Merkkipäiviä: Seurakuntaneuvos Valtter Luoto uskoo painetun sanan merkitykseen

Ensi lauantaina 80 vuotta täyttävä Valtter Luoto viettää merkkipäiväänsä perhepiirissä.
Ensi lauantaina 80 vuotta täyttävä Valtter Luoto viettää merkkipäiväänsä perhepiirissä.
Valtter Luoto on yksi helluntailiikkeen merkittävimmistä vaikuttajista aina 1960-luvulta alkaen. Hän on tehnyt monipuolisen elämäntyön toimiessaan kustannusliike Ristin Voiton palveluksessa (nykyisin Aikamedia), Suomen vapaakristillisessä neuvostossa, raamatunkäännöskomiteassa, helluntailiikkeen raamattuopistossa, Helsingin Saalem-seurakunnassa, Suomen Helluntaikirkossa sekä lukuisissa eri toimikunnissa ja komiteoissa.

Luoto on myös Ristin Voiton pitkäaikainen päätoimittaja ja Aikamedian kunniakirjailija, joka on tuottanut suuren määrän Raamattua selittävää opetus- ja kommentaarikirjallisuutta.

Seurakuntaneuvos Valtter Luoto täyttää tällä viikolla 80 vuotta, minkä johdosta hän antoi lehdelle haastattelun.

Millaisena näet kristillisen kirjallisuuden kehityksen ja aseman?

– Urani alkuvaiheissa aina 1970-luvulle asti painetulla kirjalla ei ollut varsinaisesti kilpailijoita, eikä myöskään lukijoiden ajasta ollut kilpailemassa niin moni asia kuin nykyisin. Esimerkiksi Kristillisen kirjakerhon jäsenmäärä oli useita tuhansia, kirjojen ensipainokset saattoivat olla yli 10 000 kappaletta ja evankelioimisen välineiksi tarkoitettuja kirjasia painettiin kymmenin tuhansin kappalein.

– Valitettavasti kirjallisuuden asema on suuresti vaikeutunut. Painetun kirjan rinnalle on tullut erilaisia teknisiä sovelluksia ja välineitä, joille tekstiä voidaan tallentaa ja joista sitä voidaan lukea. Kirjallisuuden kustantamisen kannalta muutos on vaikeuttanut kirjallisuuden tuottamista. Tuotanto pirstoutuu, julkaistujen tuotteiden kappalemäärät pienenevät ja kustantajan on entistä vaikeampaa saada toimintaansa kannattavaksi.

– Samalla kun on kehitettävä valmiuksia tuottaa luettavaa uusia teknisiä välineitä varten, meidän on mielestäni syytä säilyttää usko myös painetun kirjan merkitykseen. Sillä tulee jatkossakin olemaan oma tärkeä paikkansa. Sitä tarvitaan ennen muuta evankeliumin levittämistä varten, mutta lukijat voivat muutenkin nauttia hyvähenkisestä ja tasokkaasta kirjallisuudesta. Lisäksi hyvä opetuskirjallisuus on korvaamaton tuki seurakunnissa annettavalle Sanan opetukselle. Jos seurakunnissa ymmärretään tämän asian tärkeys, siellä voidaan vaikuttaa paljon kirjojen lukemiseen.


Monissa helluntaiseurakunnissa keskustellaan parhaillaan jumalanpalveluksen kehittämisestä ja musiikista osana sitä. Millaisia näkemyksiä sinulla on aiheesta?

– Yhteiskunnallinen kehitys on johtanut erilaisten alakulttuurien syntyyn, ja samanlaista kehitystä on tapahtunut myös seurakuntien sisällä. Menneinä vuosikymmeninä koko seurakunta eli mukana yhteisessä jumalanpalveluksessa, mutta nykyisin eri ryhmillä on toisistaan poikkeavat odotukset seurakunnan yhteisistä tilaisuuksista.

– Tällainen tilanne, jossa eri ryhmät odottavat omien mieltymyksiensä mukaista tilaisuutta, on ajanut seurakunnan yhteisen jumalanpalveluksen hämmennyksen tilaan. Kysymys on siitä, keiden mieltymykset ja kulttuuri määräävät jumalanpalveluksen sisällön. Nämä ristiriidat tulevat esiin kärkevimmin jumalanpalveluksen musiikissa, josta onkin muodostumassa suorastaan seurakuntalaisten mielipiteitä jakava asia.

– Vedenjakajaksi on tullut niin sanottu ylistysmusiikki. Kun joku keksi nimittää seurakuntien kuoromusiikkia halventavasti ”esittäväksi musiikiksi”, saatiin pienten ryhmien esittämä ylistysmusiikki näyttämään hengellisemmältä. Tämä asenne on kuihduttanut seurakuntien monipuolisen musiikkitoiminnan, ja näin on menetetty sen vaikutus monipuolisen hengellisen sanoman välittäjänä. Nyt on jo menetetty suuri osa kuoroista ja soitinryhmistä, kohta ollaan vaarassa menettää myös rikas hengellisten laulujen aarteisto ja yhteinen seurakuntalaulu.

– Hengellisellä laululla tulisi olla edelleen paikkansa herättävänä julistuksena, rukouksena, kiitoksena, palvontana sekä monenlaisen raamatullisen opetuksen välittäjänä. Musiikki on saanut kuitenkin korostuksen ikään kuin ylistyksen ja palvonnan ainoana muotona. Lisäksi siihen on usein liittynyt hieman väärä teologinen ajatus, jonka mukaan ylistyksellä ja palvonnalla saadaan aikaan Jumalan läsnäolo.

– Ylistyslaulut tulisi esittää riemullista kiitollisuutta nostattavalla tavalla. Liian paljon on kuitenkin miltei masentavasti esitettyä ylistysmusiikkia, joka ei sytytä seurakuntaa ylistämään. Sellaisen herättämä kritiikki ei ole ilmaus siitä, että ei haluta ylistää, eikä siitä, että nuorille ei annettaisi sijaa. Se kertoo vain siitä, että ylistystä ei haluta tehdä väkisin toimimattomalla tavalla. Sellaisenkin palautteen vastaanottamiseen tulisi olla kypsyyttä.

– On arvostettavaa, että nuoret ovat aktiivisesti mukana ylistysryhmissä. Vanhemman polven on myös tajuttava, että vastuu on siirtymässä nuoremmille. Olisi kuitenkin tehtävä kaikki mahdollinen seurakunnan jumalanpalveluksen säilyttämiseksi yhteisenä. Se vaatii kaikilta joustavuutta ja myös toisten huomioon ottamista.

– Jumalanpalveluksen kehittämisessä on muistettava, että kaikki vanha ei ole säilytettävää, mutta kaikki vanha ei ole myöskään hylättävää. On paljon säilyttämisen arvoista perinnettä.


Mikä merkitys teologian opiskelulla, Iso Kirja -opistolla ja työntekijäkoulutuksella on helluntai-identiteetin säilymiselle?

– Historia osoittaa, että voimakkaatkin herätykset taantuvat tai hajoavat pieniksi ryhmiksi, ellei herätysliikkeiden sisällä opita ymmärtämään oikein oman uskon sisältöä ja selittämään sitä ymmärrettävästi myös toisille. Jotta tämä onnistuisi, on huolehdittava riittävästä systemaattisesta Raamatun opetuksesta. Ilman sitä raamattutietous voi jäädä kokoelmaksi irrallisia raamatunlauseita, eikä oman uskon opillisia perusteita osata perustella toisille ymmärrettävällä tavalla. Onneksi meillä helluntailiikkeessä on herätty huomaamaan systemaattisen teologisen opetuksen tarve ja Iso Kirja -opistomme toimintaa on kehitetty oikeaan suuntaan.

– Jumalan kutsu ja armoitus julistajan työhön ovat kaiken perusta, mutta ne eivät yksistään pitkän päälle riitä. On oltava tarpeeksi myös systemaattista teologista opetusta, joka ohjaa Jumalan kutsun saaneita eteenpäin Raamatun tuntemisessa.

– Lisäksi käytännöllisessä julistajan työhön valmistautumisessa tarvitaan kokeneempia julistajia nuorten opastajiksi ja rinnalla kulkeviksi tutoreiksi. Näin nuori julistajapolvi voi kasvaa vastuuseen ja myös helluntai-identiteetin oikeaan ymmärtämiseen.


Mikä on Suomen helluntailiikkeen tulevaisuuden kannalta oleellista, johon tulisi  kiinnittää erityistä huomiota?

– Toivon, että helluntaiherätys voisi säilyttää sen ihmisläheisen voiman, joka sillä tyyliltään maallikkoliikkeenä on ollut. Teologinen koulutus voi parhaimmillaan vahvistaa ja selkeyttää sitä.


35/2016

UutisetInnostavat lastenjumalanpalvelukset, opetuslapseuttaminen sekä kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa ovat seurakunnan lapsityön peruspilareita.
PääkirjoitusMeillä on paljon opittavaa niiden seurakuntien kokemuksista, jotka ovat pyrkineet uudistamaan radikaalisti omaa toimintaansa. Yksi hyödyllinen esimerkki tulee Ruotsista.

Ruotsalainen helluntaip...
Miten onKunnat tekevät päihdeongelmaisia asukkaitaan koskevia hoitosopimuksia, joissa henkilö pääsee hoitokotiin tai tukiasuntoon. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat näistä sopimuksista taloudellisesti riippu...
UutisetRaamattu voi olla aarreaitta nuorelle lukijalle, vaikka aikuiset joskus arastelevat Pyhän kirjan maailmaa.
UutisetOlojuhlia vietettiin heinäkuun lopulla Naantalissa teemalla Takaisin Raamattuun, takaisin helluntaihin.

– Mitkään maalliset lait eivät pysty muuttamaan Jumalan säädöksiä. Muotojumalisuus työnt...
UutisetSaarnaaja Pirkko Jalovaara on saanut syytteen rahankeräysrikoksesta. Oikeudenkäynti alkaa todennäköisesti ensi tammikuussa. Asiasta uutisoi Kotimaa24.fi.

Epäillyt rikokset sijoittuvat vuosille...
UutisetEvankelistojen päivillä iloittiin keskinäisestä yhteydestä ja voimaannuttiin kertomaan ilosanomaa.
UutisetKolmen henkilön työsuhde päättyy.
UutisetPekka Simojoen lauluja voi kuulla nyt myös arabiaksi. Kesällä julkaistu levy on samaa sarjaa jo aiemmin julkaistujen Ylistys -levyn käännöksien kanssa. Ylistys julkaistiin hiljattain viroksi ja englan...
UutisetVenäjällä on järjestetty ensimmäinen uusiin uskontolakeihin liittyvä oikeudenkäynti. Etelävenäläisessä Cherkesskin kaupungissa uskonnollista kirjallisuutta kadulla jakanut Hare Krishna -uskova vapaute...
UutisetSolukonferenssissa on mahdollisuus tutustua malliin, joka tukee yhteyttä Jumalaan ja ihmisiin.
UutisetIntian korkein oikeus on puuttunut alempien oikeusasteiden antamiin tuomioihin ja vahingonkorvauksiin, jotka koskivat vuonna 2008 tapahtuneita kristittyjen vainoja Odishan osavaltiossa.

Intian...
UutisetSaarnat, kokemus tervetulleeksi toivottamisesta, jumalanpalvelustyyli ja sijainti ovat neljä tärkeintä tekijää, kun amerikkalaiskristityt valitsevat itselleen uutta seurakuntaa. Asia ilmenee Pew Resea...
UutisetJapani on tunnetusti kova maaperä kristilliselle evankeliumille, mutta silti myös japanilaisia kääntyy Kristuksen seuraajaksi.

Yksi heistä on Tatsuya Shindo, entinen Japanin mafian, yakuzan, jä...
UutisetBritanniassa on nyt enemmän uskonnottomia kuin kristittyjä. Samalla Englannin kirkon evankelinen siipi vahvistaa uusien seurakuntien istuttamista.
MuutKun ihminen ymmärtää oman itsekkään elämänsä päämäärän, hänelle jää vain yksi järkevä vaihtoehto.
KolumniJotkut asiat ärsyttävät helpommin kuin toiset. Kristittyjen keskuudessa yksi tällainen on Israel ja juutalaiset. Toiset rakastavat Israelia ja toiset eivät voi sietää sitä.

Omassa ikäluokassani...
MielipideAlkoholi synnyttää suomalaisten helluntaiuskovien parissa isoja tunteita, vaikka keskustelua lehden sivuilla oli paljon vähemmän kuin odotin – ja sekin vielä asiallista. Kiitos siitä.

Suomessa...
MielipideLeevi Launosen pääkirjoitus ”Takaisin uskon ytimeen” (RV 33) oli aivan mahtava ja todella asian ytimeen menevä. Kirjoitusta lukiessani koin suurta iloa, ja olen täysin samaa mieltä Launosen kanssa....
MielipideLuitko pastori Tuomas Harrin kirjoittaman opetuskirjoituksen Ristin Voitossa otsikolla ”Jumala loi musiikin” (RV 27)?

Itseltäni hänen kirjoituksensa meinasi jäädä rakennuskiireiden vuoksi lukem...
MielipideOlen seurannut mielenkiinnolla viime aikoina käytyä debattia ylistysmusiikista ja niin sanotusta perinteisestä seurakuntamusiikista. Ihmettelen todella tätä tilannetta, joka on syntynyt viime vuosien...
MielipideSuomen helluntailiikkeessä valitetaan herätyksen ja siunauksen puutetta. Ehkäpä yhtenä syynä siihen on luopuminen Jumalan elämän alkuasetuksista.

Maailmassa tämä luopumus näkyy ihmisen irtiotto...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:

”Ilmastonmuu...
ArtikkelitSuuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Tämä on tuonut uuden ensiluokkaisen vapaaehtoisreservin seurakuntiin. Lukuisat hyväkuntoiset ja nuorekkaat eläkeläiset ovat tarjolla palvelutehtäviin.
...
MuutHelluntailiikkeen arvostettu vaikuttaja ottaa merkkipäivähaastattelussa kantaa kirjallisuuteen, jumalanpalvelusmusiikkiin ja teologiseen koulutukseen.
PuheenaiheMaija Hurri kirjoitti 1990-luvulla useita ajankohtaisia teoksia, jotka kuluivat ihmisten käsissä. Vaikka yhteiskuntavaikuttaminen vie nyt ajan, kirjoille hän ei sano “ei koskaan”.
PuheenaiheRaamattua voi käyttää kirjallisuusterapeuttisten harjoitusten pohjana.
PuheenaiheInnokkaat lukijat ovat löytäneet tukea hengelliseen kasvuunsa muun muassa elämäkerroista ja klassikkoromaaneista.
PikavisiittiElina Salmiselle yksi elämän rikkauksista on keski-ikäistyvät tyttökaverit. Tällä hetkellä voin kirjoittaa ihan hyvällä mielellä vaikka maton raidoista ja rakkaudesta, ja silti näen, että Jumala...
Muut17-vuotias Heini Torvinen kokee evankelioinnin kutsumuksekseen (Nuotta 8/16).

– Rakkaus ei vaadi lähtemään, vaan osallisuus Jumalan valtavasta rakkaudesta saa näkemään armoa ja rakkautta tarvit...
MuutPohjois-Amerikan seurakunnat ovat vaikuttaneet syvästi myös usean suomalaisen elämään. Toimittaja vieraili niistä kolmessa.
MuutLähetyssaarnaaja Jaakko Heinonen lähti kulkemaan taivastietä 8-vuotiaana. Pienen pojan leikit vaihtuivat saarnaamiseen ja kokouksien pitämiseen aluksi omassa kodissa, jossa Jaakon yleisönä toimivat om...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan