Vähemmistölläkin on mahdollisuus vaikuttaa

Toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan kehitykseen vaikutti merkittävästi Ranskan pääministerinäkin toiminut Robert Schuman, jota on kutsuttu Euroopan isäksi. Hänet tunnettiin suoraselkäisyydestään ja nöyryydestään, eikä hän pitänyt kristillistä uskoa yksityisasianaan.

Schumanin elämäntyö oli esillä Helsingin Hotelli Presidentissä viime lauantaina järjestetyssä Usko ja EU -seminaaripäivässä, jossa kuultiin Euroopan unionin kristillisistä juurista sekä pohdittiin kristillisen politiikan tulevaisuutta Suomessa. Seminaari kokosi nelisenkymmentä osallistujaa.

Puhujavieraaksi kutsuttu Schuman Centre for European Studies -keskuksen perustaja Jeff  Fountain kiinnostui ranskalaisen unohduksiin joutuneesta elämäntyöstä ja päätyi kirjoittamaan siitä kirjan, jonka suomennos Juuret syvällä julkaistiin tapahtuman yhteydessä.

– Schuman joutui natsien vangiksi. Samaan aikaan hän opetti, että saksalaisia pitäisi oppia rakastamaan. Sodan lähestyessä loppuaan Schuman pohti, miten väkivallan kierre voidaan katkaista niin, etteivät kansallisvaltiot taistele toisiaan vastaan. Hän piti esillä rakkauden, veljeyden ja yksilön vapauden periaatteita, jotka nousivat Jeesuksen opetuksista, hollantilainen Fountain kertoi.

Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah pitää Euroopan unionin alkuperäisen merkityksen valottamista tärkeänä.

– Kun olin lukiossa, kukaan ei puhunut EU:n yhteydessä arvoista, eli tiedon jakamista tarvitaan.

Ihmisarvoa vaalittava

Essayahin mukaan uskonnollisen lukutaidon ja kristillisen perusopetuksen murentuminen näkyy yhteiskunnassa muun muassa siten, että ihmiselämän suojelemiseksi tehtyä lainsäädäntöä puretaan.

– Kristillinen ihmiskuva on voimakkaan paineen alla. Viime aikoina esille nousseen eutanasiakeskustelun suhteen kristittyjen tulisikin olla aktiivisia, Essayah haastoi.

Perustuslakiin pohjautuvaa uskonnonvapaus on maassamme vahvalla pohjalla, vaikka sitäkin kyseenalaistetaan. Essayah kertoi Suomessa sairaalaan joutuneesta miehestä, jolle vaimo luki Raamattua.

– Sairaanhoitaja tuli huoneeseen ja totesi: ”Täällä ei saa lukea Raamattua, tämä on riippumaton sairaala.”

Äärimmäinen individualismi tuo mukanaan ongelmia. Kristilliseen poliittiseen ajatteluun erikoistunut Jonathan Chaplin sanoi, että kristittyjen tulisi puhua yksilön sijaan persoonasta.

– Yksilö-sana viittaa ihmiseen, joka on itsenäinen. Persoona puolestaan vie ajatuksen ihmiseen, joka kuuluu yhteisöön. Kristillisen maailmankuvan mukaan ihminen kukoistaa suhteessa lähimmäisiinsä. Taloudellisestikin on järkevämpää löytää uudelleen ihmiskäsitys, joka liittää ihmisen osaksi yhteiskuntaa.

Arvokeskustelua tarvitaan

Belgiassa lähetystehtävissä työskennelleen pastori Päivi Tyrnin mukaan seminaari haastoi pohtimaan yksilökristityn ja seurakunnan mahdollisuuksia pitää kristillisiä arvoja viisaasti esillä.

– Euroopan unionin kriisit, yleisen keskustelun pessimistinen sävy ja talouspainotteinen sisältö ovat värittäneet varsin negatiivista Euroopasta. Siksi tuntuikin hyvältä olla seminaarissa, missä liikuttiin arvo- ja kulttuurikysymyksissä pintaa syvemmällä.

Euroopan Helluntaiyhteisön PEFin vanhempana neuvonantajana toimiva Arto Hämäläinen  osallistui seminaariin, koska oli kiinnostunut kuulemaan suomalaisesta näkökulmasta käytyä yhteiskunnallista arvokeskustelua.

– Uskon, että tällaisille seminaareille on tarvetta. On tärkeää, että eri tahojen asiantuntijat tulevat yhteen ja miettivät, miten vahvistetaan kristillisten arvojen näkyvyyttä.

Jonathan Chaplin muistutti kristittyjen elävän moniarvoisessa Euroopassa vähemmistönä ja haastoi asennoitumaan siihen lähetystyöntekijän näkökulmasta.

– Vähemmistönäkin kristityillä on mahdollisuus saada aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Uusien lähestymistapojen löytäminen on aivan olennaista.

Usko ja EU -seminaari syntyi inspiraatiosta, jonka kansanedustaja Antero Laukkanen sai taannoin kansainvälisessä The State of Europe -foorumissa.

– Vuosittain järjestettävään tapahtumaan tulee eri puolilta Eurooppaa kristittyjä tutkijoita, vaikuttajia ja päättäjiä keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Osallistujia haastetaan myös olemaan osa vastausta siihen, millaisen Euroopan me kristittyinä haluamme kymmenen vuoden päästä, Laukkanen kertoo.


Mira Kunnasluoto