Elävän toivon varassa - "Kristittyinä olemme saaneet Jeesuksen kautta elävän toivon, joka kestää, vaikka maailma ympärillä pauhaisi"

Elävä toivo on jotain, mikä ei odota vain perillä, vaan on jo vaikuttamassa ja toteutumassa elämässämme tässä ja nyt. Juuri elävä toivo vaikuttaa sen, että jaksamme eteenpäin ja selviämme tämän päivän haasteista, kirjoittaja esittää. Kuvituskuva. (Unsplash)
Elävä toivo on jotain, mikä ei odota vain perillä, vaan on jo vaikuttamassa ja toteutumassa elämässämme tässä ja nyt. Juuri elävä toivo vaikuttaa sen, että jaksamme eteenpäin ja selviämme tämän päivän haasteista, kirjoittaja esittää. Kuvituskuva. (Unsplash)

Jani Utriainen 

 

Uuden vuoden alkaessa moni miettii, mitä vuosi mahtaa tuoda tullessaan. Kenties meillä on toiveikkaita ajatuksia, että tämä vuosi voisi olla parempi kuin edellinen. Samalla monet uhkakuvat saattavat huolestuttaa mieltämme. 

Me tämän ajan ihmiset tarvitsemme toivoa. Liian moni on joutunut kokemaan elämässään tilanteita, joissa toivo viedään. Tarvitsemme toivon kokemusta ja tunnetta, että tästäkin selvitään. Tarvitsemme toivon näköaloja siitä, että parempaa on luvassa. 

Toivon liekin ylläpitäminen on yhteydessä ihmisen elämänhaluun, ja sanotaan, että ihminen jopa menehtyy ilman toivoa. Juuri siksi toivo on elintärkeää. 

 

Toivo on Jumalasta 

Toivo on yksi kristinuskon keskeisistä käsitteistä. Heprealaiskirjeen mukaan usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan.1 Toivo on siis Jumalasta lähtöisin, se on hänen luomaansa. Näin ollen se on jumalalliseen todellisuuspohjaan perustuvaa.

 

 

      Jumalallinen toivo sisältää äärettömät mahdollisuudet.


Jumalallinen toivo kyllä tunnustaa tosiasiat – sen, että maailmamme on rikki. Eihän Jumala Eedenin puutarhassakaan ohittanut Aadamin ja Eevan syntiinlankeemusta. Päinvastoin hän joutui ajamaan ihmisen pois paratiisista.2 Mutta silti hän jätti ensimmäisille ihmisille toivon: eräänä päivänä kaikki palautetaan ennalleen. ”Mutta jo nyt minä olen teidän kanssanne, kun te vain etsitte minua.” Koko Raamattu todistaa tästä Jumalan valtavasta lupauksesta. 

Silti pahoja asioita voi tapahtua myös Jumalan omille. Raamatun mukaan kaikkea voi tapahtua kaikille.3 Mutta kaiken sen keskellä meillä voi olla luottamus, joka ei perustu meihin itseemme ja omaan pärjäämiseemme, vaan joka on Jumalan antamaa toivoa meissä. 

 

Seurakunta toivon keitaana 

Yleensä, kun puhutaan kristityn toivosta, viitataan lopulliseen päämääräämme, perillä odottavaan taivaan lohdutukseen. Juuri se onkin kaikkein tärkein toivomme – emmehän ole niitä, jotka panevat toivonsa Kristukseen vain tämän elämän ajaksi.4 

Usein arjen keskellä emme kuitenkaan aina jaksaisi kurkottaa kauas taivaaseen asti. Kaipaisimme kenties toivon näköaloja juuri käsillä olevaan tilanteeseemme. On surua ja sairautta, avioliittomurheita ja taloushaasteita. On epävarma maailmantilanne, sotaa ja hätää. 

Meillä voi myös olla älyllisiä, tunnepohjaisia tai jopa moraalisia epäilyksiä Jumalaa kohtaan. Kenties pohdimme, miksi täydellisen hyvä ja rakastava Jumala voi sallia onnettomuuden ja menetyksen elämäämme. Ei vain Jaakob paininut Jumalan kanssa.5 Siihen joutuu joskus jokainen uskova. Piispa Eero Huovinen on kuvaillut kamppailua jopa nyrkkeilyksi – kenties tällainen vertaus kuvastaa toisinaan osuvasti tuntojamme. 

Saatamme joutua kipuilemaan myös monenlaisissa kiusauksissa. Voi olla salaista tissuttelua, ongelmia pornon kanssa tai muita näkyviä tai näkymättömämpiä ongelmia. Se saattaa tuoda epätoivoistakin epäilyä mieleemme: olenko lainkaan uskova, kun olen näin huono ja heikko? 

Jos seurakunnassa on esitettävä vain vahvaa ja voitokasta uskovaa, missä on tilaa kysyä vaikeita kysymyksiä? Missä on tilaa tuoda epäilyksemme Jumalalle ja jakaa niitä toisten kanssa? Onko tilaa horjuvalle vaeltajalle, minulle ja sinulle, jotka tarvitsemme anteeksiantoa seitsemänkymmentä kertaa seitsemästi?6 Jos seurakunta ei ole turvasatama, toivon keidas ja armon majatalo, kun me pakenemme maailman taistelukentiltä, mikä sitten olisi? 

 

Toivottomuuden keskeltä 

Ruotsalainen laulurunoilija Lina Sandell-Berg on sanoittanut monia hengellisiä lauluja, jotka ovat tulvillaan toivoa. Hengellisestä laulukirjasta löytyy peräti kaksikymmentäkuusi hänen lauluaan – ja se on vain murto-osa hänen tuotannostaan. Hän on sanoittanut muun muassa laulut Päivä vain ja hetki kerrallansa, Mua siipeis suojaan kätke, Kun on turva Jumalassa, Joka aamu on armo uus, Rakas Jeesus, sä alkaissa vuoteni tään, apus, armosi matkalle suo.

Näiden toivorikkaiden laulujen taakse kätkeytyy kuitenkin raastavia elämänvaiheita. Sandell-Berg menetti nuorena pikkuveljensä. Lisäksi hän itse sairasti lapsena keuhkotautia eikä voinut osallistua muiden lasten leikkeihin. Siksi hän vietti paljon aikaa isänsä työhuoneessa. Isästä tuli hänelle rakas ja läheinen.  

Mutta sitten koitti päivä, jolloin tytär joutui näkemään isänsä hukkumiskuoleman veneonnettomuudessa. Onnettomuus puolestaan sai äidin sairastumaan henkisesti ja fyysisesti. Tyttärestä tuli äitinsä hoivaaja, aikuinen liian aikaisin. 

Myöhemmin Sandell-Berg meni naimisiin ja sai lapsen, joka syntyi kuolleena. Tämä lapsi jäi pariskunnan ainoaksi. Kaiken kukkuraksi aviomies koki konkurssin. Murheille ei tuntunut näkyvän loppua. Silti kaiken sen keskellä Sandell-Berg sanoitti taivaallisesta toivosta lauluja, jotka lohduttavat yhä meidän päivinämme. Tällaista vankkumatonta toivoa voi elämässämme saada aikaan yksin Jumala. 

 

Toivossa pelastetut 

”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon, turmeltumattomaan, tahrattomaan ja katoamattomaan perintöön. Se on talletettuna taivaissa teitä varten, ja Jumalan voimasta te varjellutte uskon kautta pelastukseen, joka on valmis saatettavaksi ilmi viimeisenä aikana. Siksi te riemuitsette, vaikka nyt, jos on tarpeen, vähän aikaa joudutte murehtimaan monenlaisissa koettelemuksissa, jotta teidän uskonne havaittaisiin koetuksissa kestäväksi.”8 

Meille on annettu elävä toivo, joka elää sisimmässämme. Jumala oli aloitteentekijä tässä asiassa. Hän kantaa myös vastuun: te varjellutte Jumalan voimasta pelastukseen uskon kautta, kun turvaatte Jeesuksen täytettyyn työhön. 

Lupaus elävästä toivosta löytyy Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä. Juuri Pietari tiesi omakohtaisesti, mistä puhui. Kolmasti kieltäjä oli saanut armon. Toivottomuuden tilalle oli syttynyt uusi, elävä toivo. Se ei ollut tullut Pietarin omasta aloitteesta valtavan parannuksenteon ja katumuksen myötä, vaikka hän Mestarinsa kiellettyään katkerasti itkikin. Se oli tullut Jumalan aloitteesta, kun Jeesus kysyi Pietarilta, rakastiko tämä häntä.9 

Meillä on Paavali, vainoaja, omien sanojensa mukaan syntisistä suurin. On Mooses, murhamies. Daavid, avionrikkoja. Me jokainen kuuluimme tähän samaan listaan. Mutta nyt meitä, aiemmin kadotuksen omia, odottaa katoamaton perintö, josta perunkirjoitus on jo kirjoitettu. 

Jumalan kannalta pelastuksemme on täysin varma asia. Hän tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.10 Paavali kuitenkin kirjoittaa, että ”toivossa me olemme pelastetut. Mutta toivo, jonka näkee toteutuneen, ei enää ole toivo. Kuka sellaista toivoo, minkä näkee! Mutta jos toivomme sitä, mitä emme näe, me odotamme sitä kärsivällisesti.”11 Ehkäpä näissä Paavalin sanoissa on oikeanlaista nöyrää mieltä ja asennetta malliksi myös meille. 

 

Toivon tuojat 

Elävä toivo on jotain, mikä ei odota vain perillä, vaan on jo vaikuttamassa ja toteutumassa elämässämme tässä ja nyt. Juuri elävä toivo vaikuttaa sen, että jaksamme eteenpäin ja selviämme tämän päivän haasteista. Me voimme jopa riemuita, vaikka koetukset eivät helpottaisikaan. 

Raamattu varoittaa myös vääristä toivon lähteistä: ”Neuvo niitä, jotka tässä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoaan epävarmaan rikkauteen vaan Jumalaan, joka antaa meille kaikkea runsaasti nautittavaksemme. Neuvo heitä tekemään hyvää, rikastumaan hyvistä teoista, olemaan anteliaita ja jakamaan omastaan. Näin he kokoavat itselleen aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, jotta saisivat todellisen elämän.”12

 

 

      Tehtävämme on viedä toivon sanomaa.

 

Jumalallinen toivo ei ole sinisilmäistä odotusta, että kaikki kääntyisi itsekseen paremmaksi. Meillä jokaisella on oma tehtävämme vaikuttaa asioihin. Me olemme Jumalan toivon tuojia, hänen välikappaleitaan tässä maailmassa niille, jotka ”menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä kohtaa maanpiiriä”13 tai murehtivat niin kuin ne, joilla ei ole toivoa.14 

Mekin elimme ennen ilman toivoa, ilman Jumalaa. Emmekö säälisi niitä, jotka edelleen ovat tuossa tilassa, jossa ”jumalattomien toivo hukkuu”?15 Ennen kaikkea tehtävämme on viedä toivon sanoma siitä, että Jeesus pelastaa ja antaa syntejä anteeksi tänäkin päivänä. 

 

Toivo, sielun ankkuri 

Jumalallinen toivo tunnustaa tosiasiat, mutta myös Jumalan äärettömät mahdollisuudet. Abraham toivoi, vaikka toivoa ei ollut, ja uskoi tulevansa monien kansojen isäksi.16 Älä lakkaa uskomasta Jumalaan, jolle on kaikki mahdollista! Hän voi kääntää olosuhteet ja ihmiskohtalot ja tehdä ihmeitä ilman määrää. Hän on erikoistunut juuri siihen. 

Saara, jonka kohtu oli kuolettunut, synnytti pojan pitkän odotuksen jälkeen. Tämä on vain yksi niistä lukemattomista Jumalan elävän toivon esimerkeistä, jotka Raamatusta löydämme. Pitääkö meillä olla valtava usko, ennen kuin voi tapahtua jotain tämän kaltaista? Ei Abrahamillakaan aina ollut – Ismael oli siitä muistutuksena. Mutta Abraham toivoi. Jos meillä on edes toivonmurunen jäljellä, se riittää. 

”Toivomme hartaasti, että kukin teistä osoittaa samaa intoa ja säilyttää toivon täyden varmuuden loppuun asti.”17 Jumalallinen elävä toivo on erikoislaatuista: siinä säilyy toivon määritelmä, mutta samaan aikaan se on täysin varmaa. 

”Jumala antoi Abrahamille lupauksen ja vannoi itsensä kautta, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, jonka kautta vannoa -- ja niin Abraham kärsivällisesti odotettuaan sai sen, mitä oli luvattu. -- Näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta [Jumalan vannomasta valasta ja hänen lupauksistaan Sanassa], joissa Jumala ei voi valehdella, me näin saamme voimakkaan rohkaisun, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta. Se toivo on meille kuin sielun ankkuri, varma ja luja, ja se ulottuu esiripun sisäpuolelle asti.”18 

Hengen silmiemme eteen piirtyköön sielun ankkuri ja äärettömän pitkä köysi ankkuriin kiinnitettynä. Tuo ankkuri on jo rajan toisella puolella varmassa perustuksessa kiinni. Saamme pitää kiinni ankkuriköydestä, joka ei katkea vaan on luja ja varma. Jeesus on toivomme ankkuri. 

 

Kirkkauden toivo 

Jos katsomme itseämme, emme löydä toivoa. Itseemme katsoen meistä tulee joko fariseuksia tai täysin epätoivoisia. Uskovina emme muutu muita paremmiksi tai pyhemmiksi ihmisiksi. Usein käy päinvastoin: kun Pyhä Henki avaa todellisuutta, voimme pyytää vain Herran armahdusta. Pyhitys on sitä, että Kristus Henkensä kautta saa meissä enemmän asuinsijaa. ”Kristus teissä, kirkkauden toivo.”19 

”Minä rukoilen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, jotta tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, miten suuri on hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja miten äärettömän suuri on hänen voimansa meitä kohtaan, jotka uskomme.”20 

Ovatpa elämämme haasteet mitä tahansa tänä alkavana vuonna, hänen elävä toivonsa kantaa. Kristuksen uhri riittää, hänen elämänsä meissä riittää. Siinä on toivomme. 

Jumala voi muuttaa Aakorin [onnettomuuden] laakson toivon portiksi.21 Olkaa siksi toivossa iloisia, ahdistuksessa kärsivällisiä ja rukouksessa kestäviä.22 Toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voimassa.23 Toivo ei saata häpeään.24 

Hän on toivomme tänäkin vuonna. 

 

Kirjoittaja on Suolahden helluntaiseurakunnan pastori. 

 

 

Viitteet (RK 2012): 1) Hepr. 11:1. 2) 1. Moos. 3:23–24. 3) Saarn. 9:2. 4) 1. Kor. 15:19. 5) 1. Moos. 32:23–33. 6) Matt. 18:21–22. 7) Hengellinen laulukirja, 423, 548, 349, 541, 582. 8) 1. Piet. 1:3–6. 9) Joh. 21:15–17. 10) 1. Tim. 2:4. 11) Room. 8:24–25. 12) 1. Tim. 6:17–19. 13) Luuk. 21:26. 14) 1. Tess. 4:13. 15) Sananl. 10:28. 16) Room. 4:18. 17) Hepr. 6:11. 18) Hepr. 6:13, 15, 18–19. 19) Kol. 1:27. 20) Ef. 1:17–19. 21) Hoos. 2:17. 22) Room. 12:12. 23) Room. 15:13. 24) Room. 5:5. 


 

 



Opetus
40/201

Opetus10.4.2024 | Wosenu-Bacha Dandena


1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder
En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Opetus27.3.2024 | Samuel Tedder


Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela
Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala
Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024
Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala
Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Opetus14.2.2024 | Maarit Eronen

Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen
Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart
Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Opetus11.1.2024 | Christian Knorr


Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus5.1.2023 | Christian Knorr, Friedhelm Holthuis


Raamatussa kuvataan useita ajanjaksoja, jolloin ihmiset joko ryhmänä tai yksilöinä erottautuivat keskittymään Jumalaan ja omistautumaan...
Opetus4.1.2023 | Juan ja Katja Castillo

Palstalla vastataan kerran kuussa lasten teologisiin kysymyksiin.



Miksi Jeesuksen piti kuolla? – Iisak, 8 v.
Miksi J...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio
Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Opetus5.12.2023 | Anssi Tiittanen


Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi.
Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Opetus21.11.2023

Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus15.11.2023 | Elina Rautio

Kuuntele opetuskirjoitukseen liittyvä lyhyt videoalustus tästä.



Varmasti jokainen uskova on kokenut elämässään vaiheita, joll...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen
Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala
Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus1.11.2023 | Juan & Katja Castillo, Lari Launonen, Miika Tolonen


Miksi Jeesus loi kivun? – Lukas, 4 v.

Kipu on elimistön tapa hälyttää, että jokin on vikana. Ju...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela
Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila
Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri.
...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi
Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen
Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus1.10.2023 | Juan ja Katja Castillo


Miten Jeesus voi olla niin ihmeellinen? – Beata, 7 v.

No niinpä, Beata! Jeesus on tyyppinä parasta, mitä meille ihmisille on annettu. J...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen
Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen
Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi
On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus5.9.2023 | Miika Tolonen, Lari Launonen


Miika ja Lari ovat isiä, raamattukoulun opettajia ja teologian tohtoreita (eli ovat opiskelleet paljon Raamattua). He vastaavat mielellään...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola
Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023
Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela
Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023
Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusMilka Peltomäki | 23.7.2023


IK-opiston opettajat väläyttivät mielenkiintoisimpia nostoja kursseiltaan Juhannuskonferenssin vieraille. Opiston Areenalla pääsi seuraamaan lyhyitä nä...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023
Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn
Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
OpetusMartti Ahvenainen | 10.6.2023

Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
OpetusDavid Koontz | 1.6.2023

Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusKatja Castillo (10.5.2023)
Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta, ne ovat seppele hiuksillasi, ketju kaulaasi koristamassa.1
Sananlaskujen kirjan ensimmäisestä luvussa...
OpetusTanja Närhi
Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
OpetusHarri Kröger


(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi
(11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi
Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
OpetusMatti Kankaanniemi (29.3.2023)


Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela
Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi
(16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
OpetusVille Kalaniemi


(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen
(1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela
(22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi
Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen
(2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela
Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio
Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas?
Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen
(30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen
Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen
The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
OpetusNina Kakriainen


Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen
Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
OpetusSara Saarela


Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
OpetusJyrki Palmi


Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
OpetusLari Launonen


Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl
Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen
Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela
Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
OpetusJanne Saarela


Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen
Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen
Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen
Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren
Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen
Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts
Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen
Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä
Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen
Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto
Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki
Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio
Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä
Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen
Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen
Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio
”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela
Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
OpetusPekka Havupalo

Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.

Aktiivijäseniä
...
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen.
Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusSydän.



Siellä se pompottaa hellittämättä sisällämme, päivin ja öin, ilman pieninta...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka kautta Jumala hallitsee.

...
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana.
I...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan