”Venäläinen Hillsong” toimii Suomessa

On sunnuntai-ilta itäisessä Helsingissä. Metrokappelissa kokoontuva Silaperemen-seurakunta on aloittamassa jumalanpalvelustaan. Mukana salissa on satakunta henkilöä.

Varsinainen kuhina käy kuitenkin verkossa. Kun internetlähetys tilaisuudesta vyöryy verkkoon, mukana on parhaimmillaan tuhansia katsojia jopa 120 eri maasta.

Suomessa toimiva nuorekas Silaperemen (suom. muutoksen voima) on jo ilmiö venäjänkielisessä kristillisyydessä. Se on kolmen toimintavuotensa aikana noussut varsin seuratuksi yhteisöksi.

– Kovinkaan moni seurakunta Venäjällä ei tee aktiivisesti työtä internetin välityksellä, pastori Andrei Hinkonen kertoo.

Suomenvenäläisillä on paitsi vahvaa media- ja musiikkiosaamista myös selkeä kutsumus: se haluaa toimia Suomen paikallistason lisäksi koko venäjänkielisessä maailmassa. Tyyliltään Silaperemen muistuttaa nykyaikaista Hillsong-seurakuntaa.

Vahva yhteinen kulttuuri

Venäjää puhuu äidinkielenään 165 miljoonaa ihmistä. Kielen ydinalueita ovat luonnollisesti entisen Neuvostoliiton maat.

Venäläisemigrantit ovat kuitenkin muodostaneet vahvoja yhteisöjä eri maihin, etenkin Pohjois-Amerikkaan ja läntiseen Eurooppaan.

Oma kieli, kyrilliset kirjaimet ja venäläinen identiteetti yhdistää ihmisiä vahvasti. Esimerkiksi venäjän kielen murre-erot eri alueilla ovat hämmästyttävän pienet.

– Syynä on Neuvostoliitto, Andrei Hinkonen naurahtaa.

Suurvalta loi standardit, joita noudatettiin imperiumin joka kolkassa.

– Olemme todenneet esimerkiksi kazakstanilaisten ystävien kanssa, että lapsuutemme olivat aivan samanlaiset, vaikka elimme 4 000 kilometrin päässä toisistamme.

Yhdistävä identiteetti luo matalan kynnyksen venäjänkielisten toiminnalle. Mukana on ihmisiä, joilla on taustaa esimerkiksi Venäjällä, Ukrainassa ja Virossa.

Inkeriläissukuinen Hinkonen, 29, kasvoi itse vironvenäläisessä yhteisössä. Hän muutti lapsuudenperheensä kanssa Suomeen 1990-luvun lopulla.

Ortodoksisuus vaikuttaa

Suomessa asuvat venäläiset ovat perinteisesti olleet osa Suomessa toimivaa Venäjän ortodoksista kirkkoa. Venäläiskirkoissa liturgian kieli on kirkkoslaavi ja saarnakieli venäjä. Suomalaisissa ortodoksikirkoissa kielenä on suomi.

Venäläiset tunnetaan juuri hartaasta ortodoksisuudesta. Onko keskimääräinen suomenvenäläinen uskonnollisempi kuin suomalainen?

– Moni venäläinen kyllä painottaa ortodoksisuuttaan. Minut on kastettu ja kannan ristiä kaulassani, moni sanoo, Andrei Hinkonen kuvailee.

– Neuvostoliiton peruja ateismi on kuitenkin hyvin yleistä. Moni ortodoksi ei lisäksi ole välttämättä kasteen jälkeen koskaan edes käynyt kirkossa.

Metodistisella Silaperemenseurakunnalla on yhteiskristillinen luonne. Jotkut kävijöistä ovat esimerkiksi olleet aamulla messussa ortodoksikirkossa ja tulevat illaksi ylistämään Silaperemiin.

Myös politiikka puhuttaa

Seurakunnassa on huomattu, että kaikkein helpointa on tavoittaa juuri maahan tulleita uussuomalaisia. Mitä pidempään henkilö asuu Suomessa, sitä vähemmän hän luontaisesti kaipaa vanhan kotimaan kulttuurin ihmisiä.

– Osa suomenvenäläisistä ei edes halua olla tekemisissä muiden venäläisten kanssa.

Venäläiset rakastavat puhua yhteiskunnallisista asioista, ja keskusteluja käydään myös seurakunnassa.

Vaikka moni kannattaa Venäjän nykyhallintoa ja presidentti Vladimir Putinia, arki lännessä lientää näkemyksiä. Myös usko yhdistää, eikä esimerkiksi Ukrainan tilanteesta eri tavoin ajattelevilla ole Hinkosen mukaan vaikeuksia tehdä yhteistyötä.

Työkenttää riittää

Suomessa asuu työkomennusta maassa hoitavat mukaan lukien jopa 200 000 venäjänkielistä henkilöä.

– Seurakuntia on vain muutama. Evankeliumia julistetaan aivan liian vähän, Andrei Hinkonen sanoo.

Pastorit kokoontuvat säännöllisesti yhteen. Yhteishenki on hyvä ja rukoustilaisuuksissa jaetaan näkyä evankeliumin leviämisestä.

– Meillä on vahva näky siitä, että eri maissa asuvien venäläisten parissa syntyy herätys.

Silaperemen pyrkii tavoittamaan Suomessa nuoria ja nuoria aikuisia. Uskoon tulleita on kolmen vuoden aikana ollut jo kymmeniä. Kontaktit syntyvät yksi kerrallaan.

Seurakunnan tavoitteena on aloittaa jossakin vaiheessa myös suomenkielinen toiminta.




Anssi Tiittanen