Pekka Iivonen: Uskonyhteisön merkitys katsomuskasvatuksessa
Suomalainen kouluyhteisö on viime vuosikymmenten aikana
1980-luvulta lähtien muuttunut ja monimuotoistunut hyvin voimakkaasti.
Merkittävänä muutoksena koulun toimintakulttuurin ja oppimiskäsityksen
muutoksen ohella on ollut oppilaiden ja opiskelijoiden kulttuurierojen suuri
muutos. Tällä hetkellä tuo kulttuuriero koulutuksen piirissä olevilla lapsilla
ja nuorilla on suurempi kuin koskaan ennen maamme historiassa. Samalla toinen
eli väestön tuloerojen kasvu on johtanut tilanteeseen, jossa tasavertaisen
koulutuksen takaaminen kaikille on entistä vaikeampaa ja ajoittain tai
paikoitellen mahdotonta jo nyt.
Nämä muutokset ovat johtaneet myös siihen, että kouluissa ja
oppilaitoksissa tarvitaan entistä enemmän kulttuureihin, katsomuksiin ja
hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Ja tätä erityisesti varhaiskasvatus eikä
myöskään koulutoimi pysty yksin tekemään, vaan ne tarvitsevat entistä enemmän
koulun ulkopuolisten toimijoiden läsnäoloa yhteisössä.
Euroopan Kirkkojen Neuvoston pääsihteeri isä Heikki Huttunen (2018) toteaa kirjoituksessaan Ortodoksinen
Opettaja -lehdessä, että ”uskonto on palannut Euroopan politiikan
asialistalle. Hänen mukaansa useissa Euroopan maissa, mukaan lukien Ranska,
pohditaan uskonnon asemaa koulussa sekä opetuksen että kasvatuksen
kysymyksenä”. Hänen mukaansa ”Euroopassa vähitellen myönnetään, että
kouluopetuksen tulisi antaa myös teologisia ja hengellisiä eväitä, jotta
uskonnollista identiteettiä ei voitaisi käyttää väärin.” Tätä samaa Suomessa on
useissa yhteyksissä korostanut muun muassa sisäministeriö eri kannanotoissaan
yhteiskunnan turvallisuudesta puhuttaessa.
Uskonnollisen yhdyskunnan ja koulun välinen yhteistyö on
muuttunut merkittävästi tultaessa 1970- ja 1980-luvulta tähän päivään. Vielä
1980-luvulla uskonnollinen toiminta kouluissa oli lähes yksinomaan Suomen
evankelis-luterilaisen kirkon työtä, koulupastori-työ, ja sisällöltään hyvin
hartaudellista ja jopa julistavaa tai evankelioivaa. Vähitellen yhteiskunnan
monimuotoistuessa mm. maahanmuuttajien ja uskonnottomien määrän kasvaessa 1990-luvulla
ja erityisesti 2000-luvun alussa myös uskonnollisten yhdyskuntien rooli muuttui
kouluyhteistyössä. Julistamisen ja hartaudenharjoittamisen sijaan yhä
keskeisemmäksi nousi uskontoihin tutustuminen, arvo- ja eettinen kasvatus ja
osallistuminen koulun arkiseen elämään asiantuntijana ja tukijana. Tämä
kehityssuunta on korostunut tultaessa 2010-luvulle.
Toiminnan muutoksesta huolimatta Opetushallituksen (2011)
tekemän selvityksen mukaan paikallisseurakunnat ovat koulun tärkeimpiä
yhteistyökumppaneita. Ylivoimaisesti eniten peruskoulut ja lukiot ilmoittivat
tekevänsä yhteistyötä eri seurakuntien kanssa. Selvityksessä ei eritelty eri
kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien tekemää työtä toisistaan, joten
voidaan arvella, että näissä vastauksissa oli mukana myös yhteistyö muidenkin
kirkkojen ja seurakuntien kanssa tehty työ.
Uskonnollisen yhdyskunnan merkitys tällä hetkellä ja
käsittääkseni myös tulevina vuosina on olla entistä vahvemmin arvojen ja eettisten
kysymysten esiin nostaja lapsille ja nuorille. Eri uskonnollisten ja
katsomuksellisten toimijoiden tulee siis olla tukemassa omalla toiminnallaan
kouluyhteisössä sitä tavoitetta, jonka muun muassa Perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteet (2016) kiteyttää muotoon:
”Koulutyössä tutustutaan läheiseen kulttuuriympäristöön sekä sen kulttuuriseen
monimuotoisuuteen.” Entistä keskeisempään rooliin on noussut niin oppilaiden
kuin henkilökunnan tuki kriiseissä ja erilaisissa elämää järkyttäneissä tilanteissa.
Perinteisen hartauden, kirkon tai päivänavauksen sijaan tarvitaan tukea,
läsnäoloa ja asiantuntijuutta.
Koulun ja uskonnollisen yhdyskunnan yhteistyötä koulutoimessa
ohjaavat tällä hetkellä seuraavat säädöksen, joiden perusteella yhteistyö
voidaan ja pitää toteuttaa: Suomen perustuslaki (11.6.1999/731; 11 §),
uskonnonvapauslaki (6.6.2003/453), varhaiskasvatuslaki (13.7.2018/540),
perusopetuslaki (21.8.1998/628), lukiolaki (10.8.2018/714), varhaiskasvatuksen,
esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelman perusteet sekä lisäksi
Opetushallituksen 12.1.2018 antamat ohjeet koskien uskonnon ja
elämänkatsomustiedon opetusta ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä
ammatillisessa koulutuksessa sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
kasvatuksen linjaus 2015. Ammatillisessa koulutuksessa yhteistyötä ohjaavat eri
ammattitutkintojen perusteet sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.
Opetushallituksen antaman ohjeen (2018) tarkoituksena on
varmistaa sivistyksellisten ja uskonnon vapautta koskevien perusoikeuksien
toteutuminen esi- ja perusopetuksessa, edistää suvaitsevaisuutta ja
moniarvoisuutta sekä varmistaa, että opetus on oppilaita uskonnollisesti ja
katsomuksellisesti sitouttamatonta. Opetuksen järjestäjät vastaavat opetuksen
toteuttamisesta, juhlien sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja
niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten
edellyttämällä tavalla ja koulun ulkopuoliset toimijat tuovat mukaan oman
uskontonsa erityispiirteitä ja asiantuntijuutta.
Opetushallituksen antaman ohjeen (2018) mukaan uskonnolliset
tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2
momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja
harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla
kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan
omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Viimeksi mainitun
perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen,
uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai
toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja
toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään
tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan
asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan tai opetuksen järjestäjän itse
järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. Toisaalta
perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden
positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta.
Yksi keskeisimmistä toimijoista arvo- ja eettisten kysymysten
ja uskonnon näkymisessä koulussa on luterilaisen kirkon rinnalla ollut
vuosikymmenien ajan helluntaiseurakunnat ja sittemmin myös Helluntaikirkko sekä
Helluntaiseurakuntien Koulupalvelu. Toiminta alkoi, kuten ajan tapaan kuului,
1970-luvulla hyvin vahvana sanajulistuksena ja evankelioimisena. Työ oli hyvin
merkittävää ja tavoitti tuhansia ja tuhansia nuoria eri puolilla maata,
erityisesti koulutyön pioneerin Samuli Sirenin
työ helsinkiläisissä kouluissa lähetystyön elokuvien kautta oli merkittävää ja
tärkeää tuon ajan nuorille. Joidenkin arvioiden mukaan hän esitti ja tavoitti
filmeillään 300 000 nuorta.
Pian 1990-luvun alussa toiminta muuttui vastaamaan koulun
keskeisiä tavoitteita ja kaikki toiminta tuki koulujen ja oppilaitosten
toimintaa kristilliseltä ja uskonnollisesta perustalta erityisesti
arvokasvatuksen alueella. Alun Koulupalvelulle loi Kiimingin koulutoimenjohtaja
Osmo Rinkinen kokoamalla opettajia yhteisen asian
äärelle 1970-luvun puolivälissä. Vähitellen työ organisoitui ja laajeni
kattamaan koko maan. Samoin työmuodot lisääntyivät ja entistä enemmän mukaan
tuli eri seurakuntien työntekijöitä. Useinkin suuresta innosta johtuen syntyi myös
kitkaa koulujen kanssa.
Vuodesta 1989 aina viimevuosiin asti työn johtajan toimi Leevi Ahopelto. Mielelläni mainitsen myös 1990-luvulla
toimineen Leo Lehmuksen, joka oli aktiivinen työn
kehittäjä. He kaikki ja monet kymmenet alue- ja paikallistasolla toimineet
koulutyöntekijät veivät helluntaiseurakuntien ja koulun välisen toiminnan
sitten sille uralle, joka mahdollisti ja monipuolisti yhdyskunnan työn koulutoimessa.
Toiminnan ja suunnan muutos merkitsi samalla myös sitä, että vähitellen
helluntaiherätyksen toimintamahdollisuudet kouluissa paranivat ja erilaiset,
pienet ja isot, skismat koulun ja herätyksen välillä vähenivät ja vähitellen
poistuivat kokonaan niin, että tänä päivänä Koulupalvelu on toivottu ja tärkeä
tuki kouluissa.
Tällä hetkellä, vuonna 2018, Helluntaiseurakunnan Koulupalvelu
pyrkii oman määritelmänsä mukaan ”vastaamaan lasten ja nuorten
kasvatuksellisiin haasteisiin. Sen tavoitteena on tukea koulujen
uskonnonopetusta ja oppilaiden hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää
monikulttuurista asennoitumista lasten ja nuorten keskuudessa.” Määritelmä
vastaa hyvin sitä ajatusta, joka koulutoimella on koulun keskeisistä
toiminnoista lasten ja nuorten hyväksi.
Mielenkiintoinen haaste jo nyt mutta erityisesti tulevina
vuosina on varhaiskasvatus ja katsomuskasvatus siellä. Mitä voisivat olla ne
keinot ja menetelmät, joilla eri uskonnolliset toimijat löytävät paikkansa
varhaiskasvatuksen muuttuneessa maailmassa. Kouluttaja ja varhaiskasvattaja Silja Lamminmäki-Vartia (2016) toteaa, että
”katsomuskasvatusta voidaan perustella myös lapsen oikeuksien ja
katsomuskasvatuksen merkityksellisyyden kautta. YK:n lapsen oikeuksien julistus
määrää, että lapsella on oikeus kieleen, kulttuuriin, henkiseen ja hengelliseen
sekä moraaliseen kehitykseen sekä uskontoon ja kasvatukseen. Näiden asioiden
tarpeellisuutta ei määritellä yhteiskunnasta tai aikuisista käsin vaan lapsesta
käsin. Lapsen oikeus on tulla kuulluksi ja nähdyksi katsomuksellisten
kysymystensä kanssa. Lapsen kysymykset voivat hämmentää aikuista eikä ole yhtä
oikeaa tapaa käsitellä lapsen katsomuksellisia kysymyksiä. Katsomuskasvatus
muotoutuu ryhmän mukaan ja sen on käsiteltävä sellaista maailmaa, mikä on
merkityksellistä lapsen elämänpiirissä. Katsomuskasvatus ei ole
indoktrinaatiota vaan se on lasta varten. Tämä edellyttää työntekijöiltä oman
katsomuksen etäännyttämistä ja ammatillista otetta.”
Vaikka katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa tai koulussa ei
ole indoktrinaatiota eli käännytystä uskontoon, niin kaiken työn syvimpänä
tavoitteena on ja on oltava se, että lapselle ja nuorelle annetaan riittävästi
eväitä, tietoja ja asenteita, oman katsomuksensa rakentamiseen. Se, mikä kunkin
katsomus on tai tulee olemaan, ei kuitenkaan ole työtä tekevän tai siihen
lähettäjän tavoite, vaan tavoite on, kuten Lamminmäki-Vartia toteaa, lapsen
parhaaksi toimimista, tukemista ja auttamista elämässä.
Uskontokasvatuksessa tai nykyään useimmin katsomuskasvatuksessa
on monia haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä eri kirkkojen ja
uskonnollisten yhdyskuntien sekä varhaiskasvatuksen ja koulutoimen välillä.
Aika, jolloin yksittäinen työntekijä lähti intoutuneena tekemään työtä kouluun
oman vakaumuksensa mukaisella tavalla, on mennyttä aikaa. Myöskään yksittäisen
yhdyskunnan toiminta koulussa kulkee vääjäämättä kohti loppua. Jo nyt ja
tulevien vuosien aikana keskeinen toiminta on yhteinen, uskonto- ja
kulttuurirajat ylittävä ekumeniaan ja uskontojen vuoropuheluun perustuva työ.
Toiminnan perustana on toisaalta koulun ja toisaalta siellä olevien lasten ja
nuorten sekä siellä työskentelevien aikuisten tarpeet. Kysymys on siis siitä,
että kaikessa tekemisessä ensisijaisesti kunnioitetaan koulussa olevia ja
siellä toimivia ja tuetaan omilla tuotteilla erityisesti lapsen ja nuoren
kasvua ja mahdollisuutta rakentaa oma katsomuksensa ja elämänsä. Koulu ei ole
kilpailun vaan yhdessä tekemisen paikka jokaisen hyödyksi ja eduksi.
Yhteenvetona koulun ja uskonnollisen yhteisön välisestä
toiminnasta sanoisin, että olemme suurten muutosten edessä, jotka vaikuttavat
jo nyt ja entistä enemmän tulevaisuudessa kaikkeen toimintaan koulussa ja
erityisesti yhteistoimintaan koulun ja sen ulkopuolisen toimijan välillä.
Opetus ja kasvatus kouluissa on tämän vuosikymmenen aikana kaikilla asteilla
varhaiskasvatuksesta lukio- ja ammatilliseen koulutukseen asti kokenut
perustavanlaatuisia muutoksia niin tavoitteiden, sisältöjen kuin toiminnan
osalta. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kautta kasvatus- ja
opetustoimea on johdettu entistä enemmän lapsesta ja nuoresta lähtevään
aikaisemman koulusta ja opettajasta lähteneen toiminnan sijaan. Opetuksen ja
luokassa tapahtuvan opetuksen tilalle on tullut oppiminen ja yhdessä tekeminen.
Samaan aikaan opettajan työ on muuttunut opettamisesta oppimisen ohjaamiseen ja
tukemiseen.
Nämä muutokset merkitset myös voimakasta koko kouluyhteisön
toimintakulttuurin muuttumista oppilas- ja opiskelijakeskeiseksi. Jatkossa
ulkopuolisten toimijoiden laatuun, osaamiseen, sanomaan ja toimintaan tullaan
kiinnittämään yhä enemmän huomiota yhteistyötä tehtäessä. Erityisen
merkittäväksi nämä laatumääreet tulevat, kun yhteistyön kumppanina on
uskonnollinen toimija. Ainoastaan koulun keskeiset tavoitteet ja toiminnan
periaatteet hyväksyvällä uskonnollisella yhteisöllä voi olla mahdollisuus
toimia koulussa. Kysymys on siis juuri edellä mainitsemistani tavoitteista,
sisällöstä, laadusta ja tekijöistä sekä siitä, mitä koulu haluaa ja tarvitsee
yhteistyökummanilta. Yhteistyössä jokaisen näistä neljästä elementistä täytyy
olla kunnossa ja hiottuna viimeiseen asti.
Itse näen, että Helluntaikirkon ja helluntaiseurakuntien
kaltaisilla toimijoilla on Koulupalvelun tai jonkin muun toiminnan kautta
tärkeä osa suomalaisen koulutuksen ja kasvatuksen varmistamisessa. Koulu,
oppilaat ja henkilökunta, tarvitsevat tukea ja osaamista arvo- ja eettisessä
kasvatuksessa sekä tukea elämän eri tilanteissa. Tulevaisuus on tekijöissä ja
osaajissa ei rakenteissa tai kaavamaisessa normien toteuttamisessa.
Pekka Iivonen
Kirjoittaja
on rovasti ja opetusneuvos, joka toimii Opetushallituksessa.
Lähteet:
Demokratiakasvatusselvitys. 2011. Raportit ja selvitykset
2011:27. Opetushallitus.
Huttunen, H. 2018. Pohdintoja
uskonnonopetuksen asemasta. Ortodoksinen Opettaja.
Lamminmäki-Vartia, S. 2016. Miksi
Katsomuskasvatusta? Suomen Ekumeeninen Neuvosto. http://www.ekumenia.fi/sen_toimii/kasvatus_ja_ekumenia/vasu2017_toteutuuko_lapsen_oikeus_katsomukseen/miksi_katsomuskasvatusta/
Ohje perusopetuksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon sekä
esiopetuksen katsomuskasvatuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista
tilaisuuksista esi- ja perusopetuksessa. 2018. Opetushallitus 12.1.2018.
1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024 Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi. Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri. ...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023 Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023 Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023 Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusTanja Närhi Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi (11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi (16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen (1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela (22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen (2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas? Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen (30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio ”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen. Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin
menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka
kautta Jumala hallitsee.
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana. I...