Vankilapappien vakanssit uhattuina

Netissä kiertää . Hyvä Sanoma ry:n alullepaneman adressin on allekirjoittanut jo yli 1 000 ihmistä, ja nimiä on kerätty myös seurakunnissa ja vankien keskuudessa.

Vetoomuksille saattaa tulla tarvetta alkuvuodesta. Silloin selviää, aikooko Rikosseuraamuslaitos esittää oikeusministeriölle, että se luopuisi vankilapastoreiden viroista. Esitys on odotettavissa, sillä sitä on yritetty ajaa läpi jo vuodesta 2012 asti.

– Tuolloin valmistui Rikosseuraamuslaitoksen ydintoimintoanalyysi, jonka mukaan vankilapappien työ ei enää kuuluisi sen työnkuvaan, Kylmäkosken vankilapastori Vesa Mäkelä selittää.

RiSe haluaa siirtää vastuun vankilatyöstä evankelis-luterilaiselle kirkolle, joka puolestaan ei ole halukas ottamaan palloa vastaan.

Kokoaikainen läsnäolo tärkeää

Vankilapappien siirtyminen kirkon alaisuuteen kuulostaisi äkkiseltään luontevalta idealta. Muutos kuitenkin kapeuttaisi vankiloissa tehtävän hengellisen työn mahdollisuuksia.

– Nykysysteemissä vankilapapit ovat valtion virkamiehiä ja vankiloissa läsnä kokoaikaisesti. Ei riitä, että joku käy ulkopuolelta silloin tällöin pitämässä tilaisuuksia, Mäkelä sanoo.

Vankilapapit tarjoavat sielunhoitoa, ja heidän kanssaan keskustellaan paljon esimerkiksi ihmissuhdeasioista. He vierailevat myös suljetuilla osastoilla ja eristyksissä olevien vankien luona. Ulkopuoliset eivät näihin paikkoihin pääse. Suomessa on muutenkin vain kaksi vankilaa, joissa vapaaehtoiset vankilalähetit saavat käydä selleissä tapaamassa vankeja kahden kesken.

Tähän asti papit ovat hoitaneet yhteyksiä yli kirkkokuntarajojen ja palvelleet myös toisten uskontokuntien edustajia. Mäkelä arvelee, että jos vastuu työstä siirtyisi luterilaiselle kirkolle, se todennäköisesti joutuisi keskittymään omiin jäseniinsä. Myös vapaakristillisten vankilalähettien vierailuiden järjesteleminen vaikeutuisi, kun heillä ei olisi yhdyshenkilöä vankilan muurien sisäpuolella.

– En puhu oman virkani puolesta vaan ajatellen sitä, mikä toimii. Jos on olemassa hyvä järjestelmä, miksi sitä pitäisi muuttaa?

Mäkelä muistuttaa, että vankien uskonnonharjoittamisen mahdollistaminen kuuluu vankilainstituutiolle ja siitä säädetään YK:n lausumissa, kansainvälisissä sopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. RiSen ja Kirkkohallituksen tutkimuksen mukaan vangit itsekin arvostavat hengellistä toimintaa ja osallistuvat siihen aktiivisemmin kuin suomalaiset keskimäärin.