Yhä useampi tyttö pääsee kouluun Nepalissa

Monet suomalaiset ovat auttaneet rakentamaan Ramgopalpurin kyläkoulua Eväät elämään -keräyksen kautta. Nykyään se on alueensa mallikoulu, jossa on rohkaistu erityisesti kastittomia tyttöjä koulunpenkille. Kuva: Fidan arkisto
Monet suomalaiset ovat auttaneet rakentamaan Ramgopalpurin kyläkoulua Eväät elämään -keräyksen kautta. Nykyään se on alueensa mallikoulu, jossa on rohkaistu erityisesti kastittomia tyttöjä koulunpenkille. Kuva: Fidan arkisto

Fida on ollut muka­na Nepalin koulu­jen kehittämistyös­sä yli kymmenen vuotta. Työtä tehdään paikallisten kumppanien kanssa, ja tulokset syntyvät ruo­honjuuritasolla.

 

– On kyse lasten oikeudesta hy­vään koulutukseen. Olemme voi­maannuttamassa ja tukemassa vanhempia, kouluja, kyläyhtei­söjä ja viranomaisia toimimaan, jotta jokainen pääsisi laadukkaan opetuksen piiriin, Fidan Nepalin maakoordinaattori Vesa Mättö kertoo.

 

Työtä tehdään Sarlahin, Dha­nushan ja Mahottarin lääneissä Intian rajan tuntumassa. Tuettavat yhteisöt ovat maithilinkieli­siä vähemmistöjä, joihin kuuluu muun muassa kastittomia dalite­ja ja alakastisia janajateja.

 

Dhanushan läänin Bateshwa­rin koulun virkaa toimitti yhteis­työn alkaessa pelkkä bambumaja. Nyt pihapiirissä on päärakennuk­sen lisäksi kolme muutakin kou­lurakennusta.

 

– Koulut ovat voimaantu­neet hakemaan valtion rahoitus­ta koulurakennuksilleen. Tehtävämme on olla tukena ja kulkea rinnalla. Sitä on kestävä kehitys, Mättö toteaa.

 

 

Tytöt haluavat valmistua

Fidan tukema Ramgopalpurin koulu valittiin vastikään kunnan parhaaksi kouluksi, ja sitä pide­tään nykyään alueensa mallikou­luna.

 

Huomionarvoista on tyttöjen määrän kasvu viimeisten nel­jän vuoden aikana. Vuonna 2014 koulun oppilaista 130 oli poikia ja 125 tyttöjä. Nyt, neljä vuot­ta myöhemmin, poikia on 143 ja tyttöjä 217.

 

Tyttöjen koulunkäynti ei ole Nepalissa mikään itsestäänsel­vyys. Perinteisesti tyttöjen tehtävänä on ollut auttaa koti- ja pel­totöissä. Vakavimpia ongelmia ovat olleet lapsiavioliitot ja ih­miskauppa.

 

Yksi osa työtä on perheiden va­listaminen. Asenteet ja käytännöt muuttuvat, kun vanhemmat tule­vat tietoisiksi jokaisen lapsen oi­keudesta koulunkäyntiin.

 

– Tytöt kyllä haluavat opiskella ja käydä koulunsa loppuun, Vesa Mättö sanoo.

 

 

Laadukasta opetusta

Aluksi tavoitteena oli tarjota jo­kaiselle lapselle mahdollisuus koulunkäyntiin. Nyt työ on men­nyt eteenpäin. Keskeiseksi tavoit­teeksi on noussut se, että oppilaat saavat laadukasta opetusta ja val­mistuvat koulusta.

 

– Koulunkäynti on paljon muu­takin kuin rakennus. Olemme mukana opettajien kouluttamisessa ja kouluhallinnon kehittä­misessä, Mättö kertoo.

 

Kouluihin on saatu virallisen koulutuksen saanutta opetushen­kilökuntaa. Menetelmät ja mate­riaalit ovat muuttuneet lapsiys­tävällisiksi. Väkivaltaa ei käytetä enää kurinpitotilanteissa.

 

Dhanushan ja Mahottarin kou­lulaiset saavat opetusta nepalin kielen sijaan omalla äidinkielel­lään, maithilin kielellä. Muutos­ten seurauksena oppimistulokset ovat parantuneet ja koulunkäynti muuttunut säännölliseksi.

 

– Aiemmin koululla oli pie­ni merkitys yhteisössä. Nykyään koulut ovat tärkeitä paikkoja ja yhteisiä ylpeyden aiheita. Joille­kin kouluille lapset tulevat vapaa-ajallakin viettämään aikaa, koska koulu on niin kiva paikka.

 

 

Maailman lapset kouluun

Helluntailainen kehitysyhteistyö parantaa lasten oikeuksia maail­man köyhimmillä alueilla. Fida kehittää Nepalissa 40:tä koulua, ja työ vaikuttaa noin 12 000 lap­sen elämään. Eri puolilla maail­maa Fidan kautta noin 50 000 lapsen mahdollisuus käydä kou­lua paranee.

 

 

Elina Ojala




33/2018

PääkirjoitusMonissa perheissä on aloitettu reppujen pakkaaminen ja har­joiteltu koululaisten arkeen palaamista. Ekaluokkalaiset jän­nittävät uuden elämänvaiheen edessä ja isommat odottavat jo innokkaas...
UutisetSeurakunta on nilsiäläiselle lukiolaiselle tärkeä kasvuyhteisö ja paikka toimia.
Miten onVakavat opilliset ongelmat eivät ole ihan jokapäiväisiä Helluntaiherätyksen piirissä. Keväällä sellainen nousi esiin liikkeen työn­tekijäpäivillä esitetyn, perinteisestä opista poikkeavan J...
UutisetTietoisuus omista oikeuksista on ollut avain köyhän maan koulujen kehittymiseen.
UutisetHerätyskristilliset raamattukoulut miettivät, miten tavoitetaan tämän ajan opiskelijat.
UutisetMaailmanlaajuiset ”seurakuntaketjut” toimivat paikallisten seurakunnanistutusliikeiden vanavedessä.
UutisetViime viikolla Yhdysvalloissa startannut vuotuinen Global Lea­dership Summit -johtajuuskon­ferenssi tempoilee kansainväli­sesti myrskyn silmässä sen pe­rustajaan, pastori Bill Hybelsiin lii...
KolumniIhmiset etsivät onnea. Nykyään onnen kerrotaan löytyvän hyvältä näyttämisestä (kalliita tuotteita ja salikortin ostamalla) ja itsensä hemmottelusta. Myös epätyydyttävät ihmissuhteet neuvotaa...
Raamatun äärelläRaamatullinen ymmärrys Jumalan huoneenhaltijan tehtävästä avaa yksilölle näköalan elämän vastuullisuuteen.
UutisetAktiomatkalla oma näky kirkastuu ja Euroopan seurakunnat tulevat rakkaiksi.
PikavisiittiMilja Virranniemi toivoo tutustuvansa opiskelukaupungissaan uusiin ihmisiin
MielipideEva Pasanen ilmaisi huolensa romanien ja valtaväestön tasa-ar­voisuudesta seurakunnassa (RV 31). Huoli on aiheellinen ja siitä kirjoitettiin eri artikkeleissa Ristin Voiton numeroissa 26 ja...
MielipideMoni usko­va varmasti pettyi Pride-viikon aika­na lukuisiin yrityksiin ja palveluntarjoajiin, näiden näyttäessä sateenkaaren­värisen tukensa Helsinki Pride-ta­pahtumalle.
...
Muut”Erivärisii, erikokosii, erinäkösii, mutta silti kaikki samanarvosii”, räppää koulupastori Kivistö luokassa. Joskus sanat tulevat suoraan nuoria kohti.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan