilanteeseen, jossa tasavertaisen
koulutuksen takaaminen kaikille on entistä vaikeampaa ja ajoittain tai
paikoitellen mahdotonta jo nyt.
Nämä muutokset ovat johtaneet myös siihen, että kouluissa ja
oppilaitoksissa tarvitaan entistä enemmän kulttuureihin, katsomuksiin ja
hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Ja tätä erityisesti varhaiskasvatus eikä
myöskään koulutoimi pysty yksin tekemään, vaan ne tarvitsevat entistä enemmän
koulun ulkopuolisten toimijoiden läsnäoloa yhteisössä.
Euroopan Kirkkojen Neuvoston pääsihteeri isä Heikki Huttunen (2018) toteaa kirjoituksessaan Ortodoksinen
Opettaja -lehdessä, että ”uskonto on palannut Euroopan politiikan
asialistalle. Hänen mukaansa useissa Euroopan maissa, mukaan lukien Ranska,
pohditaan uskonnon asemaa koulussa sekä opetuksen että kasvatuksen
kysymyksenä”. Hänen mukaansa ”Euroopassa vähitellen myönnetään, että
kouluopetuksen tulisi antaa myös teologisia ja hengellisiä eväitä, jotta
uskonnollista identiteettiä ei voitaisi käyttää väärin.” Tätä samaa Suomessa on
useissa yhteyksissä korostanut muun muassa sisäministeriö eri kannanotoissaan
yhteiskunnan turvallisuudesta puhuttaessa.
Uskonnollisen yhdyskunnan ja koulun välinen yhteistyö on
muuttunut merkittävästi tultaessa 1970- ja 1980-luvulta tähän päivään. Vielä
1980-luvulla uskonnollinen toiminta kouluissa oli lähes yksinomaan Suomen
evankelis-luterilaisen kirkon työtä, koulupastori-työ, ja sisällöltään hyvin
hartaudellista ja jopa julistavaa tai evankelioivaa. Vähitellen yhteiskunnan
monimuotoistuessa mm. maahanmuuttajien ja uskonnottomien määrän kasvaessa 1990-luvulla
ja erityisesti 2000-luvun alussa myös uskonnollisten yhdyskuntien rooli muuttui
kouluyhteistyössä. Julistamisen ja hartaudenharjoittamisen sijaan yhä
keskeisemmäksi nousi uskontoihin tutustuminen, arvo- ja eettinen kasvatus ja
osallistuminen koulun arkiseen elämään asiantuntijana ja tukijana. Tämä
kehityssuunta on korostunut tultaessa 2010-luvulle.
Toiminnan muutoksesta huolimatta Opetushallituksen (2011)
tekemän selvityksen mukaan paikallisseurakunnat ovat koulun tärkeimpiä
yhteistyökumppaneita. Ylivoimaisesti eniten peruskoulut ja lukiot ilmoittivat
tekevänsä yhteistyötä eri seurakuntien kanssa. Selvityksessä ei eritelty eri
kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien tekemää työtä toisistaan, joten
voidaan arvella, että näissä vastauksissa oli mukana myös yhteistyö muidenkin
kirkkojen ja seurakuntien kanssa tehty työ.
Uskonnollisen yhdyskunnan merkitys tällä hetkellä ja
käsittääkseni myös tulevina vuosina on olla entistä vahvemmin arvojen ja eettisten
kysymysten esiin nostaja lapsille ja nuorille. Eri uskonnollisten ja
katsomuksellisten toimijoiden tulee siis olla tukemassa omalla toiminnallaan
kouluyhteisössä sitä tavoitetta, jonka muun muassa Perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteet (2016) kiteyttää muotoon:
”Koulutyössä tutustutaan läheiseen kulttuuriympäristöön sekä sen kulttuuriseen
monimuotoisuuteen.” Entistä keskeisempään rooliin on noussut niin oppilaiden
kuin henkilökunnan tuki kriiseissä ja erilaisissa elämää järkyttäneissä tilanteissa.
Perinteisen hartauden, kirkon tai päivänavauksen sijaan tarvitaan tukea,
läsnäoloa ja asiantuntijuutta.
Koulun ja uskonnollisen yhdyskunnan yhteistyötä koulutoimessa
ohjaavat tällä hetkellä seuraavat säädöksen, joiden perusteella yhteistyö
voidaan ja pitää toteuttaa: Suomen perustuslaki (11.6.1999/731; 11 §),
uskonnonvapauslaki (6.6.2003/453), varhaiskasvatuslaki (13.7.2018/540),
perusopetuslaki (21.8.1998/628), lukiolaki (10.8.2018/714), varhaiskasvatuksen,
esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelman perusteet sekä lisäksi
Opetushallituksen 12.1.2018 antamat ohjeet koskien uskonnon ja
elämänkatsomustiedon opetusta ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä
ammatillisessa koulutuksessa sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
kasvatuksen linjaus 2015. Ammatillisessa koulutuksessa yhteistyötä ohjaavat eri
ammattitutkintojen perusteet sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.
Opetushallituksen antaman ohjeen (2018) tarkoituksena on
varmistaa sivistyksellisten ja uskonnon vapautta koskevien perusoikeuksien
toteutuminen esi- ja perusopetuksessa, edistää suvaitsevaisuutta ja
moniarvoisuutta sekä varmistaa, että opetus on oppilaita uskonnollisesti ja
katsomuksellisesti sitouttamatonta. Opetuksen järjestäjät vastaavat opetuksen
toteuttamisesta, juhlien sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja
niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten
edellyttämällä tavalla ja koulun ulkopuoliset toimijat tuovat mukaan oman
uskontonsa erityispiirteitä ja asiantuntijuutta.
Opetushallituksen antaman ohjeen (2018) mukaan uskonnolliset
tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2
momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja
harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla
kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan
omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Viimeksi mainitun
perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen,
uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai
toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja
toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään
tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan
asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan tai opetuksen järjestäjän itse
järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. Toisaalta
perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden
positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta.
Yksi keskeisimmistä toimijoista arvo- ja eettisten kysymysten
ja uskonnon näkymisessä koulussa on luterilaisen kirkon rinnalla ollut
vuosikymmenien ajan helluntaiseurakunnat ja sittemmin myös Helluntaikirkko sekä
Helluntaiseurakuntien Koulupalvelu. Toiminta alkoi, kuten ajan tapaan kuului,
1970-luvulla hyvin vahvana sanajulistuksena ja evankelioimisena. Työ oli hyvin
merkittävää ja tavoitti tuhansia ja tuhansia nuoria eri puolilla maata,
erityisesti koulutyön pioneerin Samuli Sirenin
työ helsinkiläisissä kouluissa lähetystyön elokuvien kautta oli merkittävää ja
tärkeää tuon ajan nuorille. Joidenkin arvioiden mukaan hän esitti ja tavoitti
filmeillään 300 000 nuorta.
Pian 1990-luvun alussa toiminta muuttui vastaamaan koulun
keskeisiä tavoitteita ja kaikki toiminta tuki koulujen ja oppilaitosten
toimintaa kristilliseltä ja uskonnollisesta perustalta erityisesti
arvokasvatuksen alueella. Alun Koulupalvelulle loi Kiimingin koulutoimenjohtaja
Osmo Rinkinen kokoamalla opettajia yhteisen asian
äärelle 1970-luvun puolivälissä. Vähitellen työ organisoitui ja laajeni
kattamaan koko maan. Samoin työmuodot lisääntyivät ja entistä enemmän mukaan
tuli eri seurakuntien työntekijöitä. Useinkin suuresta innosta johtuen syntyi myös
kitkaa koulujen kanssa.
Vuodesta 1989 aina viimevuosiin asti työn johtajan toimi Leevi Ahopelto. Mielelläni mainitsen myös 1990-luvulla
toimineen Leo Lehmuksen, joka oli aktiivinen työn
kehittäjä. He kaikki ja monet kymmenet alue- ja paikallistasolla toimineet
koulutyöntekijät veivät helluntaiseurakuntien ja koulun välisen toiminnan
sitten sille uralle, joka mahdollisti ja monipuolisti yhdyskunnan työn koulutoimessa.
Toiminnan ja suunnan muutos merkitsi samalla myös sitä, että vähitellen
helluntaiherätyksen toimintamahdollisuudet kouluissa paranivat ja erilaiset,
pienet ja isot, skismat koulun ja herätyksen välillä vähenivät ja vähitellen
poistuivat kokonaan niin, että tänä päivänä Koulupalvelu on toivottu ja tärkeä
tuki kouluissa.
Tällä hetkellä, vuonna 2018, Helluntaiseurakunnan Koulupalvelu
pyrkii oman määritelmänsä mukaan ”vastaamaan lasten ja nuorten
kasvatuksellisiin haasteisiin. Sen tavoitteena on tukea koulujen
uskonnonopetusta ja oppilaiden hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää
monikulttuurista asennoitumista lasten ja nuorten keskuudessa.” Määritelmä
vastaa hyvin sitä ajatusta, joka koulutoimella on koulun keskeisistä
toiminnoista lasten ja nuorten hyväksi.
Mielenkiintoinen haaste jo nyt mutta erityisesti tulevina
vuosina on varhaiskasvatus ja katsomuskasvatus siellä. Mitä voisivat olla ne
keinot ja menetelmät, joilla eri uskonnolliset toimijat löytävät paikkansa
varhaiskasvatuksen muuttuneessa maailmassa. Kouluttaja ja varhaiskasvattaja Silja Lamminmäki-Vartia (2016) toteaa, että
”katsomuskasvatusta voidaan perustella myös lapsen oikeuksien ja
katsomuskasvatuksen merkityksellisyyden kautta. YK:n lapsen oikeuksien julistus
määrää, että lapsella on oikeus kieleen, kulttuuriin, henkiseen ja hengelliseen
sekä moraaliseen kehitykseen sekä uskontoon ja kasvatukseen. Näiden asioiden
tarpeellisuutta ei määritellä yhteiskunnasta tai aikuisista käsin vaan lapsesta
käsin. Lapsen oikeus on tulla kuulluksi ja nähdyksi katsomuksellisten
kysymystensä kanssa. Lapsen kysymykset voivat hämmentää aikuista eikä ole yhtä
oikeaa tapaa käsitellä lapsen katsomuksellisia kysymyksiä. Katsomuskasvatus
muotoutuu ryhmän mukaan ja sen on käsiteltävä sellaista maailmaa, mikä on
merkityksellistä lapsen elämänpiirissä. Katsomuskasvatus ei ole
indoktrinaatiota vaan se on lasta varten. Tämä edellyttää työntekijöiltä oman
katsomuksen etäännyttämistä ja ammatillista otetta.”
Vaikka katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa tai koulussa ei
ole indoktrinaatiota eli käännytystä uskontoon, niin kaiken työn syvimpänä
tavoitteena on ja on oltava se, että lapselle ja nuorelle annetaan riittävästi
eväitä, tietoja ja asenteita, oman katsomuksensa rakentamiseen. Se, mikä kunkin
katsomus on tai tulee olemaan, ei kuitenkaan ole työtä tekevän tai siihen
lähettäjän tavoite, vaan tavoite on, kuten Lamminmäki-Vartia toteaa, lapsen
parhaaksi toimimista, tukemista ja auttamista elämässä.
Uskontokasvatuksessa tai nykyään useimmin katsomuskasvatuksessa
on monia haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä eri kirkkojen ja
uskonnollisten yhdyskuntien sekä varhaiskasvatuksen ja koulutoimen välillä.
Aika, jolloin yksittäinen työntekijä lähti intoutuneena tekemään työtä kouluun
oman vakaumuksensa mukaisella tavalla, on mennyttä aikaa. Myöskään yksittäisen
yhdyskunnan toiminta koulussa kulkee vääjäämättä kohti loppua. Jo nyt ja
tulevien vuosien aikana keskeinen toiminta on yhteinen, uskonto- ja
kulttuurirajat ylittävä ekumeniaan ja uskontojen vuoropuheluun perustuva työ.
Toiminnan perustana on toisaalta koulun ja toisaalta siellä olevien lasten ja
nuorten sekä siellä työskentelevien aikuisten tarpeet. Kysymys on siis siitä,
että kaikessa tekemisessä ensisijaisesti kunnioitetaan koulussa olevia ja
siellä toimivia ja tuetaan omilla tuotteilla erityisesti lapsen ja nuoren
kasvua ja mahdollisuutta rakentaa oma katsomuksensa ja elämänsä. Koulu ei ole
kilpailun vaan yhdessä tekemisen paikka jokaisen hyödyksi ja eduksi.
Yhteenvetona koulun ja uskonnollisen yhteisön välisestä
toiminnasta sanoisin, että olemme suurten muutosten edessä, jotka vaikuttavat
jo nyt ja entistä enemmän tulevaisuudessa kaikkeen toimintaan koulussa ja
erityisesti yhteistoimintaan koulun ja sen ulkopuolisen toimijan välillä.
Opetus ja kasvatus kouluissa on tämän vuosikymmenen aikana kaikilla asteilla
varhaiskasvatuksesta lukio- ja ammatilliseen koulutukseen asti kokenut
perustavanlaatuisia muutoksia niin tavoitteiden, sisältöjen kuin toiminnan
osalta. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kautta kasvatus- ja
opetustoimea on johdettu entistä enemmän lapsesta ja nuoresta lähtevään
aikaisemman koulusta ja opettajasta lähteneen toiminnan sijaan. Opetuksen ja
luokassa tapahtuvan opetuksen tilalle on tullut oppiminen ja yhdessä tekeminen.
Samaan aikaan opettajan työ on muuttunut opettamisesta oppimisen ohjaamiseen ja
tukemiseen.
Nämä muutokset merkitset myös voimakasta koko kouluyhteisön
toimintakulttuurin muuttumista oppilas- ja opiskelijakeskeiseksi. Jatkossa
ulkopuolisten toimijoiden laatuun, osaamiseen, sanomaan ja toimintaan tullaan
kiinnittämään yhä enemmän huomiota yhteistyötä tehtäessä. Erityisen
merkittäväksi nämä laatumääreet tulevat, kun yhteistyön kumppanina on
uskonnollinen toimija. Ainoastaan koulun keskeiset tavoitteet ja toiminnan
periaatteet hyväksyvällä uskonnollisella yhteisöllä voi olla mahdollisuus
toimia koulussa. Kysymys on siis juuri edellä mainitsemistani tavoitteista,
sisällöstä, laadusta ja tekijöistä sekä siitä, mitä koulu haluaa ja tarvitsee
yhteistyökummanilta. Yhteistyössä jokaisen näistä neljästä elementistä täytyy
olla kunnossa ja hiottuna viimeiseen asti.
Itse näen, että Helluntaikirkon ja helluntaiseurakuntien
kaltaisilla toimijoilla on Koulupalvelun tai jonkin muun toiminnan kautta
tärkeä osa suomalaisen koulutuksen ja kasvatuksen varmistamisessa. Koulu,
oppilaat ja henkilökunta, tarvitsevat tukea ja osaamista arvo- ja eettisessä
kasvatuksessa sekä tukea elämän eri tilanteissa. Tulevaisuus on tekijöissä ja
osaajissa ei rakenteissa tai kaavamaisessa normien toteuttamisessa.
Pekka Iivonen
Kirjoittaja
on rovasti ja opetusneuvos, joka toimii Opetushallituksessa.
Lähteet:
Demokratiakasvatusselvitys. 2011. Raportit ja selvitykset
2011:27. Opetushallitus.
Huttunen, H. 2018. Pohdintoja
uskonnonopetuksen asemasta. Ortodoksinen Opettaja.
Lamminmäki-Vartia, S. 2016. Miksi
Katsomuskasvatusta? Suomen Ekumeeninen Neuvosto. http://www.ekumenia.fi/sen_toimii/kasvatus_ja_ekumenia/vasu2017_toteutuuko_lapsen_oikeus_katsomukseen/miksi_katsomuskasvatusta/
Ohje perusopetuksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon sekä
esiopetuksen katsomuskasvatuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista
tilaisuuksista esi- ja perusopetuksessa. 2018. Opetushallitus 12.1.2018.
Muistolle8.1.2024 | Raahen helluntaiseurakunnan pitkäaikainen saarnaaja Esko Rautio sai taivaskutsun 13.11.2023. Hän menehtyi kolme ja puoli vuotta kestäneeseen vakavaan sairauteen 93-vuotiaana. E...
Muistolle(5.5.2023) Pastori ja lähetystyöntekijä Niilo Mäenpää on kuollut. Hän menehtyi lauantaina 5. toukokuuta 88-vuotiaana. Häntä hoidettiin viimeisissä vaiheissa Kaarinakodissa Kaarinassa.
MuistolleArvostettu Israel-lähetti Rauni Sisko Tuulikki Kaukonen (s. 21.1.1939) kuoli 17. huhtikuuta 2023, 84 vuoden iässä. Uskoon tultuaan Rauni kävi uskovien kasteella syksyllä 1962 Englannin Southamptonissa...
MuistolleRaimo Karmitz syntyi Suomen jatkosodan aikaan Pohjois-Savon Rautavaaran pitäjässä perheen esikoisena. Isän tultua uskoon 1955 perheessä alkoi hengellisten asioiden vaikutus, joka kosketti myös Rai...
MuistolleOsmo Sakari Hämäläinen, evankelista Ossi, kuoli 1. maaliskuuta 2022 Porvoon sairaalassa. Hän oli kuollessaan 82-vuotias. Ossia jäivät kaipaamaan lasten lisäksi joukko seurakuntaystäviä Po...
MuistolleRitva Annikki Siren syntyi 2. huhtikuuta 1938 Kouvolassa ja muutti taivaan kotiin 1. maaliskuuta 2022 Helsingissä. Sairauden uuvuttamana Annikki nukkui pois levollisesti puolisonsa Samulin vieress...
MuistolleJyväskylän helluntaiseurakunnan arvostettu ja pitkäaikainen pastori Armi Hintikka ylennettiin kirkkauteen 16. tammikuuta 2022. Hän kuoli vakavan sairauden uuvuttamana puolisonsa Uskon ja poikansa Miko...
MuistolleAikaisin aamulla 20.12.2021 Uruguayn apostoli Altti Viljanen saapui voittajana maaliin kohtaamaan rakkaan Herransa, kuten hän oli toivonut ja rukoillut jo monta viikkoa. Tämä tapahtui Altin...
MuistollePerjantaina 12. marraskuuta 2021 pitkäaikaisen sairauden murtamana pois nukkunut Valtter Luoto jätti pysyvän jäljen maamme helluntailiikkeeseen ja kristillisyyteen.
MuistolleJapanin-lähetysveteraani ja erikoissairaanhoitaja Lea (Leea) Kärnä nukkui pois 96 vuoden ikäisenä hoivakodissa Kangasniemellä 24.9.2021. Lea (o.s. Manninen)...
MuistolleRakas isäni Lasse Kangassalo syntyi kauniina kesäisenä päivänä 15. kesäkuuta 1940 Nevanpään kotiin Kiikoisiin. Nuori äiti Eeva Nevanpää piti sylissään pientä jo ennen syntymään...
MuistolleReijo syntyi yhdeksänlapsisen perheen kuopuksena 26.4.1951 Irene ja Aarne Vierulan perheeseen. Perhe asui silloin Seinäjoella. Vanhemmat ja Anna-mumma olivat uskovais...
MuistolleMartti Vuorinen syntyi 13.12.1937 Keuruulla Esa ja Auli Vuorisen perheeseen. Perheeseen kuului myös Marttia vuoden vanhempi Anja. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä vi...
MuistolleSuomen kristikansa on menettänyt vaikuttavan merkkihenkilön, mutta hänen muistonsa, kirjansa ja netistä löytyvät raamattutuntinsa puhuvat edelleen. Olavi Kokkonen (20.10.1934–5.5.2021) eht...
MuistolleKaija syntyi Keuruulla 18. marraskuuta 1941 Heikki ja Inkeri Kivimäen esikoisena. Hän tuli uskoon lapsena pyhäkoulussa ja vei evankeliumin kotiinsa. Kaijan todistuksen kau...
MuistolleLähetystyöntekijä, TM Reijo Kuokkanen siirtyi ikuisuuteen syöpäsairauden seurauksena 20. maaliskuuta 2021. Hänet diagnosoitiin 12 päivää aiemmin. Levolliset ja kivuttomat viimeiset hetke...
MuistolleIsäni, veteraanipastori Sakari Saarinen nukkui pois tästä maailmasta odottamaan ylösnousemuksen aamua 18. lokakuuta 2020 Hämeenlinnan Rengossa 96 vuoden ikäisenä.
Sakari syntyi 24...
MuistolleValmennus- ja koulutusalalla uransa tehnyt, kysytty puhuja, psykologi ja konsultti E. Olavi Salminen (FT) kuoli 25. helmikuuta sairauskohtauksen seurauksena Meilahden sairaalassa Helsing...
Muistolle”On Jumala niin suuri, rakkautensa valtavin, ja ihminen niin pieni vaeltaja kanjonin...” yhdistyy Erkki Ahosen tenoriin. Erkin tuttu tenori on nyt vaiennut. Kanjonin vaeltaja sai kutsun...
MuistolleIsäni Aarno Salmenkivi muutti Taivaan kotiin 24.10.2020. Hän syntyi 15.8.1933 kuudentena lapsena Laukaasta Mäntyharjulle muuttaneeseen maanviljelijäperheeseen. Isän lapsuuskodissa kun...
MuistolleRakas äitimme Lahja Kuitunen ei enää viettänyt joulua kanssamme. Hän sai kutsun taivaan kotiin 21. joulukuuta 2020.
Äiti syntyi 13. joulukuuta 1944 aikaan, jolloin toinen maailmanso...
MuistolleTammikuun 21. päivänä sai tuhansien tuntema ja rakastama Pentti ”Benito” Manninen muuttaa kaipaamaansa taivaan kodin lämpöön. Lähtö tapahtui kauniisti yön hiljaisina tunteina Riitta...
MuistolleAino Irja Sinkkonen syntyi Suistamolla 12.6.1927 viisilapsisen perheen vanhimpana. Muiden Karjalan evakoiden tavoin kahdesti kotinsa jättäneenä perhe päätyi lopulta Iisalmeen, jossa valtio au...
MuistolleSuomen Operaatio Mobilisaation (OM) ensimmäinen toiminnanjohtaja Frank Dietzmenehtyi nopeasti edenneeseen syöpään 11.1.2021. Vuonna 1939 syntynyt Dietz oli rakastettu lähetysjohtaja, armoitet...
MuistolleReilu vuosi sitten oli suuren juhlan aika. Juhlimme paitsi sitä, että olin vihdoinkin löytänyt kauan kadoksissa olleen pisteen viimeiseen väitöstutkimukseni lauseeseen, myös sitä, miten monien mei...
MuistollePohjois-Makedonian Evankelisen Helluntaikirkon ja Agape-järjestön johtaja Mirco Andreev siirtyi sairauden murtamana ajasta ikuisuuteen tapaninpäivänä 26. joulukuuta.
MuistolleLähetyssaarnaaja Viktor Martiskainen siirtyi ajasta ikuisuuteen 23.10.2020 Kuusankoskella Kouvolassa. Hän syntyi 10.6.1932 rajan taakse jääneessä Ilomantsin Liusvaaran kylässä perheensä...
MuistolleLokakuun viimeisinä päivinä saimme suruviestin ystävämme ja työtoverimme Soili Korhosen äkillisestä kuolemasta Kanariansaarilla. Soili Korhonen syntyi 15.1.1945 Oulussa ja kuoli sairauskohtauksee...
MuistolleKanadasta saapui suruviesti laajasti arvostetun sananjulistajan ja laulajan Herman Blomeruksen kuolemasta. Hän toimi toistamiseen Toronton suomalaisen helluntaiseurakunnan pastorina. Mon...
Muistolle”Elämän todellisia helmiä olivat ne hetket, kun joku sai avun ja elämän lahjan Jumalalta”. Näin isopappani Jaakko Heinonen (25.5.1928–8.9.2019) sanoo hänestä kertovan Hakuna matata – ei huolt...
MuistolleSeppo Honkanen, joka 2. elokuuta muutti 77-vuotiaana Herran luo, oli läheinen työtoverini Fida Internationalissa (silloin vielä nimellä Suomen Vapaa Ulkolähetys) vuosikymmenen ajan (1989–1999...
Muistolle Esa Vilhelm (Vilho) Mäkelä syntyi Kullaalla 29.7.1934. Hänen matkansa päättyi vaikean sairauden murtamana 24.7.2019. Vilho ehti olla avioliitossa Ritvansa kanssa 66 vuotta. Heille...
MuutPidetty gospeltulkki ja monen rakastetun laulun tekijä Kale, Kalevi Vaija, menehtyi yllättäen perjantaiaamuna 5. heinäkuuta. Hän ei toipunut muutamaa päivää aiemmin saamastaan sairaskohtauksesta....
MuistolleKunnioitettu Jumalan palvelija, kirjailija-pastori Juhani Kuosmanen on saanut kutsun taivaskotiin 81-vuotiaana. Hän syntyi Sodankylässä 23.6.1937 ja kuoli Lahdessa 26.3.2019.
MuistolleLähetystyöntekijä,
pastori ja kirjailija Kari Honkasen elämäntyö on päättynyt, mutta hänen
monipuolinen hengellinen vaikutuksensa ihmisten sydämissä jatkuu vielä
pitkään.
...
MuistolleVeljeni Arto näki päivänvalon 14.12.1962 Lappajärven sairaalassa. Arto syntyi perheeseen, jossa oli uskovat vanhemmat. Perheeseen kuuluivat myös isänäiti, Maria-täti ja 11 kuukautta aiemmin syntynyt t...
MuistolleRakas äitini Anna-Liisa Heimonen
pääsi Jeesuksen luokse
13. maaliskuuta. Häntä tullaan muistamaan monella tavalla: äitinä, mummina,
isomummina, ystävänä, työtoverina sekä yhtenä hellunt...
MuistolleIsämme Kaarlo Joel Ikonen sai kotiinkutsun
22.2.2018 kello kolme aamuyöllä. Pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana hän
nukkui ikilepoon 82-vuotiaana.
MuistolleLähetyssaarnaaja Eila Mujusen taival tässä ajassa
päättyi viime vuoden marraskuun 14. päivän varhaisina aamutunteina äkillisen
sairauskohtauksen seurauksena. Hän siirtyi ajasta iäisyyteen...
MuistolleLähetystyöntekijä ja evankelista Martta Rajala muutti ajasta ikuisuuteen Forssan sairaalassa 22.12.2017 vaikean
sairauden uuvuttamana. Häntä jäi kaipaamaan sisarusten lisäksi suuri joukko...
MuistolleKoko helluntaiherätyksen musiikkiväen suuresti rakastama Ritva-Tuuli (Tuulikki) Ahonen sai iäisyyskutsun 8.12.2017 kotonaan Kotkassa.
Puolisen vuotta kestänyt vakavan sairauden vaihe uu...
MuistolleÄhtärissä Arvo ja Aili Hankkion esikoisena 10.7.1933 syntynyt Eino-veljeni oli monen toimen mies. Isän perintönä hän oli saanut
rohkean ja voimakkaan luonteen. Jo nuorena hän lähti kokeil...
MuistolleJumalan uskollinen palvelija, ylöjärveläinen evankelista Simo Pasanen sai kotiinkutsun 13.12.2017. Sairaalassa hän ehti olla vain vajaan vuorokauden, kunnes Jumalan vaunut veivät hänet
Ta...
MuistolleMirjam Pynnönen palveli lähetyksen Jumalaa kahdeksalla vuosikymmenellä. Hänen tarinansa on suomalaisen helluntailähetystyön pioneerivaiheen tarina.
MuistolleSe tapahtui silti yllättäen. Jäähyväiset. 21.4.2017 satavuotiasta
Suomeamme ja sen seurakuntia rakentanut pääsi perille. Jäljelle jäi kaipausta,
kiitollisuutta ja monta läheistä matkalla...
MuistolleRakas isämme Aatos Koivumäki syntyi Ruovedellä vuonna 1922 nelilapsisen perheen kolmantena lapsena. Isän koti oli torpparilain voimaantulon myötä itsenäistynyt Koivumäen tila luonnonkauniin Salussärkä...
MuistolleKauko Hostikka syntyi Karhulassa
joulukuussa 1928
viisilapsiseen perheeseen. Perheen
elämä oli niukkaa. Uskovat
vanhemmat kasvattivat lapsiaan
rukoillen.
MuistolleÄitimme
Annikki Sormunen (os.
Ahvenainen) syntyi 2.8.1930 Jyväskylän
maalaiskunnassa uskovaan kotiin
ja tuli jo 16-vuotiaana uskoon,
kävi kasteella ja liittyi Toivakan
helluntaiseurakunt...
MuistolleRakas
isäni Arvo Venäläinen sai
kotiinkutsun 24. syyskuuta 2017
Mikkelin keskussairaalassa lyhyen
sairausjakson jälkeen. Hän
oli syntynyt Kaavilla 14.2.1928.
Hänen isänsä piti siellä sek...
MuistolleMatti Juntunen syntyi Suomussalmella 13.9.1937
ja ylennettiin kirkkauteen
13.8.2017. Talvisodan aikana
12.1.1940 Juntusen perhe koki
suuren menetyksen, kun tunnettu ”Paukan
pommi”, lentop...
Muistolle”Vanhat vääntömiehet…” Kuva Raimo Mänttärin asuinhuoneen hyllyssä on Ristin Voitto -lehden toimituksesta 1990-luvulla. Nyt toinen vääntömiehistä on poissa. Raimo, nimimerkki RaMi, siirtyi hyvän Jum...
MuistolleSerengetin tähtitaivaan
alla kitaraa näppäilee
lämpimästi hymyilevä kirkassilmäinen
mies. Vaikka
hyeenat ulvovat ympärillä ja
ihmisen elämän monet kipeätkin haasteet
ovat läsnä, Jeesus e...
MuistolleOman aikakautemme suuri juutalainen radikaali
vaikuttaja, pastori Antony Simon kuoli
äkillisesti onnettomuudessa
Irakissa 29.
toukokuuta 53-vuotiaana.
MuistollePekka Keinänen syntyi 17. kesäkuuuta 1947 Augusti ja Sirkka Keinäsen perheeseen neljäntenä poikana. Sisaruksia oli loppujen lopuksi
kahdeksan.
Muistolle”Kiitos kun saan tässä olla, kiitos
kun saan levähtää”, lauloi äiti
herkällä äänellään eläkeläisten tapaamisessa
Jyväskylän Siion-temppelissä
vielä vuodenvaihteessa 30.
joulukuuta. Hetki...
MuistolleIsämme Pekka Laulajainen sai muuttaa taivaan kotiin 12. tammikuuta 2017 vajaan kahden viikon sairaalassa vietetyn ajan jälkeen. Hän ehti jättämään jäähyväiset perheenjäsenilleen ennen lähtöään. Isä ol...
MuistolleToivo Oskar Mikael Ikonen syntyi 29.9.1936 Luhangassa ja noudettiin taivaan kotiin kotoaan Orijärveltä Luhangasta 2.1.2017. Uskoon Toivo tuli kahdeksantoistavuotiaana nuorena miehenä ja oli Putkilahde...
MuistolleTuskimpa kukaan saattoi aikoinaan aavistaa, että vuonna 1927 Jämsässä pienviljelijäperheeseen syntynyt Väinö tulisi aikanaan kyntämään ja kylvämään vankilamaailman kivikkoisia peltoja kotimaassa ja Mu...
MuistolleReino Pajula syntyi 1.2.1930 ja sai kotiinkutsun 1.12.2016. Elämänsä aikana hän palveli evankelistana ja paimenena joitakin Suomen seurakuntia. Kuitenkin hänen varsinainen elämäntyönsä tapahtui Thaima...
MuistolleLähetystyön ja erityisesti kehitysaputyön pitkäaikaisen vaikuttajan, ekonomi Kalevi Helimäen, 84, maallinen elämä vaihtui ikuiseen elämään Peijaksen sairaalassa Vantaalla juuri joulun alla torstaina 2...
MuistollePorin Metodistiseurakunnan pastori ja Suomen Metodistikirkon piirikunnan johtaja Pasi Runonen menehtyi 50 vuoden iässä vaikean sairauden murtamana perjantaina 9. joulukuuta 2016 iltapäivällä.
MuistolleAnneli Tuomi syntyi 25.6.1932 Ahlaisissa monilapsiseen perheeseen ja sai nimekseen Elä Aira Anneli. Hän nukkui pois uskossa Vapahtajaansa Porissa 7.10.2016.
MuistolleKokoonnuimme sunnuntaina 25. syyskuuta Siilinjärvellä Pöljän museon pirttiin äitimme Aino Ester Sahimaan muistotilaisuuteen yhdessä lähisuvun ja muutamien äidin ystävien kanssa. Mieleemme tulvi muisto...
MuistolleEläkkeellä ollut Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola on kuollut 10.9.2016 Jyväskylässä. Hän oli syntynyt Laukaassa vuonna 1932, vihitty papiksi vuonna 1957 ja toiminut pappina useissa luterilaisis...
MuistolleIltayön tunteina 25.5.2016 taivaan sotajoukot olivat jo jyristelemässä vaunuineen ja tulomatkalla, kun väsynyt matkaaja, saarnaaja Arthur Kukkula henkäisi viimeisen henkäyksensä. Tämä tapahtui kello 2...
MuistolleTapasin Eino Laineen ensimmäisen kerran Pusulan kirkonkylässä syksyllä 1982. Seurat olivat juuri alkamassa kookkaassa tuvassa. Tavan mukaan huone oli lämmitetty perusteellisesti. Tila oli tupaten täyn...
MuistolleSuonenjokelaiseen saarnaaja-postivirkailijaperheeseen syntyi 17. maaliskuuta vuonna 1946 tytär, joka sai nimekseen Pirkko Mirjami. Hänen isänsä kutsuttiin Kuopion Eelim-seurakunnan saarnaajaksi Pirkon...
MuistolleSalme Lahtinen os. Hokkanen syntyi Hartolassa 27.6.1927. Salme tuli uskoon 1945. Saman kylän poika Antero Lahtinen vei Salmen vihille vuonna 1946.
MuistolleHelluntailiikkeen merkittävä kehitysyhteistyövaikuttaja Pauli Rantanen muutti ajasta iäisyyteen 26.1.2016. Hän oli syntynyt Harlussa, Sortavalan lähistöllä 13.12.1936 ja koki näin ollen kaksi evakkoma...