”Ylistys ja palvonta ymmärretään usein väärin”

Jouko Ruohomäen mukaan jumalanpalveluksen voi parhaimmillaan kokea kaikilla aisteilla. - Me kuulemme ja näemme, ja ehtoollisessame myös kosketamme ja maistamme. Ehtoollinen jaetaan usein helluntaiseurakunnissa penkkeihin, mutta jos tila sallii, sen jakamistaedestä kannattaa kokeilla. Yhteisöllisyys korostuu, kun lähdetään yhdessä liikkeelle. Voi ajatella, että tuossa menee sisareni, tuossa veljeni. Kuva: Säde Loponen
Jouko Ruohomäen mukaan jumalanpalveluksen voi parhaimmillaan kokea kaikilla aisteilla. - Me kuulemme ja näemme, ja ehtoollisessame myös kosketamme ja maistamme. Ehtoollinen jaetaan usein helluntaiseurakunnissa penkkeihin, mutta jos tila sallii, sen jakamistaedestä kannattaa kokeilla. Yhteisöllisyys korostuu, kun lähdetään yhdessä liikkeelle. Voi ajatella, että tuossa menee sisareni, tuossa veljeni. Kuva: Säde Loponen
Kun Jouko Ruohomäki opetti aikoinaan Iso Kirja -opistossa, hän pani merkille, että erityisesti yksi aihe innosti opiskelijoita: jumalanpalvelus.

– Olen opettanut useista eri aiheista, mutta tämä näytti tempaavan kaikki mukaan. Jokaisella oli siihen kosketuspintaa.

Hän aikoi paneutua vapaakristilliseen jumalanpalvelukseen jatko-opinnoissaan, mutta tutkimuspolku johtikin kirkkohistorian puolelle. Eläkkeellä hän palasi vanhan kiinnostuksenkohteensa pariin, minkä tuloksena syntyi syksyllä julkaistu teos, Kutsu ylistämään ja palvomaan (Aikamedia). Ruohomäen tausta kirkkohistorian tutkijana näkyy teoksessa. Tekstistä avautuu jatkumo Vanhan testamentin ajoista alkuseurakunnan kautta reformaatioon ja lopulta nykyaikaan asti.

– Jumalanpalvelus on Jumalan antama malli, joka nousee Raamatusta ja sen historiasta. Ihmisen ei tarvitse keksiä sitä itse, hän tähdentää.

Nimi velvoittaa

Ylistys ja palvonta ovat termejä, jotka Ruohom1äen mukaan ymmärretään helposti väärin tai vähintäänkin suppeasti. Edellinen mielletään usein tietynlaiseksi musiikkityyliksi, ja jälkimmäinen tuo monille mieleen epäjumalien palvonnan.

Palvonta on kuitenkin käsite, joka eri muodoissaan läpäisee koko Raamatun. Alussa on Jumalalle uhraava Israelin kansa, lopussa Ilmestyskirjan enkelit ja vanhimmat, jotka heittäytyvät valtaistuimen eteen.

Tilaisuuksien nimittäminen jumalanpalveluksiksi on tullut helluntaiseurakuntiin 1990-luvulta alkaen.

– Kokouksista puhuminen on perua niiltä ajoilta, jolloin haluttiin välttää kaikkea, mikä vie ajatukset kirkollisiin tapoihin. Nykyään asiaa katsotaan vähän toisella tavalla. Kirjani tarkoitus on tehdä uutta termistöä ymmärrettävämmäksi.

Ruohomäen mielestä uusi nimi edellyttää, että tilaisuuteen paneudutaan uudella tavalla. Olennaisinta on seurakunnan ymmärrys siitä, mistä jumalanpalveluksessa on pohjimmiltaan kysymys: Jumalasta.

– En kiistä määritelmää, jonka mukaan jumalanpalvelus on kaksisuuntainen, eli me palvelemme Jumalaa ja hän meitä. Jos kuitenkin ajatellaan, että Jumala palvelee meitä jatkuvasti ja me häntä 90 minuuttia sunnuntaisin, niin tuossa tilaisuudessa kaiken pitäisi lähteä siitä, että Jumala on keskipisteessä. Hän on meidän yleisömme.

Tilaa yllätyksille

Helluntailiikkeessä on karsastettu kaavoja, ja Ruohomäki puhuukin mieluummin jumalanpalveluksen rakenteesta. Sisääntulo, rukous, laulu, saarna, uhrinkanto ja lähettäminen ovat kaikissa kristillisissä kirkoissa tunnettuja jumalanpalveluksen elementtejä, joskaan vapaakristillisissä perinteissä niiden paikka ei ole yhtä sidottu kuin vanhoissa kirkoissa.

Protestanteilla saarna on tärkeä osa jumalanpalvelusta. Ruohomäen mukaan se voi korostua liikaakin.

– Menneiden vuosien helluntaikokouksissa saarna oli keskus ja kaikki muu täytettä siinä ympärillä. Kokonaisuutta ei aina otettu huomioon; kokouksen johtaja saattoi kysyä, onko jollakin mielessä laulu, ja sitten laulettiin jotain, mikä ei yhtään sopinut tilaisuuden henkeen.

Historian kannalta ajateltuna kaikki helluntailaisessa jumalanpalveluskulttuurissa on lainattua. Suomalaiseen helluntailaisuuteen vahvasti vaikuttanut T. B. Barratt toi siihen vaikutteita metodismista ja Lewi Pethrus baptisteilta.

Ominta on spontaanius, joka saattaa osallistujasta riippuen tuntua vapauttavalta tai pelottavalta.

– Kun olin Turussa pastorina 1990-luvun alussa, jotkut pitivät johtamistani rukouskokouksista juuri tästä syystä, mutta jotkut sanoivat, etteivät halua tulla, koska Ruohomäki laittaa heidät rukoilemaan ääneen. Kyllähän sen niin pitäisi olla, että ennen jumalanpalvelusta pastori kysyy luvan ihmisiltä, joiden toivoo tulevan esiin.

Pyhän Hengen johdossa toimiminen ei tarkoita mielijohteiden seuraamista vaan tilanteiden aistimista ja kykyä joustaa.

– Helluntaihistoriasta löytyy tilanteita, joissa saarnaaja on saattanut jättää saarnaamatta, kun Pyhä Henki on tehnyt jotain odottamatonta. Suunnitelmien muuttamisella saatetaan jopa kerskailla, koska se nähdään merkkinä Pyhän Hengen johdosta. Pastorin ei kuitenkaan tarvitse korostaa kuulijoille sitä, jos hän on saanut saarnaansa uuden idean edellisenä yönä.

Ruohomäki toivoo, että jumalanpalveluksissa kuultaisiin enemmän henkilökohtaisia todistuspuheenvuoroja, muitakin kuin perinteisiä uskoontulokertomuksia.

– Seurakuntalaisia voi kannustaa kertomaan vaikka siitä, miten Jumala on auttanut menneellä viikolla. Saarnaajan kannattaa kysyä etukäteen, haluaako joku valmistella muutaman minuutin puheenvuoron aiheesta, josta on tulossa saarna. Meillä on seurakunnissamme valtava kertomusarsenaali, jota emme osaa hyödyntää.

Vaikka suunnittelu on tärkeää, on hyvä jättää tilaa sille, jos joku saa profetian tai ilmestyksen ja haluaa kertoa sen muille.

– Kyllä joskus tuntuu, että saisi olla myös ihan spontaania rukousta, ei nyt kesken saarnan mutta ennen tai jälkeen. Että löytyisi uskallusta, kun Pyhä Henki niin vaikuttaa.

Lapsetkin ehtoolliselle?

Nykyään mietitään paljon sitä, millaisessa jumalanpalveluksessa ihmiset viihtyvät. Onko viihtymisellä väliä, jos kyse on Jumalan palvomisesta?

Ruohomäen vastaus on myöntävä.

– Jumalanpalvelusta ei tehdä ihmisille, mutta ihminen viihtyy luonnostaan, kun hän pääsee osalliseksi tapahtumista ja ymmärtää, mitä tekee. Tämän vuoksi kritisoin niin sanottuja ylistyslauluja: en aina osaa tai pysty laulamaan niitä. Haluan laajentaa ymmärrystä siitä, että ylistys on kokonaisvaltainen jumalanpalvelusta ohjaava ja kantava teema, ei erillinen osionsa.

Ruohomäki puhuu mieluummin tilaisuuden johtajasta kuin juontajasta.

– Jumalanpalveluksen johtajan tehtävä on äärimmäisen tärkeä. Toivon että johtajat miettisivät tarkkaan, miten saadaan kaikki mukanaolijat todellisesti mukaan. Jumalanpalvelukseen ei mennä katsomaan esitystä vaan osallistumaan.

Kun tilaisuuden rakenne on riittävän tuttu, seurakuntalaiset pääsevät mukaan ja pysyvät mukana loppuun asti. Tuttuus ei tarkoita kaiken toistumista samanlaisena. Luovuutta voisi Ruohomäen mukaan käyttää enemmänkin esimerkiksi draaman ja runojen muodossa. Myös uusia lauluja voi tuoda mukaan, kunhan ne esitellään osallistujille eikä niitä ole liikaa yhdellä kertaa.

Alkuseurakunnan jumalanpalveluksessa ehtoollinen oli keskeinen osa kokoontumista, ja Ruohomäki soisi niin olevan edelleen.

– Alkuseurakunnan kokoontuminen rakentui ehtoollisen ympärille, kun taas meillä ehtoollinen on vain kerran kuussa ja sille varataan lyhyt aika tilaisuuden lopusta. Seurakunnallisten toimitusten sisältöä tulisi syventää. Nyt ei ole ihan varmaa, ymmärtävätkö kaikki ehtoollisen tai kasteen merkitystä.

Lasten vieminen pyhäkouluun ehtoollisen ajaksi ei Ruohomäen mielestä ole viisasta.

– On toinen kysymys, pitäisikö lapsille antaa ehtoollista vai ei, mutta ainakin heidän pitäisi saada olla läsnä.


Kuka

Jouko Ruohomäki
» opetusneuvos, kirjailija
» ollut lähetystyössä Thaimaassa
» jäi eläkkeelle Iso Kirja -opiston apulaisrehtorin toimesta vuonna 2006
» väitteli teologian tohtoriksi Suomen helluntailiikkeen historiasta vuonna 2014


Säde Loponen


49/2016

UutisetIhminen viihtyy jumalanpalveluksessa, kun hän pääsee katselijasta osallistujaksi.
PääkirjoitusUseat seurakunnat tekevät parhaillaan jumalanpalvelusuudistuksia. Tavoitteena on uudistaa seurakunnan ilmettä, jopa koko seurakunnan elämää. Kokoukset toimivat usein ovena seurakuntaan, ja kirkon kynn...
Miten onEnsi vuonna juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Mitä helluntaiseurakunnat voisivat antaa juhlavuottaan viettävälle isänmaalle?

Vastauksena tähän Kotkan Syyspäivillä esiteltiin Parasta...
UutisetElokuva voi välittää evankeliumia yhtä voimallisesti kuin puhe, Saarijärvellä uskotaan.
UutisetHiljaiselon rikkomisella voi olla odottamattomat seuraukset.
UutisetKristinuskoa ja helluntailaisuutta haastetaan enemmän kuin koskaan. Siksi pitää paitsi opiskella teologiaa, myös palauttaa helluntailaisuuteen usko ihmeisiin ja Pyhän Hengen kasteeseen.

Näin ar...
UutisetEi ole vasta kuin muutama vuosi siitä, kun Suomessa taivasteltiin Kekkosen aikaista suomettumisen kulttuuria, Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen sanoi blogissaan viime vi...
UutisetJari-Pekka liikenneasemat lahjoittaa joulun Kultalyhde-lehden kaikkiin Joroisten kunnan talouksiin. Lehti jaetaan postin kautta. Yrityksen toimitusjohtaja Jari-Pekka Koponen haluaa näin levittää evank...
UutisetMaakunta haluaa turvata lähetystyön tulevaisuuden.
UutisetKäytetynkin tavaran voi laittaa esille tyylikkäästi.
UutisetSodan runtelemista kotimaistaan lähteneiden afrikkalaisten hätä koskettaa suomalaisavioparia.
UutisetTapahtumassa oli vahva yhteisöllisyyden tunne, nuorisopastori Juan Castillo kuvailee Oulussa toissa viikonloppuna järjestettyä Ytimessä-tapahtumaa.

– Koimme Pyhän Hengen läsnäolon voimakkaasti...
UutisetTyöpaikoilleen aamuvarhaisella kiirehtivät ihmiset saivat torstaina 1. joulukuuta mukaansa piparkakkupussin, jossa oli kaksi piparia ja joulurauhan toivotus.

Vantaalta kuusi vuotta sitten alkun...
UutisetVuonna 2014 vangittu kristitty 29-vuotias sudanilaisäiti Maria Ibraheem luki Raamattua telkien takana salaa öisin, kertoo The Christian Post.

Nuorta äitiä valvotti tyrmässä hänen alle kaksivuot...
Uutiset”Tyrmistyttävän harva” yhdysvaltalainen seurakunta puhui presidentinvaalien alla ehdokkaista, itse vaaleista tai kristittyjen velvollisuudesta äänestää niissä, selviää tutkimuskeskus Pew Researchin tu...
UutisetBritannian ministerit näkevät uskonnon ensisijaisesti ongelmana, väittää maan työväenpuolueen poliitikko ja entinen valtioneuvoston ministeri Stephen Timms.

Timms toteaa Christiantoday.comille,...
KolumniMottoni on, että elämässä tulee aina olla unelmia. Kun olin nuori vastauskoontullut tyttö, koin syvää väärinkäsittelyä rakkaassa helluntaiherätyksessäni. Sitä tapahtui kaikkine pakkoparannuksineen ja...
MielipideJeesuksen takaisin tulo ei ole uskoville pelon aihe, vaikka kukaan ihminen ei voi sanoa milloin se tapahtuu. On Jumalan viisautta, että meidän tehtäväksemme ei ole annettu laskea määräaikoja. Meidän t...
MielipideOlen laittanut merkille, että helluntailiikkeessä pastori-nimikettä käytetään jos minkälaisissa tehtävissä toimivan henkilön ”virkanimikkeenä”. Meillä on seurakunnissa lapsipastoreita, nuorisopastorei...
MielipideOlen saanut Jumalan armosta pitää Rukoillen eteenpäin -iltoja. En epäile hetkeäkään, ettei se ole ollut Jumalan tahto, koska Raamattukin sanoo: ”Rukoilkaa lakkaamatta.” Mutta meille ihmispoloisille yh...
MielipideOn surullista, miten nykyinen hallitus haluaa rajata kotihoidon tukea ja varhainen päivähoitoon siirtyminen on saanut yllättäen runsaasti mediassa palstatilaa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on...
MuutMusiikin tyyleihin liittyvä erimielisyys on mahdollista ylittää, kun jumalanpalveluksen tarkoitus ja tehtävä ymmärretään oikein.
ArtikkelitIhminen on pohtinut elämän tarkoitusta halki ihmiskunnan historian. Tarve tarkoituksen ja merkityksellisyyden kokemiseen on suunnitelmallisen Jumalan kuvaksi luodun ihmisen ominaispiirre. Tämän tarpee...
PakinaNäin sanoo flegmaattinen ja yksinkertainen kalifi Harun-el-Pullah Ahmed Ahne -sarjakuvassa yksinvaltiaan auktoriteetillaan.

Ei ollenkaan huono idea, kyllä minäkin haluan olla hyvä. Ja kun oikei...
MuutGabojen tekemät videotodistukset kohahduttavat somaliyhteisöjä, mutta hengenvaarakaan ei estä heitä kertomasta Kristuksen rakkaudesta.
UutisetYhteenkuuluvuuden kaipuu vetää turisteja ja talvilintuja suomalaisiin seurakuntiin Espanjassa ja Thaimaassa.
Muut1980-luvun kristillinen suosikkiyhtye Freidiba Boodos esiintyy seurakunnissa talven aikana.
MuutTampereen helluntaiseurakunnasta alkanut ihmiskaupan vastainen Cotton-toiminta on pyörinyt vasta vajaan vuoden, mutta paljon on jo saatu aikaan. Alkuvaiheen painopisteenä on ollut tiedonhaku ja verkos...
PikavisiittiWilliam Atkinson on brittiläinen tohtori ja raamatunopettaja ja Euroopan helluntailaiteologien järjestön EPTAn (European Pentecostal Theological Association) puheenjohtaja. Hän työskentelee tunn...
MuutLähetysjärjestö One Way Missionin kahvilassa kokoontuu kristityksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita (iltalehti.fi 27.11.).

Vain pari monesta kymmenestä miehestä uskaltautuu valokuvaan seurakunt...
MuutSauna, sisu ja Sibelius. Siinä kolme sanaa jotka monen mielestä kuvastavat hyvin suomalaisuutta ja kansallista identiteettiämme.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja