Keskeneräisyys kiehtoo lukijoita

Elina Salmiselle yksi elämän rikkauksista on keski-ikäistyvät tyttökaverit. Tällä hetkellä voin kirjoittaa ihan hyvällä mielellä vaikka maton raidoista ja  rakkaudesta, ja silti näen, että Jumala hallitsee kaikkea sitäkin, suosittu runoilija kertoo.

Nimeän itseni runoilijaksi, koska se mielestäni kuvaa eniten tämänhetkistä intohimoani, josta on tullut ihmeekseni myös osa työtäni.

Ensimmäiset ajatelmani kirjoitin teini-iässä Jakomäen täyttömäellä. Rakastin jo silloin yksinäisiä hetkiä ja avaraa maisemaa. Nykyisin sen ajan runoni vaikuttavat aika hengellisiltä. Uskoni Jumalaan on arkipäiväistynyt, mutta ei silti pinnallistunut. Tällä hetkellä voin kirjoittaa ihan hyvällä mielellä vaikka maton raidoista ja rakkaudesta, ja silti näen, että Jumala hallitsee kaikkea sitäkin.

Ajatelman ja kuvan suhde on minulle melko tärkeä, sillä blogissani runot on kirjoitettu kuvan päälle. Kuva toimii kuitenkin vain tekstin raamina. En koe itseäni kovinkaan visuaaliseksi ihmiseksi.

Lapsuuden haaveammattini oli opettaja, koska minulla oli ihana opettaja kolmannella luokalla. Ja luokanopettaja minusta tulikin. Tällä hetkellä en ole koulussa töissä, vaan työskentelen runoilun ohella Helsingin Saalemin iltapäiväkerhojen koordinaattorina.

En koskaan unohda hetkeä, jolloin mieheni tallensi kännykkäänsä numeroni nimellä vaimo. Emme silloin vielä edes seurustelleet, mutta ele enteili hyvää.

Kun kaipaan piristystä, soitan jollekin keski-ikäistyneistä tyttökavereistani ja lähdemme kahville tai leffaan. Pidän suuressa arvossa sitä, että minulla on läheisiä ystäviä, jotka ovat kulkeneet kanssani jo yli kolmen vuosikymmenen ajan.

Rakastan keskustella ihmisten elämäntarinoista. Mieluummin kuitenkin siitä, mitä tapahtuu pinnan alla kuin siitä, mikä näkyy ulospäin. Olen parantumaton keittiöpsykologi.

Rukoilen, että säilyttäisin läpinäkyvyyteni Jumalan edessä, eikä kuoreni olisi liian paksu myöskään ihmisten edessä.

Eniten lapseni ovat opettaneet minulle itsestäni; kuinka tärkeää on löytää oma tahto, ja ettei tarvitse olla kiltti saadakseen rakkautta.

Jos ohjaisin elokuvan, se voisi käsitellä jonkun ihan tavallisen ihmisen tarinaa. Elämä näyttäytyisi siinä rosoisena, mutta kauniina.

Parasta kotikaupungissani Helsingissä on lukuisat kallioiset rannat, joissa voi ihailla  merta ja aistia vapautta.

Kesällä aioin lenkkeillä paljon enemmän, mitä lopulta tein. Aina tuli mukamas jotain.

Jeesus sanoi hienosti olevansa tie. On turvallista tallustella hänen päällään ja mennä sinne minne tie vie.


Kesken-runoja osoitteessa www.elinasalminen.net sekä Facebookissa. Lokakuussa julkaistaan Salmisen toinen runokirja Koska tuuli kuiskii.