"Kokemuksen ja uusia istutuksia tukevien rakenteiden puute näkyy" - Miksi uusia seurakuntia syntyy yhä vähän?
"Me tykkäämme kyllä seurakuntaistutuksen ideasta. Mutta käytännössä sitten, kun asia tulee sille tasolle, että kuka tekee ja miten, niihin kysymyksiin meillä ei ole vastausta, M4 Europe -järjestössä työskentelevä koordinaattori Kenno Leier kuvailee tilannetta Suomen vapaakristillisellä kentällä.
Uusien seurakuntien istuttaminen on ollut pidetty keskustelunaihe koko alkaneen vuosituhannen, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.
Vuoden 2010 Helluntaiherätyksen Talvipäivillä lanseerattiin jopa Seurakunta jokaiselle -hanke, jonka puitteissa oli tarkoitus synnyttää seurakunta kaikkiin Suomen keskustaajamiin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Uusia seurakuntia ei syntynyt hankkeen tavoitteiden mukaisesti, mutta jotakin seurakunnanistutusrintamalla on silti lähtenyt liikkeelle. Kymmenen viime vuoden aikana uusia, helluntaiseurakuntien istuttamiksi katsottavia yhteisöjä on syntynyt ainakin Joensuuhun, Kouvolaan, Kuopioon, Poriin, Tampereelle, Tuusulaan, Vantaalle ja viimeisimpänä Hämeenlinnaan.
"Meillä on yksi seurakunta kolmella kattauksella."
– Sitä olen seurakunnanistuttajana kuullut jonkin verran, että tuo on hyvä juttu teillä siellä Jokelassa, mutta ei täällä meillä, Helluntaikirkon startup-työryhmän jäsen, Fidan lähetystyön yksikön päällikkö Juha Lehtonen kuvailee kentällä kuulemiaan ajatuksia.
Lehtonen toimii pastorina oman toimensa ohella Station-seurakunnassa Tuusulan Jokelassa. Osasyynä istutusten kannalta jumittuneeseen tilanteeseen on hänen mukaansa se, että moni istutus on käynnistynyt riitatilanteesta.
– Sellainen leima on syntynyt, että uusi seurakunta tarkoittaa negatiivista kilpailua ja riitaa.
Seurakuntaistutusten toteuttaminen niin, että istutus käynnistyisi emoseurakunnan näyn pohjalta, on alan Euroopan-pioneerin, lähetystyötekijä Riku Turusenkin mukaan kriittisen tärkeää.
Turunen on ollut tänä vuonna mukana synnyttämässä
toistaiseksi nimeämätöntä seurakuntakampusta Hämeenlinnaan.
– Meillä on ollut tuska siitä, miten saada nuoret perheet ja uusi sukupolvi kokemaan omistajuutta seurakunnasta. Vuosien varrella on yritetty monenlaista, kuten erilaisia jumalanpalveluksia, tai on siirretty pääjumalanpalveluksen alkamisajankohta iltapäivään ja niin edelleen, Turunen kertaa.
– Mikään ei ole niin sanotusti purrut.
Hämeenlinnassa seurakunnan uudistamisen rinnalle syntyi idea uudesta kampuksesta, eli saman seurakunnan sisällä kokoontuvasta itsenäisestä yhteisöstä. Kun uuden kampuksen ytimeksi löytyi kuuden pariskunnan muodostama joukko, ja yhteistyössä Hämeen Mokia -järjestön kanssa yhteisölle löydettiin omat tilat kaupungin keskustasta, istutushanke alkoi saada muotoa.
"Somea ei pidä luoda somen vuoksi."
– Tätä ei aloiteta vain muutoksen tähden, vaan motiivina on hätä tämän kaupungin ihmisistä ja nousevasta sukupolvesta, hankkeessa aktiivisesti toimiva lapsi- ja nuorisotyöntekijä Jonna-Maaret Heinonen kuvailee.
– Emme ole lähtemässä mistään. Olemme osa samaa seurakuntaa, mutta meillä on mahdollista nyt luoda kampukselle kulttuuri ja tyyli, josta voi tulla matalan kynnyksen paikka ja koti monelle, joka ei ole sellaista vielä löytänyt.
Vanhastaan Hämeenlinnan helluntaiseurakunnan piirissä on kokoontunut myös maahanmuuttajien Kongo Fellowship, joka on myös muodostamassa oman kampuksensa.
– Ajattelemme, että meillä on yksi seurakunta kolmella kattauksella, Riku Turunen kuvailee tunnelmia Hämeenlinnassa.
Joensuussa viiden perheen tiimi helluntaiseurakunnasta synnytti Loft-seurakunnan viime vuonna. Loftin kohdalla pyrittiin alusta asti avoimuuteen ja näyn jakamiseen.
– Seurakuntien istutukset nähdään usein rikkovina, sellaista taakkaa Suomessa on kyllä olemassa, tiimiin kuuluva Juha-Matti Laasonen huokaa.
– Halusimme olla esimerkkejä siitä, että voidaan lähteä liikkeelle hyvässä hengessä.
Loftissa puhutaan yksittäisten kohtaamisten merkityksestä. Ajatus kasvusta elää taustalla, mutta sen edellytykset syntyvät hitaasti. Seurakunta on panostanut sosiaaliseen mediaan, ja sen kautta on jo saatu ensimmäisiä ”voittoja”.
– Ihmisiä pitää kohdata siellä, missä he ovat, ja ihmisethän ovat nyt erilaisilla laitteilla. On monia, jotka eivät uskalla tai halua tulla seurakuntaan. Sanoma voidaan silti löytää omalta puhelimelta.
– Yllättävän moni, jolla ei ole mitään seurakuntataustaa, on löytänyt meille, koska on halunnut tietää, mistä on kysymys, Laasonen kertoo.
– Somea ei kuitenkaan pidä luoda somen vuoksi. Kyllä siinäkin sisällössä on oltava tavoittava sanoma.
Miksi seurakunnanistutus on lähtenyt kohtuullisen hyvin liikkeelle muualla Euroopassa mutta ei Suomessa?
– Jos katson vaikkapa Saksan, Ruotsin ja Norjan Vapaakirkkoa, niissä on luotu tietoisesti rakenteita istutukselle, ja kirkkokunta ottaa istutuksista apostolisen vastuun, vaikka totta kai kaikki tehdään paikallisen olemassa olevan seurakunnan yhteydessä, Kenno Leier sanoo.
Juha Lehtosen mukaan Suomessa esimerkiksi Helluntaikirkolle on hankalaa ajatella vastaavaa roolia.
– Ehkä Suomessa suurien seurakuntien johtajilla on mahdollista ottaa tässä aktiivinen asema.
Kenno Leier on toiveikas, mutta ei juuri nyt näe seurakunnanistutuksen olevan Suomessa kovin suuressa nosteessa.
– Euroopassa uudet seurakunnat kantavat nykyisin sellaista hedelmää, että istutus on aidosti muutosvoima kirkkokunnissa. Tällaista ei Suomessa ole vielä koskaan tapahtunut.
Anssi Tiittanen
Kenno Leier ja Juha Lehtonen kertovat seurakuntaistutuksen haasteista ja uusista tuulista ensimmäisessä RV Podcastissa, joka julkaistaan 15. joulukuuta Spotifyssa, Youtubessa ja Ristin Voiton Facebook-ryhmässä.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...