Toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan kehitykseen vaikutti merkittävästi Ranskan pääministerinäkin toiminut Robert Schuman, jota on kutsuttu Euroopan isäksi. Hänet tunnettiin suoraselkäisyydestään ja nöyryydestään, eikä hän pitänyt kristillistä uskoa yksityisasianaan.
Schumanin elämäntyö oli esillä Helsingin Hotelli Presidentissä viime lauantaina järjestetyssä Usko ja EU -seminaaripäivässä, jossa kuultiin Euroopan unionin kristillisistä juurista sekä pohdittiin kristillisen politiikan tulevaisuutta Suomessa. Seminaari kokosi nelisenkymmentä osallistujaa.
Puhujavieraaksi kutsuttu Schuman Centre for European Studies -keskuksen perustaja Jeff Fountain kiinnostui ranskalaisen unohduksiin joutuneesta elämäntyöstä ja päätyi kirjoittamaan siitä kirjan, jonka suomennos Juuret syvällä julkaistiin tapahtuman yhteydessä.
– Schuman joutui natsien vangiksi. Samaan aikaan hän opetti, että saksalaisia pitäisi oppia rakastamaan. Sodan lähestyessä loppuaan Schuman pohti, miten väkivallan kierre voidaan katkaista niin, etteivät kansallisvaltiot taistele toisiaan vastaan. Hän piti esillä rakkauden, veljeyden ja yksilön vapauden periaatteita, jotka nousivat Jeesuksen opetuksista, hollantilainen Fountain kertoi.
Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah pitää Euroopan unionin alkuperäisen merkityksen valottamista tärkeänä.
– Kun olin lukiossa, kukaan ei puhunut EU:n yhteydessä arvoista, eli tiedon jakamista tarvitaan.
Ihmisarvoa vaalittava
Essayahin mukaan uskonnollisen lukutaidon ja kristillisen perusopetuksen murentuminen näkyy yhteiskunnassa muun muassa siten, että ihmiselämän suojelemiseksi tehtyä lainsäädäntöä puretaan.
– Kristillinen ihmiskuva on voimakkaan paineen alla. Viime aikoina esille nousseen eutanasiakeskustelun suhteen kristittyjen tulisikin olla aktiivisia, Essayah haastoi.
Perustuslakiin pohjautuvaa uskonnonvapaus on maassamme vahvalla pohjalla, vaikka sitäkin kyseenalaistetaan. Essayah kertoi Suomessa sairaalaan joutuneesta miehestä, jolle vaimo luki Raamattua.
– Sairaanhoitaja tuli huoneeseen ja totesi: ”Täällä ei saa lukea Raamattua, tämä on riippumaton sairaala.”
Äärimmäinen individualismi tuo mukanaan ongelmia. Kristilliseen poliittiseen ajatteluun erikoistunut Jonathan Chaplin sanoi, että kristittyjen tulisi puhua yksilön sijaan persoonasta.
– Yksilö-sana viittaa ihmiseen, joka on itsenäinen. Persoona puolestaan vie ajatuksen ihmiseen, joka kuuluu yhteisöön. Kristillisen maailmankuvan mukaan ihminen kukoistaa suhteessa lähimmäisiinsä. Taloudellisestikin on järkevämpää löytää uudelleen ihmiskäsitys, joka liittää ihmisen osaksi yhteiskuntaa.
Arvokeskustelua tarvitaan
Belgiassa lähetystehtävissä työskennelleen pastori Päivi Tyrnin mukaan seminaari haastoi pohtimaan yksilökristityn ja seurakunnan mahdollisuuksia pitää kristillisiä arvoja viisaasti esillä.
– Euroopan unionin kriisit, yleisen keskustelun pessimistinen sävy ja talouspainotteinen sisältö ovat värittäneet varsin negatiivista Euroopasta. Siksi tuntuikin hyvältä olla seminaarissa, missä liikuttiin arvo- ja kulttuurikysymyksissä pintaa syvemmällä.
Euroopan Helluntaiyhteisön PEFin vanhempana neuvonantajana toimiva Arto Hämäläinen osallistui seminaariin, koska oli kiinnostunut kuulemaan suomalaisesta näkökulmasta käytyä yhteiskunnallista arvokeskustelua.
– Uskon, että tällaisille seminaareille on tarvetta. On tärkeää, että eri tahojen asiantuntijat tulevat yhteen ja miettivät, miten vahvistetaan kristillisten arvojen näkyvyyttä.
Jonathan Chaplin muistutti kristittyjen elävän moniarvoisessa Euroopassa vähemmistönä ja haastoi asennoitumaan siihen lähetystyöntekijän näkökulmasta.
– Vähemmistönäkin kristityillä on mahdollisuus saada aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Uusien lähestymistapojen löytäminen on aivan olennaista.
Usko ja EU -seminaari syntyi inspiraatiosta, jonka kansanedustaja Antero Laukkanen sai taannoin kansainvälisessä The State of Europe -foorumissa.
– Vuosittain järjestettävään tapahtumaan tulee eri puolilta Eurooppaa kristittyjä tutkijoita, vaikuttajia ja päättäjiä keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Osallistujia haastetaan myös olemaan osa vastausta siihen, millaisen Euroopan me kristittyinä haluamme kymmenen vuoden päästä, Laukkanen kertoo.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...