On sunnuntai-ilta itäisessä Helsingissä. Metrokappelissa kokoontuva Silaperemen-seurakunta on aloittamassa jumalanpalvelustaan. Mukana salissa on satakunta henkilöä.
Varsinainen kuhina käy kuitenkin verkossa. Kun internetlähetys tilaisuudesta vyöryy verkkoon, mukana on parhaimmillaan tuhansia katsojia jopa 120 eri maasta.
Suomessa toimiva nuorekas Silaperemen (suom. muutoksen voima) on jo ilmiö venäjänkielisessä kristillisyydessä. Se on kolmen toimintavuotensa aikana noussut varsin seuratuksi yhteisöksi.
– Kovinkaan moni seurakunta Venäjällä ei tee aktiivisesti työtä internetin välityksellä, pastori Andrei Hinkonen kertoo.
Suomenvenäläisillä on paitsi vahvaa media- ja musiikkiosaamista myös selkeä kutsumus: se haluaa toimia Suomen paikallistason lisäksi koko venäjänkielisessä maailmassa. Tyyliltään Silaperemen muistuttaa nykyaikaista Hillsong-seurakuntaa.
Vahva yhteinen kulttuuri
Venäjää puhuu äidinkielenään 165 miljoonaa ihmistä. Kielen ydinalueita ovat luonnollisesti entisen Neuvostoliiton maat.
Venäläisemigrantit ovat kuitenkin muodostaneet vahvoja yhteisöjä eri maihin, etenkin Pohjois-Amerikkaan ja läntiseen Eurooppaan.
Oma kieli, kyrilliset kirjaimet ja venäläinen identiteetti yhdistää ihmisiä vahvasti. Esimerkiksi venäjän kielen murre-erot eri alueilla ovat hämmästyttävän pienet.
– Syynä on Neuvostoliitto, Andrei Hinkonen naurahtaa.
Suurvalta loi standardit, joita noudatettiin imperiumin joka kolkassa.
– Olemme todenneet esimerkiksi kazakstanilaisten ystävien kanssa, että lapsuutemme olivat aivan samanlaiset, vaikka elimme 4 000 kilometrin päässä toisistamme.
Yhdistävä identiteetti luo matalan kynnyksen venäjänkielisten toiminnalle. Mukana on ihmisiä, joilla on taustaa esimerkiksi Venäjällä, Ukrainassa ja Virossa.
Inkeriläissukuinen Hinkonen, 29, kasvoi itse vironvenäläisessä yhteisössä. Hän muutti lapsuudenperheensä kanssa Suomeen 1990-luvun lopulla.
Ortodoksisuus vaikuttaa
Suomessa asuvat venäläiset ovat perinteisesti olleet osa Suomessa toimivaa Venäjän ortodoksista kirkkoa. Venäläiskirkoissa liturgian kieli on kirkkoslaavi ja saarnakieli venäjä. Suomalaisissa ortodoksikirkoissa kielenä on suomi.
Venäläiset tunnetaan juuri hartaasta ortodoksisuudesta. Onko keskimääräinen suomenvenäläinen uskonnollisempi kuin suomalainen?
– Moni venäläinen kyllä painottaa ortodoksisuuttaan. Minut on kastettu ja kannan ristiä kaulassani, moni sanoo, Andrei Hinkonen kuvailee.
– Neuvostoliiton peruja ateismi on kuitenkin hyvin yleistä. Moni ortodoksi ei lisäksi ole välttämättä kasteen jälkeen koskaan edes käynyt kirkossa.
Metodistisella Silaperemenseurakunnalla on yhteiskristillinen luonne. Jotkut kävijöistä ovat esimerkiksi olleet aamulla messussa ortodoksikirkossa ja tulevat illaksi ylistämään Silaperemiin.
Myös politiikka puhuttaa
Seurakunnassa on huomattu, että kaikkein helpointa on tavoittaa juuri maahan tulleita uussuomalaisia. Mitä pidempään henkilö asuu Suomessa, sitä vähemmän hän luontaisesti kaipaa vanhan kotimaan kulttuurin ihmisiä.
– Osa suomenvenäläisistä ei edes halua olla tekemisissä muiden venäläisten kanssa.
Venäläiset rakastavat puhua yhteiskunnallisista asioista, ja keskusteluja käydään myös seurakunnassa.
Vaikka moni kannattaa Venäjän nykyhallintoa ja presidentti Vladimir Putinia, arki lännessä lientää näkemyksiä. Myös usko yhdistää, eikä esimerkiksi Ukrainan tilanteesta eri tavoin ajattelevilla ole Hinkosen mukaan vaikeuksia tehdä yhteistyötä.
Työkenttää riittää
Suomessa asuu työkomennusta maassa hoitavat mukaan lukien jopa 200 000 venäjänkielistä henkilöä.
– Seurakuntia on vain muutama. Evankeliumia julistetaan aivan liian vähän, Andrei Hinkonen sanoo.
Pastorit kokoontuvat säännöllisesti yhteen. Yhteishenki on hyvä ja rukoustilaisuuksissa jaetaan näkyä evankeliumin leviämisestä.
– Meillä on vahva näky siitä, että eri maissa asuvien venäläisten parissa syntyy herätys.
Silaperemen pyrkii tavoittamaan Suomessa nuoria ja nuoria aikuisia. Uskoon tulleita on kolmen vuoden aikana ollut jo kymmeniä. Kontaktit syntyvät yksi kerrallaan.
Seurakunnan tavoitteena on aloittaa jossakin vaiheessa myös suomenkielinen toiminta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...