Kristityn vaellus alkaa siitä hetkestä, kun tämä ottaa Jeesuksen vastaan elämäänsä. Siitä alkaa myös vaelluksen arviointi.
Ei-uskovat arvioivat usein uskovia ihmisiä ahdasmielisiksi tai hurahtaneiksi. Seurakunnassa uskovien edistymistä mitataan puolestaan hengellisillä mittareilla, joiden käyttämisessä armollisuus välillä unohtuu.
Ristin Voitto -lehdessä julkaistiin taannoin kyselytulos, jonka mukaan suurin osa vapaakristillisistä seurakunnista irtaantuneista ihmisistä koki, etteivät he riitä täyttämään raskaaksi käyneen uskonelämän vaatimuksia. Osa lähtee puolestaan siksi, ettei seurakunta ole heille tarpeeksi hengellinen.
Kuka sitten on tarpeeksi hengellinen?
Apostoli Paavali arvioi omaa palvelutyötään muun muassa siten, ettei kukaan puhunut kielillä tai tehnyt työtä yhtä paljon kuin hän. Hän oli ollut muita useammin vankeudessa ja saattoi jopa lihassa luottaa enemmän itseensä kuin muut.1
Sama Paavali lukee kuitenkin kaiken tappioksi Jeesuksen, Herransa tuntemisen rinnalla. Kaikki muu on arvotonta, kun sitä vertaa Kristuksen ja lahjavanhurskauden omistamiseen. Seurakunnan rakentumisen kannalta onkin tärkeämpää sanoa viisi sanaa ymmärryksellä kuin tuhat sanaa kielillä.2
Millaisia mittareita Raamatussa on?
Ihmiselle on ominaista hahmottaa ja ymmärtää asiakokonaisuuksia mittaamalla. Mittaamme esimerkiksi aikaa, lämpötilaa, kokoa ja suorituksia. Vertailemme myös sitä, paljonko eri työtehtävistä saa palkkaa. Tai sitä, kenellä on isompi hauis.
Raamatussakin on monia erilaisia mittoja ja tapoja, joilla ilmaistaan lukumääriä. Esimerkiksi hiuksemme, turhat sanamme, kyyneleemme ja elinpäivämme lasketaan, ja myös kaikki tekomme punnitaan.3
Vapaakristillisissä yhteisöissä on lisäksi usein omat, tarkasti määritellyt tasot ja järjestelmät, joilla asioita mitataan. Tiedämme tarkkaan, kuka seurakunnassa on pyhä, palava ja antautunut uskova. Tunnistamme myös joidenkin seurakuntalaisten penseyden, nimikristillisyyden ja ylihengellisyyden. Samoin tunnistamme ne, jotka etsivät Herraa, ja ne, jotka eivät häntä etsi.
Raamatun mukaan meidän ei tule kuitenkaan mitata itseämme vertaamalla saavutuksiamme muiden ansioihin. En tiedä tarpeeksi toisen elämästä voidakseni verrata hänen hengellisyyttään omaani. Näen vain ulkokuoren, en sydäntä. Jumalan edessä olen vain sitä, mitä itse olen. Ja hän tietää minusta kaiken.4
Hengellisen kasvun merkkejä
Raamattu kehottaa meitä kasvamaan Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Armossa kasvaminen tarkoittaa, että synnintunto syvenee mutta myös anteeksisaaminen tulee todeksi. Armahdettu syntinen ei tuomitse niin innokkaasti muita.5
Hengellisessä kasvussa on eri vaiheita. Uskonelämä on kuin omenapuu: sitä leikataan, se kukkii ja kukoistaa, se tuottaa hedelmää ja sitä riisutaan. Myös uskovan kasvuun kuuluvat kasvupyrähdykset, karsiminen ja lepohetket. Jotkut seurakuntalaiset ovat olleet jo kauan uskossa, toiset vasta vähemmän aikaa, mutta kaikki heistä kasvavat omaan tahtiinsa. Seurakunnassa pitääkin olla tilaa erilaisessa kasvuvaiheessa oleville.
Kasvu tarvitsee aikaa. Lapsi saa olla lapsi, eikä seurakuntavirkoihin tulisikaan valita vastauskoontulleita. Koettelematon usko on itseriittoista ja vastauskoontullut ylpistyy herkästi.
Hengellinen kasvaminen ei tarkoita vain omien unelmien toteutumista. Kypsään aikuisuuteen kuuluu, etten elä enää vain itselleni vaan rakennan myös toisten uskoa.6 Hengellisen keskenkasvuisuuden merkkejä puolestaan ovat itsekkyys, riiteleminen, kadehtiminen, pahan puhuminen ja puolueellisuus.
Kun uskova korottaa Kristusta, hän ei tarvitse muita jalustalle nostettavia hengellisiä idoleita. Paavalikaan ei suostunut idoliksi. Hän toteaa, että hän ja hänen työtoverinsa ovat vain ihmisiä ja Jumala yksin antaa kasvun.7
Koetteleminen ei sammuta Pyhän Hengen toimintaa, vaikka tällaistakin ajattelua on vallalla. Kristityn kasvuun kuuluu se, että hän osaa arvioida ja koetella aikansa ilmiöitä. Meitä ei turhaan varoiteta eksyttäjistä ja eksytyksistä. Seurakunnassa vastuu on myös kuulijalla, ei vain puhujalla.8
Armolahjat on annettu seurakunnan rakennukseksi. Kun usko muuttuu näkemiseksi, vajavainen tietomme ja kaikkein tavoiteltavimmatkin armolahjat katoavat. Siksi Jeesus kehottaa opetuslapsiaan iloitsemaan ennen muuta siitä, että heidän nimensä ovat kirjoitettuina taivaissa. On turvallista tietää, että Jumalan sana ei katoa eikä yksikään kirjain siitä muutu.9
Onko hengellisyydessä tasoja?
Tämän päivän kristittyjä näyttäisi jakavan niin sanottu tasouskovaisuus. ”Ylemmän tason uskova” kokee saavansa jopa erityisilmoituksia Jumalalta. On kuitenkin syytä kysyä, mitä tarkoitusta nämä ilmoitukset palvelevat, ja miten ne rakentavat seurakuntaa?
Paavali rukoilee, että seurakunta edistyisi ja uskovat oppisivat tunteman Jumalan tahdon. Rukouksen taustalla oli Kolossan seurakuntaa uhannut harhaoppi, jossa oli piirteitä gnostilaisuudesta, judaistisesta lakiuskonnosta sekä pakanallisesta viisausopista. Siihen sisältyi myös taivasmystiikkaa, kuten enkelien palvontaa ja näkyihin vajoamista. Paras suoja eksytystä vastaan oli oppia tuntemaan Jumalan sana mahdollisimman hyvin.10
Toisaalta Raamattu puhuu myös niistä, jotka hyvin palveltuaan hankkivat itselleen kunnioitettavan aseman ja suuren pelottomuuden uskossa. Tässä yhteydessä sana ”asema” (bathmos) tarkoittaa askelmaa, vaihetta. Aseman saavuttamisen edellytyksenä on uskollisesti suoritettu palvelustyö.11
Jeesuksen tunteminen tarkoittaa osallisuutta hänen elämäänsä, jolloin ei voi välttyä myöskään kärsimyksiltä. Suostunko siihen noustessani hengellisyyden tasoja ylöspäin – tai pikemminkin: laskeutuessani korkealta alas? Kärsimyskin kuuluu kristityn kasvuun.12
Raamatun mukaan suurinta ihmisessä on hänen laupeutensa. Hengellinen kasvu näkyy toisten rakastamisena ja heikompien armahtamisena. Kannustaminen, innostaminen ja rohkaiseminen rakentaa enemmän yhteyttä kuin arvosteleminen, mielipiteistä väitteleminen ja omilla saavutuksilla kehuskelu.
Paavali pyrki olemaan kaikille kaikkea voittaakseen edes muutaman. Hänellä oli siihen varaa.13
Kumpi ratkaisee: asema vai asenne?
Hengellinen suuruus ei ole niinkään asemassa vaan asenteessa. Raamatun suuret miehet eivät saa teoistaan kunniaa, sillä teot ovat Jumalan. Moosesta, Daavidia ja Jobia yhdistävät samat ominaisuudet: nöyryys ja rehellisyys.
Mooses vietti 40 vuotta erämaassa ennen kuin Jumala otti hänet käyttöönsä. Opetuslapset viettivät Jeesuksen seurassa enintään kolme vuotta, mutta hyvin pian he alkoivat pohtia, kuka heistä oli suurin. Jeesuksen tasokristillisyysoppiin kuuluvat termit ”palvelija” ja ”orja”. Palvelija on ansioton ja orja oikeuksia vailla. Eikä opetuslapsi ole opettajaansa suurempi vielä tänäkään päivänä.14
Oikean asenteen merkityksestä todistaa myös Jeesuksen vertaus fariseuksesta ja publikaanista. Hengellinen suorittaminen ei tee meistä muita parempia vaan johtaa omavanhurskauteen ja muiden ylenkatsomiseen. Armahdettu syntinen sen sijaan kohtaa lähimmäisensä samalta tasolta.15
Jeesuksen malli oli: rukoile salassa, paastoa salassa ja anna salassa. Älä itse korota tai suosittele itseäsi.16 Tämä malli eroaa täysin aikamme ihanteesta, jossa on hinnalla millä hyvänsä päästävä esille.
Tuomarin virka on jo varattu
Miten määritän vilpittömän, Jumalaa etsivän ihmisen? Aina kun arvostelen tai arvioin toista, lähestyn uhkaavasti sitä rajaa, jossa analyysini muuttuu tuomioksi. Tuomio näet sisältää aina arvion toisen motiiveista, teoista ja tekemättä jättämisistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että samalla kun mittailen lähimmäisteni uskonelämän tasoa, tulen itsekin mitatuksi.17
Raamatun mukaan meillä ei ole oikeutta tuomita toisiamme: ”Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa?” Onneksi on näin, sillä olisimme käytännössä ankarampia tuomareita kuin Jumala, joka kuitenkin näkee sydämen salaisuudet ja salatut synnit viimeiseen asti.
Syyttäjiksikään emme voi ryhtyä, sillä Jumala vanhurskauttaa ne, jotka hän on valinnut. Tämä totuus vapauttaa meidät väärien tuomareiden vääristä tuomioista. 18
Parhaat armolahjat
Raamattu kehottaa meitä pyrkimään osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Kielillä puhuva rakentaa vain itseään. Muut armolahjat, kärjessä profetoiminen, on tarkoitettu toisten palvelemiseen ja rakentamiseen. Herra tahtoo, että annan toisille sitä, mitä olen saanut.19
Armolahjojen vaikutusta on vaikea mitata. Armolahjat, kutsumukset ja tehtävät sekä niiden vaikutukset eroavat toisistaan. Pyhä Henki jakaa meille armolahjoja ja armoitusta niin kuin tahtoo. Jumala jakaa meille lahjojaan mutta ei kuitenkaan anna Henkeä mitalla.20
Nöyryys on edelleen paras valuuttamme. Palvelutehtävämme ei ole omassa varassamme tai nouse meidän erinomaisuudestamme. Siksi sen tuloksetkaan eivät ole omaa ansiotamme.21
Kuka mittaa rakkauden?
Jumalan rakkaus on luonteeltaan syvä, leveä ja korkea.22 Se on ääretön ja täysin ansaitsematon sille, joka sen vaikutuspiiriin astuu.
Rakkaus ei mittaa tai muistele kärsimäänsä pahaa. Se ei siis kaivele loukkauksia, syntejä ja rikkomuksia.
Miten paljon me kristityt käytännössä rakastamme? Voimme arvioida sitä esimerkiksi sen perusteella, kuinka hyvin muistamme toistemme pahat sanat ja loukkaavat teot.23 Jumala on kiinnostunut rakkautemme aitoudesta: hän tuntee sen, joka häntä rakastaa. Joka on saanut paljon anteeksi, rakastaa myös paljon.24
Jeesus mullistaa mittayksiköt
Jeesus käytti usein pieniä mittoja arvioidessaan ihmisiä ja heidän tekojaan. Hänen valtakunnassaan vaikutuksen tekivät lesken ropo, sinapinsiemen sekä viisi leipää ja kaksi kalaa.
Anteeksiantaminen ei ole aina helppoa. Jeesuksen aikaan rabbiinit pitivät sopivana, että anteeksi annettiin kolme kertaa. Pietarin mielestä seitsemän kertaa olisi ollut riittävä määrä, olihan kyseessä täydellisyyden luku. Anteeksiannon osalta Jeesukselle ei kuitenkaan riittänyt inhimillinen mitta. Hänen vastauksensa ylitti kaikki perinteiset anteeksiantamisen rajat: oli annettava aina anteeksi.25
Hengellisyyttä ei voi mitata, sillä se on sydämen asenne. Ja jos yritänkin mitata hengellisyyttä, tulen vain köyhemmäksi huomatessani, miten vähän sitä minulla todellisuudessa on. Mitä lähemmäksi tulen Jumalan kirkkautta, sitä vähemmän minulla on kerskattavaa. Mestarini ei mittaa eikä arvioi – hän armahtaa. Samaa asennetta hän odottaa myös meiltä.
Jeesuksen kertomassa vertauksessa taivaallinen työnantaja antoi viimeiselle työntekijälle saman palkan kuin ensimmäiselle. Meidänkään kohdallamme ei lasketa, kuinka monta työtuntia olemme uhranneet. Hyvien tekojen ja erinomaisen palvelutyön mittaaminen käy muutenkin turhaksi, sillä Jumala on suunnitellut kaiken jo edeltä valmiiksi. Siksi kristityn laukkuun sopii kulumaton kukkaro ja ehtymätön lainananto, jossa ei kysellä omien menetysten perään.
Ja silti Jumala lupaa korvata menetykset satakertaisesti. Hän ei jää omilleen koskaan velkaa.26
Ikuisuus – mittaamaton aika
Ihmisen elämä kuluu arkisissa asioissa. Hän käy töissä, kaupassa ja viettää vapaa-aikaa. Silti hänellä on vain tämä hetki. Huomisesta hän ei tiedä varmuudella mitään. Jokaisen onkin syytä pysähtyä miettimään, mikä tässä elämässä on lopulta tärkeää. Kun ihminen kuolee, häntä ei pian enää muisteta. Siksi on hyvä rukoilla Raamatun sanoin: Opeta minua, että laskisin päiväni oikein, sillä tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa.27
Taivaassa alkaa ikuisuus Jumalan yhteydessä. Siellä ei enää lasketa kyyneleitä eikä mitata kenenkään tekemisiä.
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...