Kotikylä jäi maailmansodan myllerryksessä

Vihtori (oikealla) veljensä Miika Virolaisen kanssa kotitalon edustalla Inkerinmaalla. Kuvan otti saksalainen sotilas kesällä 1943.
Vihtori (oikealla) veljensä Miika Virolaisen kanssa kotitalon edustalla Inkerinmaalla. Kuvan otti saksalainen sotilas kesällä 1943.
Lähestyvän laivan murtuvan keulaaallon vaalea vaahto erottuu selvästi laiturille. Tiistai 16. marraskuuta 1943 on vaihtunut yöksi. Rannalle on kokoontunut runsaasti kyläläisiä. Lapset hyörivät aikuisten jaloissa ja yrittävät nähdä merelle.

Laiva on ankkuroitunut redille. Isä nostaa nälkäisen ja väsyneen Vihtorin miinalaivan takakannalta suureen, teräksiseen proomuun. Pojan käteen tarttuu paksua, öljyn sekaista ruostetta.

Vuonna 1906 Varsinais-Suomessa, Perniön Mathildedalin kylässä, Helsingin baptistiseurakunnan pastori Matts Lignell vihki käyttöön talkootyönä valmistuneen rukoushuoneen. Myöhemmin Salon Betaniaseurakunta (nyk. Salon helluntaiseurakunta) aloitti säännöllisen toiminnan vauraassa ruukkiyhteisössä.

Jatkosodan aikana vuoden 1943 lopusta lähtien rukoushuone täyttyi inkeriläisistä sanankuulijoista. Inkerinmaan Viiritsassa syntynyt Vihtori Virolainen oli kuuden vuoden ikäinen saapuessaan uuteen elämänpiiriin.

Evakuoimiskäsky keskiyöllä

Kesäkuussa 1941 alkaneessa sodassa Saksan itärintaman eräs päämäärä oli Leningrad. Hyökkäys pysähtyi Inkerinmaalle. Osa inkeriläisistä jäi saksalaisten puolelle, osa puolustavan neuvostoarmeijan puolelle.

Lokakuussa vuonna 1943 saksalaiset pakkoevakuoivat alueen inkeriläisväestön. Mathildedaliin saapuneiden inkeriläisten joukossa olleeseen Virolaisen perheeseen kuului kolme lasta. Heistä Lilja ja Vihtori muistavat vielä matkan kaukaa Inkerinmaalta Suomeen.

Yöllä, hieman puolenyön jälkeen, saksalainen sotilas ja hänen tulkkinaan toimiva nuori venäläismies kolkuttivat oveen ja astuivat nopeasti sisään. Sotilas antoi komennon, että aamulla kello seitsemän oli oltava valmiina lähtöön. Tavaraa sai ottaa mukaan sen verran kun jaksoi kantaa.

– Mummo keitti yöllä sianlihaa, ja isä ja äiti pakkasivat tavaroita. Minun tehtäväni oli kirjoittaa paperille nimilappuja. Kukaan ei nukkunut. Kaikki hääräsivät jotakin. En tiennyt, minne olimme lähdössä, Lilja kertoo.

Kyläläiset ahtautuivat hevosten vetämiin katettuihin kärryihin. Karavaani eteni verkkaisesti kaatosateessa. Kyläläiset vietiin Hatsinaan.

– Noin kahdenkymmenen kilometrin matka kesti mielestäni kauan. Yön nukuimme puistossa taivasalla. Hatsinassa meidät kuljetettiin rautatieasemalle. Olimme täyteen ahdetuissa tavaravaunuissa.

Vihtori muistaa, kuinka hän seisoi suurimman osan matkasta yhdellä jalalla.

– Vaunu oli niin täynnä ihmisiä ja tavaroita, etten mahtunut seisomaan kahdella jalalla.

Juna pysähtyi Narvan asemalle. Matkustajat astuivat ulos kasseineen, säkkeineen ja reppuineen.

Kasvot piikkilangan takana

Inkeriläiset majoitettiin kolmeksi viikoksi kolhoosin hevostalliin Narvan länsipuolelle.

– Nukuimme tuuheiden kuusenoksien päällä. Pellolle oli jäänyt korjaamattomia perunoita, joita äiti kaivoi muiden naisten kanssa maasta. Söimme niitä nälkäämme.

Mummon Viiritsassa keittämä sianliha oli tärkeä ravintolisä koko perheelle.

Lähellä suurta hevostallia sijaitsi Vaivaran keskitysleiri.

– Piikkilanka-aidan sisällä oli juutalaisnaisia. He ojensivat käsiään meitä kohti ja pyysivät leipää. Muistan tummatukkaisen naisen. Hän katsoi minua silmiin ja ojensi kätensä piikkilanka-aidan välistä. Sitten vartija tuli ja hätisti meidät kauemmas.

– Tulimme seuraavana päivänä uudelleen. Sitten vartijat tulivat taas kovaäänisesti luoksemme. Emme uskaltaneet sen jälkeen mennä lähelle aitaa. Muistan edelleen juutalaisnaisen kasvot.

Inkeriläiset kuljetettiin yöllä junalla Narvasta Paldiskin sataman lähelle. He viipyivät muutamia päiviä väliaikaisessa leirissä, joka täälläkin sijaitsi suuren keskitysleirin lähellä. Kloogan läheltä heidät vietiin satamaan. Nälkäiset ihmiset nousivat tavaroineen laivaan.

Virsilaulua miinalaivassa

Lilja Virolainen kertoo merimatkasta.

– Meri oli tyyni ja rauhallinen. Mummot veisasivat lähes koko laivamatkan virsiä. Laiva, jossa matkustimme, oli nimeltään Louhi, ja siellä oli paljon ystävällisiä lottia, jotka tarjosivat meille kaurapuuroa. Näimme toisen laivan liikkuvan samaan suuntaan, ja sielläkin oli paljon inkeriläisiä. Laivat etenivät melko lähellä toisiaan.

Vihtori Virolainen lisää sisarensa kertomaan, että hän näki laivassa elämänsä ensimmäisen kerran näkkileipää. Koko matkan aikana ei näkynyt vihollisen laivoja tai lentokoneita.

Kun inkeriläiset saapuivat satamaan, ensimmäisten joukossa laiturille nostettiin Vihtori. Mathildedalissa inkeriläiset asuivat aluksi kylän entisessä kansakoulussa ja työväentalossa.

– Yläkerrassa oli valmiina lavitsat kahdessa kerroksessa. Meidät vietiin saunaan, ja saimme kyläläisiltä puhtaita vaatteita. Söimme kaikki yhdessä, ja ruokana oli jälleen kaurapuuro.

Virosta tulleet olivat karanteenissa kolme viikkoa.

Ratkaiseva sunnuntai

Kylässä oli puutetta elintarvikkeista, mutta Lilja muistaa ihmisten olleen ystävällisiä. He toivat tulokkaille huonekaluja ja vaatteita.

Vihtori meni kylän kouluun. Hän oli kuitenkin yhden syys- ja kevätlukukauden poissa koulusta sairauden takia. Ehkä syynä oli rasittava matka ja se, että pelkästään kaurapuuro ei antanut tarpeeksi ravintoa.

Aluksi pojan oli vaikea ymmärtää opetusta. Hän puhui venäjää paremmin kuin suomea, koska Inkerinmaalla oli häpeä puhua suomea. Oli paljon turvallisempaa puhua venäjää. Yllättävän nopeasti hän oppi kuitenkin kielen.

Kyläkoulun opettaja puhui lapsille kuin herätyskokouksessa. Vihtori Virolainen muistelee, että opettajan aito kristillisyys teki häneen voimakkaan vaikutuksen.

Sunnuntaisin rukoushuoneelle kokoontui runsaasti väkeä. Suurin osa kuulijoista oli inkeriläisiä tai Karjalasta saapunutta väestöä. Vuonna 1952 Vihtori tuli siellä uskoon.

– Sain tilaisuudessa kuin tikarinpiston sydämeeni. Jumalan sana kosketti voimakkaasti, ja tein päätöksen, että haluan seurata elämässäni sen viitoittamaa tietä. Samassa tilaisuudessa myös isäni uudistui uskossa.

Vihtori kastettiin muiden uskoon tulleiden kanssa meressä Halikonlahdessa. Kastepaikka oli uimarannalla, suuren hyppytelineen vieressä.

Myöhemmin Vihtori seurasi vanhempiaan Ruotsiin ja Lilja muutti Helsinkiin. Eläkkeelle päästyään Vihtori muutti Ruotsista takaisin Suomeen ja valitsi asuinpaikakseen Espoon. Vihtori Virolainen kuuluu tätä nykyä Helsingin Lähetysseurakuntaan.


Eero Ketola


7/2017

UutisetHelluntaikirkon uusi johtaja ei toivo, että yhteisöön tultaisiin viranomaisten pakottamana.
PääkirjoitusYksi Suomen ja reformaation juhlavuoden merkittävimmistä hengellisistä tapahtumista on Turussa 2. joulukuuta järjestettävä Kristuspäivä. Sen tavoitteena on koota edustajia Suomen kaikista kunnista, ki...
Miten onEnsi syksynä toteutetaan helluntaiseurakuntien Parasta Suomelle -evankelioimiskampanja osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Kampanjaan valmistautuminen on parhaillaan käynnissä. Kampanjao...
UutisetSuomessa asuvien venäjänkielisten parissa vaikuttaa muutama vapaakristillinen seurakunta.
UutisetKan ja ViaDia solmivat yhteistyösopimuksen, jolla tähdätään päihdeongelmaisten kokonaisvaltaiseen auttamiseen.
UutisetSuurin osa [pakolaisista] pakenee oman maansa sisällä tai naapurimaahan. Parasta apua on paikalla annettu apu, tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui Yhteisvastuukeräyksen avaavassa puheessaan....
UutisetJo 170 seurakuntaa on ilmoittautunut Hyvä Sanoma -lehtikampanjaan.
UutisetLuterilaiset seurakunnat pohtivat sote-uudistuksen keskellä, miten varmistaa sairaalasielunhoidon jatkuvuus.

– Perustyö pysyy sinänsä samana, ei siinä mitään. Mutta kenen kanssa sopimukset tehd...
UutisetVaasan vankilassa järjestettiin 31. tammikuuta hengellisen musiikin konsertti, jossa esiintyi laulaja-evankelista Nina Åström yhtyeineen.

Konsertissa oli mukana suurin osa vankilassa vierailevi...
UutisetRomaninaisten tavoin musliminaiset joutuvat tinkimään kulttuurinsa mukaisesta pukeutumisesta työelämän sitä vaatiessa. Miehet pääsevät usein helpommalla.
UutisetKauhajoen helluntaiseurakunnassa 3.–5. helmikuuta pidetty Israel-konferenssi kiinnosti sekä uusia että vanhoja Israelin ystäviä. Lauantain seminaaripäivään osallistui noin 200 henkilöä, ja 130 oli muk...
UutisetIhmiset pyytävät usein esirukousta oman tai läheisen sairauden paranemisen puolesta, läheisten ihmisten ongelmien, ihmissuhdeasioiden ja yksinäisyyden puolesta, Tuomasyhteisön pappi Pirjo Kantala kert...
UutisetHengellinen liikehdintä keskittyy nyt pääosin kaupunkeihin.
UutisetKristillisen kustannusyritys LifeWay Christian Resourcesin johtaja Thom S. Rainer käsittelee sivustollaan thomrainer.com sunnuntaijumalanpalveluksen kello 11 suosion hiipumista. Hän on selvittänyt asi...
UutisetHelmikuun alussa uutisoitiin 12-vuotiaan kristityn tytön murhatun Pakistanissa. Viranomaiset vakuuttivat Tania Mariyam -nimisen tytön hukuttautuneen tammikuun lopussa kanaaliin. Jo tuolloin epäiltiin,...
UutisetDavid Bennett vastusti aiemmin kristinuskoa ja oli aktiivinen homojen oikeuksien puolestapuhuja. Nyt hän opiskelee teologiaa Britanniassa ja tukee brittipiispojen linjausta, jonka mukaan samaa sukupuo...
MielipideSanomalehti Keskisuomalaisen pääkirjoitus käsitteli 15.1.2017 kansainvälisen Open Doors -järjestön tammikuussa julkaisemaa vuosiraporttia, jonka mukaan kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen...
MielipideSiitä on kulunut jo lähes yhdeksän vuotta, kun muutimme Koillismaalle. Poikani, joka oli silloin vielä alaikäinen, haki kesätöitä mainoslehtien jakajana. Koska hän oli alaikäinen, minun piti allekirjo...
MuutVainottuja kristittyjä palvelevan Open Doors -järjestön tuoreen raportin mukaan uskontoon kietoutunut nationalismi on keskeinen poliittinen syy kristittyjen vainoihin maailmassa.

Ilmiö ei ole u...
MuutEloa on paljon mutta työmiehiä vähän. Eikö meidän tulisi työskennellä yötä päivää?
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
ArtikkelitNäemme ympärillämme moraalisten arvostusten muuttuvan. Aikaisemmin huonoina pidettyjä asioita ei enää paheksuta kuten ennen, ja moraalisia vaatimuksia perustellaan uudella tavalla. Tätä kehitystä seur...
MuutYhdysvaltain uuden presidentin linja aborttiin, Israeliin ja uskonnonvapauteen vetoaa moniin kristittyihin. Vastustajat pitävät muslimienemmistöisiin maihin kohdistuvaa maahanmuuttokieltoa rasistisena...
PikavisiittiAntti Hirviniemi on Turun helluntaiseurakunnan nuorten aikuisten ja perhetyön pastori sekä työnohjaaja.

Kun kaipaan piristystä, soittelen kitaraa tai lähden koiran kanssa kuvaamaan lähiluontoa...
MuutHelsinkiläisen Ressun lukion uskonnon ja psykologian lehtori Johanna Jämsä on huomannut, että lukiolaisten pohjatiedot uskonnosta ovat heikentyneet (Kotimaa 5/17).

– Uskonnossa on nyt kaksi pak...
MuutVuosikymmeniä vankiloissa vierailleet ja siellä evankeliumia julistaneet lähetit tietävät, mitä molemminpuolinen luottamus merkitsee.
MuutYhteinen rukous inspiroi ja hoitaa pohjoisen kristittyjä.
Muut”Uusi esiin, mutta ei unohdeta myöskään vanhoja aarteita”, kirjoittaa Petri Kosonen Armo suuri -levynsä kansilehdellä.

Äänite onkin hieno yhdistelmä vanhoja ja uusia lauluja. Kosonen ei turhia...
MuutTurun Mikaelinseurakunnassa vierailevan ei välttämättä kannata odottaa messulta hiljaista hartautta eikä seurakunnan työntekijöiltä hillittyä käytöstä. Kirkkoherra Jouni Lehikoinen kertoo, miksi.
MuutTeologian tohtori Minna Heimola käsittelee uudessa ja suomalaisittain harvinaisessa kirjassaan, miten Raamattua on käytetty historiassa rasismin ja sorron oikeuttamiseen sekä toisaalta ihmisoikeuksien...
MuutVihtori ja Lilja Virolainen tulivat pakolaisina Inkeristä Suomeen.
MuutArmo tarjoaa joka päivä uusia mahdollisuuksia ihmiselle, joka turvautuu Jeesuksen ristintyöhön.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan