KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 34/2016Sateet

Virkistystä myös sielulle

Johanna Ekon, Leevi Ojalan ja Elli Ekon hiihtolomaviikkoon kuului muun muassa liukulumikenkäilyä. Kairosmajalla vuodesta 1989 vieraillut Johanna Ekko arvostaa keskuksen levollista tunnelmaa. Kuva: Heikki Salmela

Kairosmajan ulkoiluvälinevarastolla käy kuhina. On ensimmäinen hiihtolomaviikko, ja matkailuyritykseen on saapunut noin 60 ihmistä eri puolilta Suomea.

Pelkosenniemellä Pyhä-Luoston kansallispuiston ja Pyhätunturin hiihtokeskuksen vieressä sijaitseva Kairosmaja on yksi niistä lappilaisista matkailu- ja majoitusyrityksistä, joiden toiminnan taustalla on hengellinen näky.

Tänäänkin päiväohjelma on alkanut aamuhartaudella pihapiirissä sijaitsevassa Revontulikappelissa. Illalla kappelissa järjestetään Ilosanoman ilta.

– Kairosmajan kristillisyys on meille tärkeä juttu. Täällä on ihana ja levollinen tunnelma. Lisäksi täällä voi luottaa, että myös lapsilla on turvallista, Nakkilasta saapunut Johanna Ekko kertoo.

Hän lukeutuu Kansan Raamattuseuran omistaman matkailuyrityksen vakiovieraisiin; ensimmäiset kokemukset paikasta ovat 1980-luvulta.

Vaikka Kairosmaja tarjoaa monipuolista leiri-, kurssi- ja muuta ohjelmatoimintaa, useimmat vieraat tuntevat keskuksen kristillisen taustan, johtaja Auli Narkilahti arvioi.

Vuonna 1986 valmistunut Revontulikappeli on toiminnaltaan laajin tunturikappeli ja suosittu vierailukohde: pyhäkön sisällä on viime vuosina käyty yli 20 000 kertaa vuodessa. Osa tulee sinne hartaustilaisuuteen, konserttiin tai perhejuhlaan – osa muuten vain hiljentymään ja katselemaan.

Kappelin lisäksi hengellisyys näkyy päärakennuksen sisustuksessa.

– Asiakaskuntamme on monin tavoin hyvin kirjavaa. Osa vieraistamme on pitkään uskossa olleita, mutta mukana on myös niitä, jotka eivät näistä asioista paljoakaan tiedä, Narkilahti kertoo.

– Lisäksi kahvilassamme ja tilaisuuksissamme käy muualla majoittuvia ihmisiä. Aika paljon on sellaisia, jotka tulevat ikään kuin vahingossa. Se on mukavaa. Ulkomaisia ryhmiä varten olemme hankkineet kappeliin erikielisiä Raamattuja, että Sanaa olisi tarjolla heillekin.

Matkailuyritys tekee paljon yhteistyötä seurakuntien kanssa, ja osa ryhmistä on seurakuntien organisoimia. Sesonkiviikkoina ryhmänjohtajat ovat usein evankelistoja ja pappeja, jotka pitävät aamu- ja iltatilaisuudet ja retkeilevät päivisin vieraiden kanssa. Usein on tarjolla myös mahdollisuuksia sielunhoitoon.

– On mahtavaa, kun joku on kertonut saaneensa kuulla täällä evankeliumin vapauttavan sanoman.

Tukikohta Siltala

Hengenravintoa lomalaisille tarjoavat myös Ylläksellä toimivan Siltalan lomakeskuksen omistajat Pekka ja Inkeri Vaattovaara. Yrittäjä-evankelistan perikuvaksi luonnehdittu Pekka Vaattovaara, 74, on Länsi-Lapin tunnetuimpia helluntailaisia, pitkäaikainen sähköalan yrittäjä ja entinen kunnallispoliitikko.

Nettisivuillaan Siltalan lomakeskus kertoo tarjoavansa ”lomanviettopaikan terveeltä pohjalta sielun, hengen ja ruumiin tarpeisiin”.

Tämän vuoden hiihtolomaviikkojen aikana keskuksessa majoittuu kahdeksan ryhmää sekä perheitä. Ryhmistä vain muutama on jonkun kristillisen yhteisön kokoama. Uskonasiat ovat silti jollakin tavalla esillä joka ryhmän kanssa, Pekka Vaattovaara kertoo.

– Meillä on kaikille ryhmille Talon ilta -tilaisuus, jossa kerromme toiminnan taustalla olevasta hengellisestä tarkoituksesta. Sesonkiaikana on lisäksi muuta hengellistä ohjelmaa. Päivisin olemme ryhmien mukana eri kohteissa, ja usein silloinkin nämä asiat nousevat esille.

Toisinaan Siltala toimii lähiseudulla kristillisiä tilaisuuksia pitävien ryhmien tukikohtana.

– Nytkin meillä majoittuu joensuulainen yhteiskristillinen kuoro, jonka kanssa järjestämme tilaisuuksia ympäristössä.

Vaattovaarojen kokemuksen mukaan tarjonnalle on kysyntää.

– Kun pidämme tilaisuuksia paikallisessa kappelissa, siellä saattaa olla jopa parisataa henkilöä ja iso joukko uskosta osattomia mukana.

Ristin juurella hiljentyen

Enontekiöllä Leppäjärven kylässä toimiva Kelotin Rantamajat järjestää niin ikään hengellisiä tapahtumia, kuten raamattuviikkoja ja rukouspäiviä. Hiihtoloma-aikana tällainen ohjelma on kuitenkin pinnalla keskimääräistä vähemmän.

Yksi syy tähän on hiihtolomakauden vierasprofiili, joka poikkeaa Kairosmajasta ja Siltalasta: noin 70 prosenttia Rantamajojen majoittujista on ulkomaalaisia.

– Pihapiirissä sijaitsevassa Kotakirkossa meillä ei ole toimintaa talvella. Ruokasalissa pidetään silloin tällöin helluntaiseurakunnan tilaisuuksia, ja niihin toki myös matkailijat ovat tervetulleita. Kesällä ja syyslomien aikaan hengellistä ohjelmaa on silti selvästi enemmän, yrittäjä Jorma Laulumaa kertoo.

Laulumaa omistaa Rantamajat yhdessä Helli-puolisonsa, poikansa ja miniänsä kanssa.

Ulkomaalaisille matkailijoille ”Majoilla” on tarjolla ilmaista hengellistä kirjallisuutta kuten Gideo-neiden lahjoittamia Uusia testamentteja.

– Esimerkiksi viime yönä meillä oli yöpyjiä Taiwanilta, Ranskasta, Saksasta ja Romaniasta. Matkailijat ottavat mielellään Uusia testamentteja. Lisäksi meillä on tarjolla muitakin materiaaleja eri kielillä. Suomalaisille on tarjolla muun muassa Hyvä Sanoma -lehteä, Jorma Laulumaa luettelee.

Kristinuskon sanomaa viestittää omalla tavallaan myös Rantamajojen takana kohoavan Liiankivaaran huipulle pystytetty kolmimetrinen puuristi. Risti näkyy koko kylälle ja Norjaan menevälle maantielle. Talvellakin monet matkailijat käyvät hiihtelemässä maamerkillä.

– Rististä tulee joskus puhetta turistien kanssa. Myös Kotakirkkomme kiinnostaa, vaikka se ei ole talvella käytössä.

Ihmisillä erilaisia tarpeita

Pohjois-Suomen matkailu on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Lapissa ja Koillismaalla käy pelkästään kevään hiihtoloma- ja pääsiäissesongin aikana satojatuhansia matkailijoita. Tämä tarkoittaa valtavaa mahdollisuutta tavoittavalle hengelliselle työlle.

Lomalla, vieraassa paikassa ja outojen ihmisten seurassa elämän peruskysymysten pohtimiselle näyttäisi myös olevan enemmän tilaa kuin tutuissa arkiympyröissä. Ilmiö on sama kuin suomalaisturisteilla etelän aurinkorannikoilla.

– Kun ihmiset tulevat lomalle, he pysähtyvät ihan eri tavalla miettimään omaa elämäänsä ja asioita nousee pintaan, Kairosmajan Auli Narkilahti arvioi.

Vaikeuskerrointa hengellisen ohjelman laatimiseen lisää se, että nykyään kristinuskon tuntemuksen ääripäät näyttävät olevan yhä kauempana toisistaan. Osa matkailijoista tietää uskonasioista enemmän kuin monet papit, ja sitten on niitä, joiden tiedot ovat hyvin ohuet.

– Tämä asettaa haasteita teemaviikkojen vetäjien valitsemiselle. Kairosmajalla tavoitteemme on, että Jumala saisi tehdä täällä omaa armollista työtään, Narkilahti toteaa.

Ihmisläheisyyttä ja luonnollisuutta korostaa myös Pekka Vaattovaara. Siltalassa hengelliset

asiat ovat esillä ja tarjolla mutta eivät päällekäyvällä tavalla. Tästä on tullut hyvää palautetta sekä asiakkailta että paikallisilta yrittäjiltä.

– Täällä on paljon kansallisuuksia ja lähetyskenttä odottamassa. Kappeleita on tarjolla vuokrattavaksi. Mutta pitää olla viisautta ja herkkyyttä: ihmisten kimppuun ei saa hyökätä. Siltalassa olemme joutuneet panemaan ovet kiinni muutamille, jotka ovat väärällä tavalla suolanneet matkailijoita. Teettää työtä paikata heidän jälkiään ja rakentaa luottamus uudestaan.

Viime vuosina Lapin turistikohteissa on alettu kehittää myös kesämatkailua. Pekka Vaattovaara on vastannut trendiin osallistumalla Levillä kesäkuussa järjestettävän yöttömän yön hengellisen musiikin festivaalin luomiseen.

Heikki Salmela