Elävän toivon varassa - "Kristittyinä olemme saaneet Jeesuksen kautta elävän toivon, joka kestää, vaikka maailma ympärillä pauhaisi"

Elävä toivo on jotain, mikä ei odota vain perillä, vaan on jo vaikuttamassa ja toteutumassa elämässämme tässä ja nyt. Juuri elävä toivo vaikuttaa sen, että jaksamme eteenpäin ja selviämme tämän päivän haasteista, kirjoittaja esittää. Kuvituskuva. (Unsplash)
Elävä toivo on jotain, mikä ei odota vain perillä, vaan on jo vaikuttamassa ja toteutumassa elämässämme tässä ja nyt. Juuri elävä toivo vaikuttaa sen, että jaksamme eteenpäin ja selviämme tämän päivän haasteista, kirjoittaja esittää. Kuvituskuva. (Unsplash)

Jani Utriainen 

 

Uuden vuoden alkaessa moni miettii, mitä vuosi mahtaa tuoda tullessaan. Kenties meillä on toiveikkaita ajatuksia, että tämä vuosi voisi olla parempi kuin edellinen. Samalla monet uhkakuvat saattavat huolestuttaa mieltämme. 

Me tämän ajan ihmiset tarvitsemme toivoa. Liian moni on joutunut kokemaan elämässään tilanteita, joissa toivo viedään. Tarvitsemme toivon kokemusta ja tunnetta, että tästäkin selvitään. Tarvitsemme toivon näköaloja siitä, että parempaa on luvassa. 

Toivon liekin ylläpitäminen on yhteydessä ihmisen elämänhaluun, ja sanotaan, että ihminen jopa menehtyy ilman toivoa. Juuri siksi toivo on elintärkeää. 

 

Toivo on Jumalasta 

Toivo on yksi kristinuskon keskeisistä käsitteistä. Heprealaiskirjeen mukaan usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan.1 Toivo on siis Jumalasta lähtöisin, se on hänen luomaansa. Näin ollen se on jumalalliseen todellisuuspohjaan perustuvaa.

 

 

      Jumalallinen toivo sisältää äärettömät mahdollisuudet.


Jumalallinen toivo kyllä tunnustaa tosiasiat – sen, että maailmamme on rikki. Eihän Jumala Eedenin puutarhassakaan ohittanut Aadamin ja Eevan syntiinlankeemusta. Päinvastoin hän joutui ajamaan ihmisen pois paratiisista.2 Mutta silti hän jätti ensimmäisille ihmisille toivon: eräänä päivänä kaikki palautetaan ennalleen. ”Mutta jo nyt minä olen teidän kanssanne, kun te vain etsitte minua.” Koko Raamattu todistaa tästä Jumalan valtavasta lupauksesta. 

Silti pahoja asioita voi tapahtua myös Jumalan omille. Raamatun mukaan kaikkea voi tapahtua kaikille.3 Mutta kaiken sen keskellä meillä voi olla luottamus, joka ei perustu meihin itseemme ja omaan pärjäämiseemme, vaan joka on Jumalan antamaa toivoa meissä. 

 

Seurakunta toivon keitaana 

Yleensä, kun puhutaan kristityn toivosta, viitataan lopulliseen päämääräämme, perillä odottavaan taivaan lohdutukseen. Juuri se onkin kaikkein tärkein toivomme – emmehän ole niitä, jotka panevat toivonsa Kristukseen vain tämän elämän ajaksi.4 

Usein arjen keskellä emme kuitenkaan aina jaksaisi kurkottaa kauas taivaaseen asti. Kaipaisimme kenties toivon näköaloja juuri käsillä olevaan tilanteeseemme. On surua ja sairautta, avioliittomurheita ja taloushaasteita. On epävarma maailmantilanne, sotaa ja hätää. 

Meillä voi myös olla älyllisiä, tunnepohjaisia tai jopa moraalisia epäilyksiä Jumalaa kohtaan. Kenties pohdimme, miksi täydellisen hyvä ja rakastava Jumala voi sallia onnettomuuden ja menetyksen elämäämme. Ei vain Jaakob paininut Jumalan kanssa.5 Siihen joutuu joskus jokainen uskova. Piispa Eero Huovinen on kuvaillut kamppailua jopa nyrkkeilyksi – kenties tällainen vertaus kuvastaa toisinaan osuvasti tuntojamme. 

Saatamme joutua kipuilemaan myös monenlaisissa kiusauksissa. Voi olla salaista tissuttelua, ongelmia pornon kanssa tai muita näkyviä tai näkymättömämpiä ongelmia. Se saattaa tuoda epätoivoistakin epäilyä mieleemme: olenko lainkaan uskova, kun olen näin huono ja heikko? 

Jos seurakunnassa on esitettävä vain vahvaa ja voitokasta uskovaa, missä on tilaa kysyä vaikeita kysymyksiä? Missä on tilaa tuoda epäilyksemme Jumalalle ja jakaa niitä toisten kanssa? Onko tilaa horjuvalle vaeltajalle, minulle ja sinulle, jotka tarvitsemme anteeksiantoa seitsemänkymmentä kertaa seitsemästi?6 Jos seurakunta ei ole turvasatama, toivon keidas ja armon majatalo, kun me pakenemme maailman taistelukentiltä, mikä sitten olisi? 

 

Toivottomuuden keskeltä 

Ruotsalainen laulurunoilija Lina Sandell-Berg on sanoittanut monia hengellisiä lauluja, jotka ovat tulvillaan toivoa. Hengellisestä laulukirjasta löytyy peräti kaksikymmentäkuusi hänen lauluaan – ja se on vain murto-osa hänen tuotannostaan. Hän on sanoittanut muun muassa laulut Päivä vain ja hetki kerrallansa, Mua siipeis suojaan kätke, Kun on turva Jumalassa, Joka aamu on armo uus, Rakas Jeesus, sä alkaissa vuoteni tään, apus, armosi matkalle suo.

Näiden toivorikkaiden laulujen taakse kätkeytyy kuitenkin raastavia elämänvaiheita. Sandell-Berg menetti nuorena pikkuveljensä. Lisäksi hän itse sairasti lapsena keuhkotautia eikä voinut osallistua muiden lasten leikkeihin. Siksi hän vietti paljon aikaa isänsä työhuoneessa. Isästä tuli hänelle rakas ja läheinen.  

Mutta sitten koitti päivä, jolloin tytär joutui näkemään isänsä hukkumiskuoleman veneonnettomuudessa. Onnettomuus puolestaan sai äidin sairastumaan henkisesti ja fyysisesti. Tyttärestä tuli äitinsä hoivaaja, aikuinen liian aikaisin. 

Myöhemmin Sandell-Berg meni naimisiin ja sai lapsen, joka syntyi kuolleena. Tämä lapsi jäi pariskunnan ainoaksi. Kaiken kukkuraksi aviomies koki konkurssin. Murheille ei tuntunut näkyvän loppua. Silti kaiken sen keskellä Sandell-Berg sanoitti taivaallisesta toivosta lauluja, jotka lohduttavat yhä meidän päivinämme. Tällaista vankkumatonta toivoa voi elämässämme saada aikaan yksin Jumala. 

 

Toivossa pelastetut 

”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon, turmeltumattomaan, tahrattomaan ja katoamattomaan perintöön. Se on talletettuna taivaissa teitä varten, ja Jumalan voimasta te varjellutte uskon kautta pelastukseen, joka on valmis saatettavaksi ilmi viimeisenä aikana. Siksi te riemuitsette, vaikka nyt, jos on tarpeen, vähän aikaa joudutte murehtimaan monenlaisissa koettelemuksissa, jotta teidän uskonne havaittaisiin koetuksissa kestäväksi.”8 

Meille on annettu elävä toivo, joka elää sisimmässämme. Jumala oli aloitteentekijä tässä asiassa. Hän kantaa myös vastuun: te varjellutte Jumalan voimasta pelastukseen uskon kautta, kun turvaatte Jeesuksen täytettyyn työhön. 

Lupaus elävästä toivosta löytyy Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä. Juuri Pietari tiesi omakohtaisesti, mistä puhui. Kolmasti kieltäjä oli saanut armon. Toivottomuuden tilalle oli syttynyt uusi, elävä toivo. Se ei ollut tullut Pietarin omasta aloitteesta valtavan parannuksenteon ja katumuksen myötä, vaikka hän Mestarinsa kiellettyään katkerasti itkikin. Se oli tullut Jumalan aloitteesta, kun Jeesus kysyi Pietarilta, rakastiko tämä häntä.9 

Meillä on Paavali, vainoaja, omien sanojensa mukaan syntisistä suurin. On Mooses, murhamies. Daavid, avionrikkoja. Me jokainen kuuluimme tähän samaan listaan. Mutta nyt meitä, aiemmin kadotuksen omia, odottaa katoamaton perintö, josta perunkirjoitus on jo kirjoitettu. 

Jumalan kannalta pelastuksemme on täysin varma asia. Hän tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.10 Paavali kuitenkin kirjoittaa, että ”toivossa me olemme pelastetut. Mutta toivo, jonka näkee toteutuneen, ei enää ole toivo. Kuka sellaista toivoo, minkä näkee! Mutta jos toivomme sitä, mitä emme näe, me odotamme sitä kärsivällisesti.”11 Ehkäpä näissä Paavalin sanoissa on oikeanlaista nöyrää mieltä ja asennetta malliksi myös meille. 

 

Toivon tuojat 

Elävä toivo on jotain, mikä ei odota vain perillä, vaan on jo vaikuttamassa ja toteutumassa elämässämme tässä ja nyt. Juuri elävä toivo vaikuttaa sen, että jaksamme eteenpäin ja selviämme tämän päivän haasteista. Me voimme jopa riemuita, vaikka koetukset eivät helpottaisikaan. 

Raamattu varoittaa myös vääristä toivon lähteistä: ”Neuvo niitä, jotka tässä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoaan epävarmaan rikkauteen vaan Jumalaan, joka antaa meille kaikkea runsaasti nautittavaksemme. Neuvo heitä tekemään hyvää, rikastumaan hyvistä teoista, olemaan anteliaita ja jakamaan omastaan. Näin he kokoavat itselleen aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, jotta saisivat todellisen elämän.”12

 

 

      Tehtävämme on viedä toivon sanomaa.

 

Jumalallinen toivo ei ole sinisilmäistä odotusta, että kaikki kääntyisi itsekseen paremmaksi. Meillä jokaisella on oma tehtävämme vaikuttaa asioihin. Me olemme Jumalan toivon tuojia, hänen välikappaleitaan tässä maailmassa niille, jotka ”menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä kohtaa maanpiiriä”13 tai murehtivat niin kuin ne, joilla ei ole toivoa.14 

Mekin elimme ennen ilman toivoa, ilman Jumalaa. Emmekö säälisi niitä, jotka edelleen ovat tuossa tilassa, jossa ”jumalattomien toivo hukkuu”?15 Ennen kaikkea tehtävämme on viedä toivon sanoma siitä, että Jeesus pelastaa ja antaa syntejä anteeksi tänäkin päivänä. 

 

Toivo, sielun ankkuri 

Jumalallinen toivo tunnustaa tosiasiat, mutta myös Jumalan äärettömät mahdollisuudet. Abraham toivoi, vaikka toivoa ei ollut, ja uskoi tulevansa monien kansojen isäksi.16 Älä lakkaa uskomasta Jumalaan, jolle on kaikki mahdollista! Hän voi kääntää olosuhteet ja ihmiskohtalot ja tehdä ihmeitä ilman määrää. Hän on erikoistunut juuri siihen. 

Saara, jonka kohtu oli kuolettunut, synnytti pojan pitkän odotuksen jälkeen. Tämä on vain yksi niistä lukemattomista Jumalan elävän toivon esimerkeistä, jotka Raamatusta löydämme. Pitääkö meillä olla valtava usko, ennen kuin voi tapahtua jotain tämän kaltaista? Ei Abrahamillakaan aina ollut – Ismael oli siitä muistutuksena. Mutta Abraham toivoi. Jos meillä on edes toivonmurunen jäljellä, se riittää. 

”Toivomme hartaasti, että kukin teistä osoittaa samaa intoa ja säilyttää toivon täyden varmuuden loppuun asti.”17 Jumalallinen elävä toivo on erikoislaatuista: siinä säilyy toivon määritelmä, mutta samaan aikaan se on täysin varmaa. 

”Jumala antoi Abrahamille lupauksen ja vannoi itsensä kautta, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, jonka kautta vannoa -- ja niin Abraham kärsivällisesti odotettuaan sai sen, mitä oli luvattu. -- Näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta [Jumalan vannomasta valasta ja hänen lupauksistaan Sanassa], joissa Jumala ei voi valehdella, me näin saamme voimakkaan rohkaisun, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta. Se toivo on meille kuin sielun ankkuri, varma ja luja, ja se ulottuu esiripun sisäpuolelle asti.”18 

Hengen silmiemme eteen piirtyköön sielun ankkuri ja äärettömän pitkä köysi ankkuriin kiinnitettynä. Tuo ankkuri on jo rajan toisella puolella varmassa perustuksessa kiinni. Saamme pitää kiinni ankkuriköydestä, joka ei katkea vaan on luja ja varma. Jeesus on toivomme ankkuri. 

 

Kirkkauden toivo 

Jos katsomme itseämme, emme löydä toivoa. Itseemme katsoen meistä tulee joko fariseuksia tai täysin epätoivoisia. Uskovina emme muutu muita paremmiksi tai pyhemmiksi ihmisiksi. Usein käy päinvastoin: kun Pyhä Henki avaa todellisuutta, voimme pyytää vain Herran armahdusta. Pyhitys on sitä, että Kristus Henkensä kautta saa meissä enemmän asuinsijaa. ”Kristus teissä, kirkkauden toivo.”19 

”Minä rukoilen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, jotta tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, miten suuri on hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja miten äärettömän suuri on hänen voimansa meitä kohtaan, jotka uskomme.”20 

Ovatpa elämämme haasteet mitä tahansa tänä alkavana vuonna, hänen elävä toivonsa kantaa. Kristuksen uhri riittää, hänen elämänsä meissä riittää. Siinä on toivomme. 

Jumala voi muuttaa Aakorin [onnettomuuden] laakson toivon portiksi.21 Olkaa siksi toivossa iloisia, ahdistuksessa kärsivällisiä ja rukouksessa kestäviä.22 Toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voimassa.23 Toivo ei saata häpeään.24 

Hän on toivomme tänäkin vuonna. 

 

Kirjoittaja on Suolahden helluntaiseurakunnan pastori. 

 

 

Viitteet (RK 2012): 1) Hepr. 11:1. 2) 1. Moos. 3:23–24. 3) Saarn. 9:2. 4) 1. Kor. 15:19. 5) 1. Moos. 32:23–33. 6) Matt. 18:21–22. 7) Hengellinen laulukirja, 423, 548, 349, 541, 582. 8) 1. Piet. 1:3–6. 9) Joh. 21:15–17. 10) 1. Tim. 2:4. 11) Room. 8:24–25. 12) 1. Tim. 6:17–19. 13) Luuk. 21:26. 14) 1. Tess. 4:13. 15) Sananl. 10:28. 16) Room. 4:18. 17) Hepr. 6:11. 18) Hepr. 6:13, 15, 18–19. 19) Kol. 1:27. 20) Ef. 1:17–19. 21) Hoos. 2:17. 22) Room. 12:12. 23) Room. 15:13. 24) Room. 5:5. 


 

 



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan