Virkistystä myös sielulle

Kairosmajan ul­koiluvälinevaras­tolla käy kuhina. On ensimmäinen hiihtolomaviik­ko, ja matkailuyritykseen on saa­punut noin 60 ihmistä eri puolil­ta Suomea.

Pelkosenniemellä Pyhä-Luos­ton kansallispuiston ja Pyhätun­turin hiihtokeskuksen vieressä si­jaitseva Kairosmaja on yksi niistä lappilaisista matkailu- ja majoi­tusyrityksistä, joiden toiminnan taustalla on hengellinen näky.

Tänäänkin päiväohjelma on al­kanut aamuhartaudella pihapii­rissä sijaitsevassa Revontulikap­pelissa. Illalla kappelissa järjeste­tään Ilosanoman ilta.

– Kairosmajan kristillisyys on meille tärkeä juttu. Täällä on iha­na ja levollinen tunnelma. Lisäksi täällä voi luottaa, että myös lapsil­la on turvallista, Nakkilasta saa­punut Johanna Ekko kertoo.

Hän lukeutuu Kansan Raamat­tuseuran omistaman matkailu­yrityksen vakiovieraisiin; ensimmäiset kokemukset paikasta ovat 1980-luvulta.

Vaikka Kairosmaja tarjoaa mo­nipuolista leiri-, kurssi- ja muuta ohjelmatoimintaa, useimmat vie­raat tuntevat keskuksen kristilli­sen taustan, johtaja Auli Narki­lahti arvioi.

Vuonna 1986 valmistunut Re­vontulikappeli on toiminnaltaan laajin tunturikappeli ja suosit­tu vierailukohde: pyhäkön sisällä on viime vuosina käyty yli 20 000 kertaa vuodessa. Osa tulee sin­ne hartaustilaisuuteen, konsert­tiin tai perhejuhlaan – osa muu­ten vain hiljentymään ja katsele­maan.

Kappelin lisäksi hengellisyys näkyy päärakennuksen sisustuk­sessa.

– Asiakaskuntamme on monin tavoin hyvin kirjavaa. Osa vierais­tamme on pitkään uskossa olleita, mutta mukana on myös niitä, jot­ka eivät näistä asioista paljoakaan tiedä, Narkilahti kertoo.

– Lisäksi kahvilassamme ja ti­laisuuksissamme käy muualla majoittuvia ihmisiä. Aika paljon on sellaisia, jotka tulevat ikään kuin vahingossa. Se on mukavaa. Ulkomaisia ryhmiä varten olem­me hankkineet kappeliin erikie­lisiä Raamattuja, että Sanaa olisi tarjolla heillekin.

Matkailuyritys tekee paljon yh­teistyötä seurakuntien kanssa, ja osa ryhmistä on seurakuntien or­ganisoimia. Sesonkiviikkoina ryh­mänjohtajat ovat usein evanke­listoja ja pappeja, jotka pitävät aamu- ja iltatilaisuudet ja retkei­levät päivisin vieraiden kanssa. Usein on tarjolla myös mahdolli­suuksia sielunhoitoon.

– On mahtavaa, kun joku on kertonut saaneensa kuulla tääl­lä evankeliumin vapauttavan sa­noman.

Tukikohta Siltala

Hengenravintoa lomalaisille tar­joavat myös Ylläksellä toimivan Siltalan lomakeskuksen omista­jat Pekka ja Inkeri Vaattovaara. Yrittäjä-evankelistan perikuvaksi luonnehdittu Pekka Vaattovaara, 74, on Länsi-Lapin tunnetuimpia helluntailaisia, pitkäaikainen säh­köalan yrittäjä ja entinen kunnal­lispoliitikko.

Nettisivuillaan Siltalan loma­keskus kertoo tarjoavansa ”lo­manviettopaikan terveeltä poh­jalta sielun, hengen ja ruumiin tarpeisiin”.

Tämän vuoden hiihtolomaviik­kojen aikana keskuksessa majoit­tuu kahdeksan ryhmää sekä per­heitä. Ryhmistä vain muutama on jonkun kristillisen yhteisön kokoama. Uskonasiat ovat silti jol­lakin tavalla esillä joka ryhmän kanssa, Pekka Vaattovaara kertoo.

– Meillä on kaikille ryhmille Ta­lon ilta -tilaisuus, jossa kerromme toiminnan taustalla olevasta hen­gellisestä tarkoituksesta. Sesonki­aikana on lisäksi muuta hengel­listä ohjelmaa. Päivisin olemme ryhmien mukana eri kohteissa, ja usein silloinkin nämä asiat nou­sevat esille.

Toisinaan Siltala toimii lähi­seudulla kristillisiä tilaisuuksia pi­tävien ryhmien tukikohtana.

– Nytkin meillä majoittuu joen­suulainen yhteiskristillinen kuo­ro, jonka kanssa järjestämme ti­laisuuksia ympäristössä.

Vaattovaarojen kokemuksen mukaan tarjonnalle on kysyntää.

– Kun pidämme tilaisuuksia paikallisessa kappelissa, siellä saattaa olla jopa parisataa henki­löä ja iso joukko uskosta osatto­mia mukana.

Ristin juurella hiljentyen

Enontekiöllä Leppäjärven kylässä toimiva Kelotin Rantamajat jär­jestää niin ikään hengellisiä ta­pahtumia, kuten raamattuviik­koja ja rukouspäiviä. Hiihtolo­ma-aikana tällainen ohjelma on kuitenkin pinnalla keskimääräis­tä vähemmän.

Yksi syy tähän on hiihtoloma­kauden vierasprofiili, joka poik­keaa Kairosmajasta ja Siltalasta: noin 70 prosenttia Rantamajojen majoittujista on ulkomaalaisia.

– Pihapiirissä sijaitsevassa Ko­takirkossa meillä ei ole toimin­taa talvella. Ruokasalissa pidetään silloin tällöin helluntaiseu­rakunnan tilaisuuksia, ja niihin toki myös matkailijat ovat terve­tulleita. Kesällä ja syyslomien ai­kaan hengellistä ohjelmaa on sil­ti selvästi enemmän, yrittäjä Jor­ma Laulumaa kertoo.

Laulumaa omistaa Rantama­jat yhdessä Helli-puolisonsa, poi­kansa ja miniänsä kanssa.

Ulkomaalaisille matkailijoille ”Majoilla” on tarjolla ilmaista hen­gellistä kirjallisuutta kuten Gideo-neiden lahjoittamia Uusia testa­mentteja.

– Esimerkiksi viime yönä meil­lä oli yöpyjiä Taiwanilta, Rans­kasta, Saksasta ja Romaniasta. Matkailijat ottavat mielellään Uu­sia testamentteja. Lisäksi meillä on tarjolla muitakin materiaaleja eri kielillä. Suomalaisille on tar­jolla muun muassa Hyvä Sano­ma -lehteä, Jorma Laulumaa lu­ettelee.

Kristinuskon sanomaa viestit­tää omalla tavallaan myös Ranta­majojen takana kohoavan Liian­kivaaran huipulle pystytetty kol­mimetrinen puuristi. Risti näkyy koko kylälle ja Norjaan meneväl­le maantielle. Talvellakin monet matkailijat käyvät hiihtelemässä maamerkillä.

– Rististä tulee joskus puhetta turistien kanssa. Myös Kotakirk­komme kiinnostaa, vaikka se ei ole talvella käytössä.

Ihmisillä erilaisia tarpeita

Pohjois-Suomen matkailu on kasvanut viime vuosina voimak­kaasti. Lapissa ja Koillismaal­la käy pelkästään kevään hiihto­loma- ja pääsiäissesongin aika­na satojatuhansia matkailijoita. Tämä tarkoittaa valtavaa mah­dollisuutta tavoittavalle hengelli­selle työlle.

Lomalla, vieraassa paikas­sa ja outojen ihmisten seurassa elämän peruskysymysten pohtimiselle näyttäisi myös olevan enemmän tilaa kuin tutuissa ar­kiympyröissä. Ilmiö on sama kuin suomalaisturisteilla etelän aurin­korannikoilla.

– Kun ihmiset tulevat lomal­le, he pysähtyvät ihan eri taval­la miettimään omaa elämäänsä ja asioita nousee pintaan, Kairosma­jan Auli Narkilahti arvioi.

Vaikeuskerrointa hengellisen ohjelman laatimiseen lisää se, että nykyään kristinuskon tunte­muksen ääripäät näyttävät olevan yhä kauempana toisistaan. Osa matkailijoista tietää uskonasiois­ta enemmän kuin monet papit, ja sitten on niitä, joiden tiedot ovat hyvin ohuet.

– Tämä asettaa haasteita tee­maviikkojen vetäjien valitsemi­selle. Kairosmajalla tavoitteemme on, että Jumala saisi tehdä täällä omaa armollista työtään, Narki­lahti toteaa.

Ihmisläheisyyttä ja luonnolli­suutta korostaa myös Pekka Vaat­tovaara. Siltalassa hengelliset

asiat ovat esillä ja tarjolla mutta ei­vät päällekäyvällä tavalla. Tästä on tullut hyvää palautetta sekä asiak­kailta että paikallisilta yrittäjiltä.

– Täällä on paljon kansallisuuk­sia ja lähetyskenttä odottamassa. Kappeleita on tarjolla vuokratta­vaksi. Mutta pitää olla viisautta ja herkkyyttä: ihmisten kimppuun ei saa hyökätä. Siltalassa olemme joutuneet panemaan ovet kiin­ni muutamille, jotka ovat vääräl­lä tavalla suolanneet matkailijoi­ta. Teettää työtä paikata heidän jälkiään ja rakentaa luottamus uu­destaan.

Viime vuosina Lapin turisti­kohteissa on alettu kehittää myös kesämatkailua. Pekka Vaattovaa­ra on vastannut trendiin osallistu­malla Levillä kesäkuussa järjestet­tävän yöttömän yön hengellisen musiikin festivaalin luomiseen.

Heikki Salmela