Herätyssaarnaajan elämäntarina puhuttelee yhä

Harvinainen kuva Niilo ja Linnea Yli-Vainiosta. Niilon suosion vuosina kummallakin oli omat kamppailunsa Jumalan kanssa. Perheen lapset olivat tuolloin jo aikuisia. Kuva: Aikamedian arkisto / Jukka Pakarinen
Harvinainen kuva Niilo ja Linnea Yli-Vainiosta. Niilon suosion vuosina kummallakin oli omat kamppailunsa Jumalan kanssa. Perheen lapset olivat tuolloin jo aikuisia. Kuva: Aikamedian arkisto / Jukka Pakarinen
Puhujamatkalla Espanjassa marraskuussa 1981 kuollut Niilo Yli-Vainio on edelleen Suomen helluntailiikkeen historian tunnetuin yksittäinen saarnamies. Etenkin keski-ikäiset ja sitä vanhemmat suomalaiset muistavat hänen nimensä.

Nuoremmalle sukupolvelle ikkunan herätysjulistajan elämäntarinaan tarjoaa viime lauantaina Lapuan helluntaiseurakunnassa ensi-iltansa saanut näytelmäelokuva Valkoinen yöperhonen. Elokuvan käsikirjoittaja-ohjaajan, kokkolalaisen Seppo Lahden mukaan Yli-Vainiosta puhutaan edelleen yleisesti ainakin Pohjanmaalla.

– Kotiseudullaan Etelä-Pohjanmaalla Niilo on edelleen kansan huulilla ja häntä pidetään suurena sananjulistajana. Myös täällä Kokkolassa varsinkin vanhemmat ihmiset muistavat hänet hyvin: moni on ollut hänen tilaisuuksissaan. Hän on yhä hyvin suosittu, Lahti toteaa.

Noin kymmenen vuotta sitten uskoon tullut Lahti, 72, muistaa itsekin 1970–80-lukujen taitteen julkkissaarnaajan. Lahti työskenteli toimittajana ja luki lehdistä juttuja Yli-Vainiosta ja hänen tilaisuuksissaan tapahtuneista ihmeistä.

– Mieleeni jäi muun muassa jossakin maallisessa lehdessä ollut uutinen, jossa kerrottiin, kuinka Niilo oli ollut Afrikassa ja miten johonkin tilaisuuteen oli tullut ryhmä heimouskontojen johtajia häiritsemään – ja kuinka Niilon puhuessa nämä poppamiehet ja suuri osa muistakin kuulijoista oli kaatunut Jumalan voimasta maahan.

– Toimittajan uteliaisuus heräsi. Lisäksi olin jo tuolloin hengellinen etsijä ja olin tehnyt lehtijuttuja myös herätyskristillisistä tapahtumista. Siksi Niilo näyttäytyi jo silloin kiinnostavana henkilönä.

Uupunut ja masentunut mies

Seppo Lahden ohjaama, noin 80-minuuttinen Valkoinen yöperhonen keskittyy Yli-Vainion elämän viimeisiin ja tunnetuimpiin vuosiin. Elokuvallaan Lahti pyrkii katsomaan suosion ja menestyksen ohi ja kuvaamaan Yli-Vainiota ihmisenä: kertomaan siitä, millainen henkilö tämä oli julkisuusminänsä takana.

Idean elokuvan tekemiseen Lahti sai pari vuotta sitten, kun hän luki Yli-Vainion elämäkertaa. Sen jälkeen hän pyrki hankkimaan käsiinsä kaiken kirjoitetun aineiston saarnaajan elämästä, luki lehtikirjoituksia, kuunteli Niilon puheita ja haastatteli hänet tunteneita ihmisiä.

Kokenutta näytelmä- ja elokuvakäsikirjoittajaa kiehtoi Yli-Vainion tarinassa se, miten 30 vuotta ilman isompia tuloksia saarnanneesta, fyysisesti heikentyneestä, oppimattomasta miehestä yhtäkkiä tuli suuria väkijoukkoja ja mediaa kiinnostanut puhuja – ja kuinka tämä samaan aikaan näytti käyneen jatkuvaa sisäistä kamppailua Jumalan kanssa.

Viimeksi mainittu puoli Yli-Vainion elämästä antoi kipinän myös elokuvan erikoiselle nimelle.

Mauno Saaren kirjoittamassa, Yli-Vainiosta kertovassa Saarnaaja- kirjassa on Niilon päiväkirjamerkintä, jossa hän kertoo valkoisesta yöperhosesta, joka pyrki valoa kohti ja sisään huoneeseen. Valkoisen yöperhosen tavoin hän itsekin pyrki kohti valoa, Seppo Lahti toteaa.

Vuonna 1976 Niilo ja Linnea Yli-Vainio asuivat Lapuan kupeessa Härmässä. Niilolla oli 1950-luvulla todettu sepelvaltimotauti, vuonna 1967 hänen vatsastaan oli leikattu paksusuolen syöpä, ja vuonna 1976 hän oli joutunut uupumuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Syöpäleikkauksessa asennettu avannepussi aiheutti päivittäistä vaivaa ja muistutti ihmiselämän hauraudesta.

Samana vuonna Linnealta oli löydetty syöpäkasvain kaulan alueelta, mutta koko kasvainta ei ollut saatu leikkauksessa poistettua. Vaikka seuraavana talvena tehdyssä tarkastuksessa syöpäsoluja ei enää löytynyt – minkä Yli-Vainiot tulkitsivat Jumalan ihmeeksi –, Niilo ehti jo pelätä vaimonsa kuolemaa.

Syksyllä 1976 monenlaiset epäilyt ja kysymykset kalvoivat miehen mieltä: Miksi Jumala salli hänelle ja hänen vaimolleen niin paljon sairautta? Miksi heillä oli aina taloudellisesti niin tiukkaa? Miksi Jumala oli vuosikymmeniä aiemmin, vuonna 1956, antanut hänen nähdä näyn suuresta herätyksestä mutta ei ollut toteuttanut sitä?

Jumalan valtakunnan työhön aina kaikkensa antanut Yli-Vainio oli vakuuttunut, että hänen uransa saarnaajana on ohi.

– Hän oli tuohon aikaan todella väsynyt ja masentunut. Siitä, kuinka syvää hänen masennuksensa oli, on olemassa erilaisia tarinoita: erään tarinan mukaan hän olisi ollut jo varaamassa itselleen hautapaikkaa, Lahti toteaa.

”Puhu Jumalan rakkaudesta”

Sitten tapahtui jotakin. Masentunut saarnamies sai kutsun puhujamatkalle Australiaan, ja matka toteutui joulukuussa 1976. Etelän auringon alla Yli-Vainio sai Jumalalta uuden sanoman. Tulikivenkatkuisista parannussaarnoistaan tunnettu mies koki Pyhän Hengen puhuvan hänelle voimakkaasti, että hänen ei tulisi enää puhua niin tuomitsevaan sävyyn vaan alkaa saarnata Jumalan rakkaudesta ja armosta.

Yli-Vainio otti ohjeen todesta. Hän antoi sydämessään anteeksi eräälle häntä loukanneelle henkilölle ja sai kokea Pyhän Hengen virkistystä. Hänen saarnoihinsa tuli uudenlaista lämpöä. Samalla Pyhä Henki alkoi koskettaa kuulijoita aivan uudella tavalla. Jo Australiassa ihmisiä alkoi kaatua, täyttyä Pyhällä Hengellä ja parantua, ja kun Yli-Vainio alkuvuodesta 1977 palasi Suomeen, samoja asioita alkoi tapahtua täällä. Viestit Pyhän Hengen uudenlaisesta vaikutuksesta levisivät nopeasti, ja tilaisuuksiin alkoi tulvia väkeä. Pian myös media kiinnostui originellina pidetystä pohjalaissaarnaajasta.

Samalla kun Yli-Vainion kalenteri täyttyi puhujakutsuista – tilaisuuksia oli usein viisi tai enemmän viikossa ja matkapäivät päälle –, hän itse oli edelleen sama raihnainen, vastikään loppuunpalanut mies.

Vaikka masennus oli hengellisen uudistuksen myötä väistynyt, yhtälö oli hurja.

Seppo Lahden tietojen mukaan tunnettu saarnamies tunsi kaikki herätyksen vuodet 1977–81 suurta väsymystä ja kärsi ajoittain unettomuudesta. Säilyneiden valokuvien ja videotallenteiden perusteella tätä on vaikea uskoa, sillä niissä Yli-Vainio näyttää energiseltä, iloiselta ja terveeltä. Lahti uskoo, että niin hän puhujalavalla olikin.

– Niilo itse selitti jaksamistaan jossakin niin, että kun hän meni yleisön eteen, hän sai Jumalalta voimia ja jaksoi, vaikka rukousjonoissa olevien ihmisten palveleminen kesti tuntikausia. Todennäköisesti uupumus kuitenkin palasi, kun valot sammuivat ja hän jäi yksin.

– Hänen väsymyksestään ovat monet kertoneet.

Ja vaikka Yli-Vainio oli ikänsä rukoillut herätystä, liikehdinnän aikana osa hänen kamppailuaan tuntui olevan sekin, miksi Jumala käytti juuri häntä, vanhaa ja väsynyttä miestä.

Alkuvaiheessa mietitytti myös toiminnan oikeellisuus.

– Kun kaatumisia ja muita karismaattisia ilmiöitä alkoi tapahtua, hän kipuili sen kanssa, olivatko ne Jumalasta, sillä ne olivat niin erilaisia kuin mihin oli totuttu. Olen ymmärtänyt, että rukouksissaan hän sitten kyllä aika nopeasti sai tähän asiaan rauhan, Lahti toteaa.

Pintajulkisuudelta jäivät piiloon myös Linnea-puolison sisäiset kamppailut. Lahden käsityksen mukaan Niilolla ja Linnealla oli lämmin ja läheinen suhde – ainakin siinä määrin kuin se paljon työnsä vuoksi kotoa poissa olevalla miehellä voi olla. Silti Linnea tuskaili sen kanssa, että Niilo kävi niin harvoin kotona.

– Vaikka Linnea oli luovuttanut Niilon Jeesuksen käyttöön ja hyväksyi tämän työn, hän kärsi yksinäisyydestä. Eteläpohjalaisena miehenä Niilon näyttää myös olleen vaikea tunnustaa rakkautta vaimolleen.

Sanottavaa myös 2000-luvun kristikansalle

On arvioitu, että vuosien 1977–81 ”ylivainiolaisen” herätyksen seurauksena helluntaiseurakuntiin liittyi noin 6 000 henkilöä. Lisäksi uskoon tulleista nousi vaikuttajia muihin vapaakristillisiin yhteisöihin ja luterilaisiin herätysliikkeisiin.

Pieneen Missio Kokkola -seurakuntaan kuuluva Seppo Lahti uskoo, että Niilo Yli-Vainiolla on sanottavaa myös 2010-luvun suomalaiskristityille.

– Niilo uskoi koko elämänsä ajan Suomeen tulevaan suureen herätykseen, ja mielestäni se on hänen perintönsä meillekin: meidänkin pitää olla valmiina herätyksen tulemiseen. Toiseksi Niilon mukaan olennaista herätyksen tulemisessa on se, että Kristus nostetaan seurakunnissa ykköseksi. Se, onko kirkoissa paljon väkeä tai kuinka hienoa ohjelmaa siellä on, ei ole tärkeää. Herätys lähtee liikkeelle, kun seurakunnissa palvotaan yksin Kristusta.

Seppo Lahti on elämänsä aikana kirjoittanut useita näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia. Viime vuosina hän ja Valkoisen yöperhosen kuvaajana, editoijana ja toisena ohjaajana toiminut Jari Ruotsala ovat tehneet kolme kristillistä elokuvaa.

Vuonna 2015 julkaistu draamaelokuva Lasilinna kertoo masennusta sairastavasta nuoresta naisesta ja siitä, kuinka hengellinen herääminen voi toimia apuna vaikeassa elämäntilanteessa. Vuotta aiemmin valmistuneen dokumenttielokuvan Pyhä Kosketus (2014) aiheena ovat ihmeparantumisen kokeneet henkilöt. Ja nyt vuorossa oli siis elokuva Niilo Yli-Vainiosta.

Elokuvia yhdistää sairauden ja parantumisen tematiikka. Kristittynä aihe kiinnostaa Lahtea. Hän uskoo, että Jumala parantaa nykyäänkin, olipa sitten kyse fyysisistä tai henkisistä vaivoista.

– Todistukset parantumisihmeistä viehättävät, sillä niissä näkyy Jumalan voima, hänen läsnäolonsa ja se, että hän on elävä Jumala ja toimii samalla tavalla kuin 2 000 vuotta sitten. Koen, että näiden todistusten kautta usko vain vahvistuu. Toinen elokuvia yhdistävä asia on se, että ne on tehty käytännössä nollabudjetilla. Tämä on mahdollistunut, kun tuotantotiimi on työskennellyt talkoilla.

– Olemme myös joutuneet tekemään koko ajan ratkaisuja, jotka ovat kustannuksiltaan halpoja. Tämä on vaikuttanut esimerkiksi kuvauspaikkoihin. Lisäksi olisimme halunneet sisällyttää tähän Yli-Vainio-elokuvaan aitoa filmimateriaalia hänen kokouksistaan, mutta meillä ei ollut rahaa ostaa sitä Yleltä. Silti olen lopputulokseen melko tyytyväinen: onnistuimme ihan hyvin niillä resursseilla, jotka käytössämme olivat. Kiitän tästä työryhmäämme.

– Haimme apurahoja, mutta hengellisiin tuotantoihin niitä on vaikea saada.

”Toivon, että ihmisiä tulee uskoon”

Kahden vuoden takaisen Pyhä kosketus -elokuvan ensi-ilta Kokkolassa oli loppuunmyyty, ja   kolmessa muussakin näytöksessä oli yhteensä satoja katsojia. Lisäksi elokuvaa on näytetty lukuisissa seurakunnissa Suomessa ja siirtolaisseurakunnissa ulkomailla.

Nyt toiveena on samanlainen suosio.

– Jännä nähdä, miten yleisö ottaa Yli-Vainio-elokuvan vastaan; etukäteiskiinnostusta sitä kohtaan ainakin näyttää olevan. Kun ennakkonäytöksessä Kokkolassa näytimme elokuvan parillekymmenelle eri kirkkoihin kuuluvalle katsojalle, filmin päätyttyä kaikki istuivat vain hiljaa paikoillaan. Ehdin jo huolestua, kunnes kävi ilmi, että he olivat kokeneet elokuvan vaikuttavana.

– Luonnollisesti meille oli tärkeää, että elokuva olisi taiteellisesti hyvä. Silti haluan levittää sen avulla myös Jumalan sanaa. Elokuvalla on vahva sanoma, ja toivon, että ihmisiä tulisi uskoon sen kautta.

Dokumentaarisuutta Valkoinen yöperhonen -elokuvaan tuo sen alussa oleva noin 10-minuuttinen Yli-Vainioiden tyttären Aino Yli-Vainion haastattelu.

Valkoinen yöperhonen -elokuva näytetään tämän viikon torstaina ja perjantaina BioRex-elokuvateatterissa Kokkolassa. Kysynnän perusteella luvassa on mahdollisesti lisänäytöksiä. Lisäksi elokuvaa on mahdollista saada näytettäväksi esimerkiksi seurakunnissa.


Heikki Salmela






Kuka

Niilo Yli-Vainio
» Syntyi 1920 Alahärmässä työläiskotiin. Avioitui vuonna 1940 Linnea Romppalan kanssa. Pari sai viisi lasta ja asui eri puolilla Suomea sekä vuosina 1964–71 kahdessa jaksossa Ruotsissa.
» Aloitti hengellisen työn 1947. Nousi vuonna 1977 valtakunnalliseen julkisuuteen tilaisuuksissaan tapahtuneiden karismaattisten ilmiöiden seurauksena. Oli aikansa julkkis; piti muun muassa omaa kolumnipalstaa Nykyposti-lehdessä.
» Kirjallinen tuotanto pääasiassa evankelioivia kirjasia, joita on painettu yhteensä satoja tuhansia kappaleita.
» Elämästä kirjoitettu kaksi teosta: Mauno Saaren ”Saarnaaja – Niilo Yli-Vainion taistelu, testamentti ja päiväkirjat” (WSOY, 1983) ja Tytti Träffin ”Elämä voittaa – Niilo Yli-Vainion tarina” (Ristin Voitto, 1978).
» Kuoli sairauskohtaukseen Espanjassa 16. marraskuuta 1981. Linnea Yli-Vainio kuoli vuonna 1987.



Muistoja Niilo Yli-Vainiosta

Tapasin Niilo Yli-Vainion ensi kertaa pikkupoikana Lapualla 1950-luvun alkuvuosina, kun hän tuli kotiini keskustelemaan vanhimmiston asioista isäni Ville Tervasmäen kanssa. Mukana oli muitakin myöhemmin seurakuntaa palvelleita saarnaajia, kuten Matti Rajamäki ja Esa ”Yskä” Niskanen sekä Lapuan helluntaiseurakunnan tukipylväs Risto Romppala.

Niilo Yli-Vainio oli yleensä hymyilevä mies, joka jutteli mielellään myös meidän lasten kanssa. Se ei ollut ihan tavanomaista helluntaisaarnaajille.

Niilosta jäi lapsena mieleeni hänen äänensävynsä, joka oli kuin äänensä polttaneen palopuhujan kurkusta tuleva värinä, sekä hänen humoristisuutensa. Äiti laittoi miehille kahvit, ja he nauroivat usein Niilon seurassa. Yhteinen tärkeä asia heille oli sielujen pelastus.

Seuraava muisto Niilo Yli-Vainiosta on noin vuodelta 1967, kun olin opettelemassa   Säkkijärven polkkaa. Niilo ilmestyi yllättäen kotiimme ja totesi selkäni takaa: ”Jaaha, täällä vaan pelit soivat.”

Äänestä ei voinut erehtyä, ja soittoni nolostutti minua.

– Missäs se on perhekunnan päämies? Niilo kysyi tyypilliseen tapaansa, isääni viitaten.

Myöhemmin Ville-isäni kertoi ylpeänä, että hän oli ollut suosittelemassa Niiloa 1952 Paimion Raamattuopiston saarnaajakurssille, koska Lapuan Betanian johto ei sitä ollut tehnyt miehen epävakaisuuden vuoksi. Niilo ja isäni olivat molemmat sodan jälkeen uskoon tulleita.

Seuraavan kerran tapasin Niilo Yli-Vainion Tampereen Saalemissa 1972, kun hän puhui Biafrasta ja alueen nälkähelvetistä. Biafra oli vahvasti Niilon sydämellä, vaikka helluntailaiset eivät yleensä tuolloin puhuneet politiikasta mitään. Puheen aikana Saalemin saarnaajat  Kauko Hostikka ja Heikki Lappalainen istuivat tuiman näköisinä mutta eivät kuitenkaan keskeyttäneet Niilon puhetta.

– Emmekö halua auttaa heitä, Niilo huusi ja nosteli kuvaannollisesti nälkäisiä, kurjia biafralaisia käsillään.

Näen vieläkin mielessäni Niilon Saalemin lavalla julistamassa murskaavalla äänellään. Hänen puheensa oli sokeeraava. Olin kuulijana lehtereillä ja itkin, niin vakuuttavaa hänen puheensa oli. Luulen, että se oli Niilon merkittävimpiä puheita ennen hänen vuonna 1976 kokemaansa hengellistä murrosta.

Vuonna 1981 työskentelin Kiuruveden kunnalliskodin johtajana ja olin Tampereen yliopistolla suorittamassa joitakin jatkokursseja. Näin yliopistolla Tampereen Saalemseurakunnan ilmoituksen, jossa kerrottiin, että Yli-Vainio oli tulossa puhumaan yliopistolle. Menin hyvissä ajoin paikalle. Niilo saapui yllättäen ja ihan yksinään yliopiston pääovesta sisään. Kiirehdin tervehtimään häntä.

– Mä tulin vähän ennakkoon kattomahan, jotta minkälainen se akateeminen maailma on, hän vitsaili.

Minulla oli hyvä tilaisuus esitellä Suomen ykkösevankelistalle yliopistoa ja sen kirjastoa, josta hän erityisesti tuntui pitävän.

Kun kokousaika lähestyi, kävelin ylpeänä Niilon rinnalla rakennuksen ala-aulaan, mutta pian kasvava yleisöjoukko alkoi piirittää häntä. Yliopiston juhlasali oli täynnä kuulijoita, kun Niilo astui puhujanpönttöön.


Antti Tervasmäki
Sosiaalineuvos
Mikkeli

Muistolle
51

Muistolle8.1.2024 | Raahen helluntaiseurakunnan pitkäaikainen saarnaaja Esko Rautio sai taivaskutsun 13.11.2023. Hän menehtyi kolme ja puoli vuotta kestäneeseen vakavaan sairauteen 93-vuotiaana.
E...
Muistolle(5.5.2023) Pastori ja lähetystyöntekijä Niilo Mäenpää on kuollut. Hän menehtyi lauantaina 5. toukokuuta 88-vuotiaana. Häntä hoidettiin viimeisissä vaiheissa Kaarinakodissa Kaarinassa.

Mäenp...
MuistolleArvostettu Israel-lähetti Rauni Sisko Tuulikki Kaukonen (s. 21.1.1939) kuoli 17. huhtikuuta 2023, 84 vuoden iässä. Uskoon tultuaan Rauni kävi uskovien kasteella syksyllä 1962 Englannin Southamptonissa...
MuistolleRaimo Karmitz syntyi Suomen jatkosodan aikaan Pohjois-Savon Rautavaaran pitäjässä perheen esikoisena. Isän tultua uskoon 1955 perheessä alkoi hengellisten asioiden vaikutus, joka kosketti myös Rai...
MuistolleOsmo Sakari Hämäläinen, evankelista Ossi, kuoli 1. maaliskuuta 2022 Porvoon sairaalassa. Hän oli kuollessaan 82-vuotias.
Ossia jäivät kaipaamaan lasten lisäksi joukko seurakuntaystäviä Po...
MuistolleRitva Annikki Siren syntyi 2. huhtikuuta 1938 Kouvolassa ja muutti taivaan kotiin 1. maaliskuuta 2022 Helsingissä. Sairauden uuvuttamana Annikki nukkui pois levollisesti puolisonsa Samulin vieress...
MuistolleJyväskylän helluntaiseurakunnan arvostettu ja pitkäaikainen pastori Armi Hintikka ylennettiin kirkkauteen 16. tammikuuta 2022. Hän kuoli vakavan sairauden uuvuttamana puolisonsa Uskon ja poikansa Miko...
MuistolleAikaisin aamulla 20.12.2021 Uruguayn apostoli Altti Viljanen saapui voittajana maaliin kohtaamaan rakkaan Herransa, kuten hän oli toivonut ja rukoillut jo monta viikkoa. Tämä tapahtui Altin...
MuistollePerjantaina 12. marraskuuta 2021 pitkäaikaisen sairauden murtamana pois nukkunut Valtter Luoto jätti pysyvän jäljen maamme helluntailiikkeeseen ja kristillisyyteen.



Veikk...
MuistolleJapanin-lähetysveteraani ja erikoissairaanhoitaja Lea (Leea) Kärnä nukkui pois 96 vuoden ikäisenä hoivakodissa Kangasniemellä 24.9.2021. Lea (o.s. Manninen)...
MuistolleRakas isäni Lasse Kangassalo syntyi kauniina kesäisenä päivänä 15. kesäkuuta 1940 Nevanpään kotiin Kiikoisiin. Nuori äiti Eeva Nevanpää piti sylissään pientä jo ennen syntymään...
MuistolleReijo syntyi yhdeksänlapsisen perheen kuopuksena 26.4.1951 Irene ja Aarne Vierulan perheeseen. Perhe asui silloin Seinäjoella. Vanhemmat ja Anna-mumma olivat uskovais...
MuistolleMartti Vuorinen syntyi 13.12.1937 Keuruulla Esa ja Auli Vuorisen perheeseen. Perheeseen kuului myös Marttia vuoden vanhempi Anja. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä vi...
MuistolleSuomen kristikansa on menettänyt vaikuttavan merkkihenkilön, mutta hänen muistonsa, kirjansa ja netistä löytyvät raamattutuntinsa puhuvat edelleen.
Olavi Kokkonen (20.10.1934–5.5.2021) eht...
MuistolleKaija syntyi Keuruulla 18. marraskuuta 1941 Heikki ja Inkeri Kivimäen esikoisena. Hän tuli uskoon lapsena pyhäkoulussa ja vei evankeliumin kotiinsa. Kaijan todistuksen kau...
MuistolleLähetystyöntekijä, TM Reijo Kuokkanen siirtyi ikuisuuteen syöpäsairauden seurauksena 20. maaliskuuta 2021. Hänet diagnosoitiin 12 päivää aiemmin. Levolliset ja kivuttomat viimeiset hetke...
MuistolleIsäni, veteraanipastori Sakari Saarinen nukkui pois tästä maailmasta odottamaan ylösnousemuksen aamua 18. lokakuuta 2020 Hämeenlinnan Rengossa 96 vuoden ikäisenä.
Sakari syntyi 24...
MuistolleValmennus- ja koulutusalalla uransa tehnyt, kysytty puhuja, psykologi ja konsultti E. Olavi Salminen (FT) kuoli 25. helmikuuta sairauskohtauksen seurauksena Meilahden sairaalassa Helsing...
Muistolle”On Jumala niin suuri, rakkautensa valtavin, ja ihminen niin pieni vaeltaja kanjonin...” yhdistyy Erkki Ahosen tenoriin. Erkin tuttu tenori on nyt vaiennut. Kanjonin vaeltaja sai kutsun...
MuistolleIsäni Aarno Salmenkivi muutti Taivaan kotiin 24.10.2020. Hän syntyi 15.8.1933 kuudentena lapsena Laukaasta Mäntyharjulle muuttaneeseen maanviljelijäperheeseen.
Isän lapsuuskodissa kun...
MuistolleRakas äitimme Lahja Kuitunen ei enää viettänyt joulua kanssamme. Hän sai kutsun taivaan kotiin 21. joulukuuta 2020.
Äiti syntyi 13. joulukuuta 1944 aikaan, jolloin toinen maailmanso...
MuistolleTammikuun 21. päivänä sai tuhansien tuntema ja rakastama Pentti ”Benito” Manninen muuttaa kaipaamaansa taivaan kodin lämpöön. Lähtö tapahtui kauniisti yön hiljaisina tunteina Riitta...
MuistolleAino Irja Sinkkonen syntyi Suistamolla 12.6.1927 viisilapsisen perheen vanhimpana. Muiden Karjalan evakoiden tavoin kahdesti kotinsa jättäneenä perhe päätyi lopulta Iisalmeen, jossa valtio au...
MuistolleSuomen Operaatio Mobilisaation (OM) ensimmäinen toiminnanjohtaja Frank Dietzmenehtyi nopeasti edenneeseen syöpään 11.1.2021. Vuonna 1939 syntynyt Dietz oli rakastettu lähetysjohtaja, armoitet...
MuistolleReilu vuosi sitten oli suuren juhlan aika. Juhlimme paitsi sitä, että olin vihdoinkin löytänyt kauan kadoksissa olleen pisteen viimeiseen väitöstutkimukseni lauseeseen, myös sitä, miten monien mei...
MuistollePohjois-Makedonian Evankelisen Helluntaikirkon ja Agape-järjestön johtaja Mirco Andreev siirtyi sairauden murtamana ajasta ikuisuuteen tapaninpäivänä 26. joulukuuta.

...
MuistolleLähetyssaarnaaja Viktor Martiskainen siirtyi ajasta ikuisuuteen 23.10.2020 Kuusankoskella Kouvolassa. Hän syntyi 10.6.1932 rajan taakse jääneessä Ilomantsin Liusvaaran kylässä perheensä...
MuistolleLokakuun viimeisinä päivinä saimme suruviestin ystävämme ja työtoverimme Soili Korhosen äkillisestä kuolemasta Kanarian­saarilla. Soili Korhonen syntyi 15.1.1945 Oulussa ja kuoli sairauskohtauksee...
MuistollePastori-evankelista Veijo Heinonen syntyi 08.01.1952 Ikaalisissa ja nukkui pois vaikean sairauden murtamana 04.10.2019 Huittisissa.

”Annetaan kasvatiksi”
Vastasyntyneen pojan k...
MuistolleKanadasta saapui suruviesti laajasti arvostetun sananjulistajan ja laulajan Herman Blomeruksen kuolemasta. Hän toimi toistamiseen Toronton suomalaisen helluntaiseurakunnan pastorina. Mon...
Muistolle”Elämän todellisia helmiä olivat ne hetket, kun joku sai avun ja elämän lahjan Jumalalta”. Näin isopappani Jaakko Heinonen (25.5.1928–8.9.2019) sanoo hänestä kertovan Hakuna matata – ei huolt...
MuistolleSeppo Honkanen, joka 2. elokuuta muutti 77-vuotiaana Herran luo, oli läheinen työtoverini Fida Internationalissa (silloin vielä nimellä Suomen Vapaa Ulkolähetys) vuosikymmenen ajan (1989–1999...
Muistolle
Esa Vilhelm (Vilho) Mäkelä syntyi Kullaalla 29.7.1934. Hänen matkansa päättyi vaikean sairauden murtamana 24.7.2019. Vilho ehti olla avioliitossa Ritvansa kanssa 66 vuotta. Heille...
MuutPidetty gospeltulkki ja monen rakastetun laulun tekijä Kale, Kalevi Vaija, menehtyi yllättäen perjantaiaamuna 5. heinäkuuta. Hän ei toipunut muutamaa päivää aiemmin saamastaan sairaskohtauksesta....
MuistolleKunnioitettu Jumalan palvelija, kirjailija-pastori Juhani Kuosmanen on saanut kutsun taivaskotiin 81-vuotiaana. Hän syntyi Sodankylässä 23.6.1937 ja kuoli Lahdessa 26.3.2019.
MuistolleLähetystyöntekijä, pastori ja kirjailija Kari Honkasen elä­mäntyö on päättynyt, mutta hänen moni­puolinen hengellinen vaikutuksen­sa ihmisten sydämissä jatkuu vie­lä pitkään.
...
MuistolleVeljeni Arto näki päivänvalon 14.12.1962 Lappajärven sairaalassa. Arto syntyi perheeseen, jossa oli uskovat vanhemmat. Perheeseen kuuluivat myös isänäiti, Maria-täti ja 11 kuukautta aiemmin syntynyt t...
MuistolleKirjoitin seuraavan takakansi­tekstin isäni Aulis Romppasen (1931–2018) kirjoittamaan oma­elämäkertakirjaan 12 vuotta sitten:

”Seitsemän vuosikymmen­tä. Itse asiassa Au...
MuistollePitkän ja merkittävän elämän­työn Afrikassa tehnyt lähetys­työntekijä Kyösti Roininen kutsuttiin taivaan kotiin 31. maalis­kuuta.

Etiopian Kaffassa lempini­men Abba Diima (isä...
MuistolleRakas äitini Anna-Liisa Hei­monen pääsi Jeesuksen luok­se 13. maaliskuuta. Häntä tullaan muistamaan monella tavalla: äiti­nä, mummina, isomummina, ys­tävänä, työtoverina sekä yhtenä hellunt...
MuistolleIsämme Kaarlo Joel Ikonen sai kotiinkutsun 22.2.2018 kello kol­me aamuyöllä. Pitkäaikaisen sai­rauden uuvuttamana hän nukkui ikilepoon 82-vuotiaana.

Kaarlo Joel Ikonen...
MuistolleLähetyssaarnaaja Eila Mu­jusen taival tässä ajassa päättyi viime vuoden marraskuun 14. päivän varhaisina aamutunteina äkillisen sairauskohtauksen seu­rauksena. Hän siirtyi ajasta iäi­syyteen...
MuistolleLähetystyöntekijä ja evanke­lista Martta Rajala muutti ajas­ta ikuisuuteen Forssan sairaalassa 22.12.2017 vaikean sairauden uu­vuttamana. Häntä jäi kaipaamaan sisarusten lisäksi suuri joukko...
MuistolleKoko helluntai­herätyksen mu­siikkiväen suu­resti rakasta­ma Ritva-Tuuli (Tuulikki) Ahonen sai iäisyys­kutsun 8.12.2017 kotonaan Kot­kassa. Puolisen vuotta kestänyt vakavan sairauden vaihe uu...
MuistolleÄhtärissä Arvo ja Aili Hankki­on esikoisena 10.7.1933 syntynyt Eino-veljeni oli monen toimen mies. Isän perintönä hän oli saa­nut rohkean ja voimakkaan luon­teen. Jo nuorena hän lähti kokei­l...
MuistolleJumalan uskollinen palvelija, ylö­järveläinen evankelista Simo Pa­sanen sai kotiinkutsun 13.12.2017. Sairaalassa hän ehti olla vain va­jaan vuorokauden, kunnes Juma­lan vaunut veivät hänet Ta...
MuistolleMirjam Pynnönen palveli lähetyksen Jumalaa kahdeksalla vuosikymmenellä. Hänen tarinansa on suomalaisen helluntailähetystyön pioneerivaiheen tarina.
Muistolle”Herra antoi ja Herra otti, kiitet­ty olkoon Herran nimi.”


Mieheni Simo Pesonen syntyi 29.1.1958 Kuusamossa. Yksitoista vuotta saimme viettää yhdessä, ja sitten elämä yllätti...
MuistolleSe tapahtui silti yllättäen. Jäähyväiset. 21.4.2017 sa­tavuotiasta Suomeam­me ja sen seurakuntia rakentanut pääsi perille. Jäljelle jäi kaipaus­ta, kiitollisuutta ja monta läheis­tä matkalla...
MuistolleRakas isämme Aatos Koivumäki syntyi Ruovedellä vuonna 1922 nelilapsisen perheen kolmantena lapsena. Isän koti oli torpparilain voimaantulon myötä itsenäistynyt Koivumäen tila luonnonkauniin Salussärkä...
MuistolleKauko Hostikka syntyi Karhulassa joulukuussa 1928 viisilapsiseen perheeseen. Perheen elämä oli niukkaa. Uskovat vanhemmat kasvattivat lapsiaan rukoillen.


Varttues...
MuistolleÄitimme Annikki Sormunen (os. Ahvenainen) syntyi 2.8.1930 Jyväskylän maalaiskunnassa uskovaan kotiin ja tuli jo 16-vuotiaana uskoon, kävi kasteella ja liittyi Toivakan helluntaiseurakunt...
MuistolleRakas isäni Arvo Venäläinen sai kotiinkutsun 24. syyskuuta 2017 Mikkelin keskussairaalassa lyhyen sairausjakson jälkeen. Hän oli syntynyt Kaavilla 14.2.1928. Hänen isänsä piti siellä sek...
MuistolleMatti Juntunen syntyi Suomussalmella 13.9.1937 ja ylennettiin kirkkauteen 13.8.2017. Talvisodan aikana 12.1.1940 Juntusen perhe koki suuren menetyksen, kun tunnettu ”Paukan pommi”, lentop...
MuistolleKelotin Rantamajojen isäntä ja Kotatemppelin sananpalvelija innosti helluntaiuskovat Lapinmatkailuun.
MuistolleYhteiskunnalliset vastuut veivät helluntaivaikuttajan välillä jopa valtionvarainministeri Sauli Niinistön puheille.

Kesän kauneimpaan aikaan sai Kyösti Pahkamäki, Pahkamäen tilan isäntä, kutsun...
Muistolle”Vanhat vääntömiehet…” Kuva Raimo Mänttärin asuinhuoneen hyllyssä on Ristin Voitto -lehden toimituksesta 1990-luvulla.
Nyt toinen vääntömiehistä on poissa. Raimo, nimimerkki RaMi, siirtyi hyvän Jum...
MuistolleKALLE Petteri Puukki syntyi Kalannissa 4.4.1951 Vuokko ja Kaarlo Puukin kuusilapsisen perheen toiseksi vanhimpana.
MuistolleAlajärveltä lähtöisin oleva, elämäntyönsä Varkaudessa tehnyt Vilho Johannes Halla-Aho (s. 7.1.1928) sai kotiinkutsun 22. huhtikuuta 2017.


Opin tuntemaan Vilhon uskollisena H...
MuistolleSerengetin tähtitaivaan alla kitaraa näppäilee lämpimästi hymyilevä kirkassilmäinen mies. Vaikka hyeenat ulvovat ympärillä ja ihmisen elämän monet kipeätkin haasteet ovat läsnä, Jeesus e...
MuistolleOman aikakautemme suuri juutalainen radikaali vaikuttaja, pastori Antony Simon kuoli äkillisesti onnettomuudessa Irakissa 29. toukokuuta 53-vuotiaana.


Simon syntyi Manchest...
MuistollePekka Keinänen syntyi 17. ke­säkuuuta 1947 Augusti ja Sirkka Keinäsen perheeseen neljäntenä poikana. Sisaruksia oli loppujen lopuksi kahdeksan.


Lapsuutta varjostivat...
MuistolleRauno Soininen kuoli pitkälli­sen sairauden murtamana 4. päi­vä huhtikuuta. Hän oli 80-vuoti­as, syntynyt Turussa 25. elokuu­ta 1936.


Raunon ollessa kahden vuode...
Muistolle”Kiitos kun saan tässä olla, kiitos kun saan levähtää”, lauloi äiti herkällä äänellään eläkeläisten tapaamisessa Jyväskylän Siion-temppelissä vielä vuodenvaihteessa 30. joulukuuta. Hetki...
MuistolleOlavi Riihimäki sai kotiinkutsun 29.3.2017. Hän syntyi 3.6.1932 Peräseinäjoen Valkiajärvella Riihimäen perheen kuopuksena ja 11. lapsena.


Etelä-Pohjanmaalle juurtunut Olavi...
MuistolleIsämme Pekka Laulajainen sai muuttaa taivaan kotiin 12. tammikuuta 2017 vajaan kahden viikon sairaalassa vietetyn ajan jälkeen. Hän ehti jättämään jäähyväiset perheenjäsenilleen ennen lähtöään. Isä ol...
MuistolleMatti Vilhelm Pesonen syntyi 15.12.1946 Kuusamossa seitsemäntenä lapsena 12-lapsiseen vanhoillislestadiolaisperheeseen.

Isojaon aikaan kotitalo rakennettiin keskelle metsää. Jo silloin poikasen...
MuistolleSaatoimme rakkaan työtoverimme, Japanin-lähetin Valma Partasen 28.1.2017 viimeiselle matkalleen omaisten ja läheisten ystävien kanssa Heinolan helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Pablo Varis toimitt...
MuistolleToivo Oskar Mikael Ikonen syntyi 29.9.1936 Luhangassa ja noudettiin taivaan kotiin kotoaan Orijärveltä Luhangasta 2.1.2017. Uskoon Toivo tuli kahdeksantoistavuotiaana nuorena miehenä ja oli Putkilahde...
MuistolleTuskimpa kukaan saattoi aikoinaan aavistaa, että vuonna 1927 Jämsässä pienviljelijäperheeseen syntynyt Väinö tulisi aikanaan kyntämään ja kylvämään vankilamaailman kivikkoisia peltoja kotimaassa ja Mu...
MuistolleReino Pajula syntyi 1.2.1930 ja sai kotiinkutsun 1.12.2016. Elämänsä aikana hän palveli evankelistana ja paimenena joitakin Suomen seurakuntia. Kuitenkin hänen varsinainen elämäntyönsä tapahtui Thaima...
MuistolleJuhani Antero Salminen menehtyi varhain maanantaiaamuna 5. joulukuuta 2016 Honkaharjun palvelutalossa Kokkolassa.

Juhani syntyi 26.10.1933 Uudessakaupungissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Rov...
MuistolleLähetystyön ja erityisesti kehitysaputyön pitkäaikaisen vaikuttajan, ekonomi Kalevi Helimäen, 84, maallinen elämä vaihtui ikuiseen elämään Peijaksen sairaalassa Vantaalla juuri joulun alla torstaina 2...
MuistollePorin Metodistiseurakunnan pastori ja Suomen Metodistikirkon piirikunnan johtaja Pasi Runonen menehtyi 50 vuoden iässä vaikean sairauden murtamana perjantaina 9. joulukuuta 2016 iltapäivällä.

P...
MuistolleAnneli Tuomi syntyi 25.6.1932 Ahlaisissa monilapsiseen perheeseen ja sai nimekseen Elä Aira Anneli. Hän nukkui pois uskossa Vapahtajaansa Porissa 7.10.2016.

Anneli valmistui apuhoitajaksi 1950-...
MuistolleMonet halusivat osansa formulalääkärin suosiosta.
MuistolleEdesmennyt lauluntekijä halusi välittää musiikillaan evankeliumin kaikille suomalaisille.
MuistollePastori ja ruotsinsuomalaisten sisälähetyssihteeri Heimo Aalto kuoli sairauskohtaukseen kotonaan Jönköpingissä Ruotsissa 9. lokakuuta.

Isäni Heimo Aallon kohtalona oli Ruotsi, josta tuli hänen...
MuistolleKokoonnuimme sunnuntaina 25. syyskuuta Siilinjärvellä Pöljän museon pirttiin äitimme Aino Ester Sahimaan muistotilaisuuteen yhdessä lähisuvun ja muutamien äidin ystävien kanssa. Mieleemme tulvi muisto...
MuistolleLähetyssaarnaaja Helvi Helena Halme ylennettiin kirkkauteen Kuopiossa 7.9.2016. Hän oli syntynyt Karjalan Impilahdella 26.2.1923.

Halmeiden kodissa palveltiin Herraa. Sananjulistajia majoitetti...
MuistolleEläkkeellä ollut Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola on kuollut 10.9.2016 Jyväskylässä. Hän oli syntynyt Laukaassa vuonna 1932, vihitty papiksi vuonna 1957 ja toiminut pappina useissa luterilaisis...
MuistolleIltayön tunteina 25.5.2016 taivaan sotajoukot olivat jo jyristelemässä vaunuineen ja tulomatkalla, kun väsynyt matkaaja, saarnaaja Arthur Kukkula henkäisi viimeisen henkäyksensä. Tämä tapahtui kello 2...
MuistolleTapasin Eino Laineen ensimmäisen kerran Pusulan kirkonkylässä syksyllä 1982. Seurat olivat juuri alkamassa kookkaassa tuvassa. Tavan mukaan huone oli lämmitetty perusteellisesti. Tila oli tupaten täyn...
MuistolleSuonenjokelaiseen saarnaaja-postivirkailijaperheeseen syntyi 17. maaliskuuta vuonna 1946 tytär, joka sai nimekseen Pirkko Mirjami. Hänen isänsä kutsuttiin Kuopion Eelim-seurakunnan saarnaajaksi Pirkon...
MuistolleSalme Lahtinen os. Hokkanen syntyi Hartolassa 27.6.1927. Salme tuli uskoon 1945. Saman kylän poika Antero Lahtinen vei Salmen vihille vuonna 1946.

Salme ja Antero ehtivät asua Sysmässä, Jokiois...
MuistolleHelluntailiikkeen merkittävä kehitysyhteistyövaikuttaja Pauli Rantanen muutti ajasta iäisyyteen 26.1.2016. Hän oli syntynyt Harlussa, Sortavalan lähistöllä 13.12.1936 ja koki näin ollen kaksi evakkoma...
MuistollePyörätuoli ja hengityskone eivät kyenneet patoamaan Joni Huopanan monipuolista ja rikasta elämää.
MuistolleRakas puolisoni Marjatta Hakala ylennettiin taivaan kotiin jouluaattona 24. joulukuuta 2015. Hän menehtyi tuhoisan munuaissyövän runtelemana.

Marjatan puolesta rukoiltiin paljon, mistä esitän e...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan