Toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan kehitykseen vaikutti merkittävästi Ranskan pääministerinäkin toiminut Robert Schuman, jota on kutsuttu Euroopan isäksi. Hänet tunnettiin suoraselkäisyydestään ja nöyryydestään, eikä hän pitänyt kristillistä uskoa yksityisasianaan.
Schumanin elämäntyö oli esillä Helsingin Hotelli Presidentissä viime lauantaina järjestetyssä Usko ja EU -seminaaripäivässä, jossa kuultiin Euroopan unionin kristillisistä juurista sekä pohdittiin kristillisen politiikan tulevaisuutta Suomessa. Seminaari kokosi nelisenkymmentä osallistujaa.
Puhujavieraaksi kutsuttu Schuman Centre for European Studies -keskuksen perustaja Jeff Fountain kiinnostui ranskalaisen unohduksiin joutuneesta elämäntyöstä ja päätyi kirjoittamaan siitä kirjan, jonka suomennos Juuret syvällä julkaistiin tapahtuman yhteydessä.
– Schuman joutui natsien vangiksi. Samaan aikaan hän opetti, että saksalaisia pitäisi oppia rakastamaan. Sodan lähestyessä loppuaan Schuman pohti, miten väkivallan kierre voidaan katkaista niin, etteivät kansallisvaltiot taistele toisiaan vastaan. Hän piti esillä rakkauden, veljeyden ja yksilön vapauden periaatteita, jotka nousivat Jeesuksen opetuksista, hollantilainen Fountain kertoi.
Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah pitää Euroopan unionin alkuperäisen merkityksen valottamista tärkeänä.
– Kun olin lukiossa, kukaan ei puhunut EU:n yhteydessä arvoista, eli tiedon jakamista tarvitaan.
Ihmisarvoa vaalittava
Essayahin mukaan uskonnollisen lukutaidon ja kristillisen perusopetuksen murentuminen näkyy yhteiskunnassa muun muassa siten, että ihmiselämän suojelemiseksi tehtyä lainsäädäntöä puretaan.
– Kristillinen ihmiskuva on voimakkaan paineen alla. Viime aikoina esille nousseen eutanasiakeskustelun suhteen kristittyjen tulisikin olla aktiivisia, Essayah haastoi.
Perustuslakiin pohjautuvaa uskonnonvapaus on maassamme vahvalla pohjalla, vaikka sitäkin kyseenalaistetaan. Essayah kertoi Suomessa sairaalaan joutuneesta miehestä, jolle vaimo luki Raamattua.
– Sairaanhoitaja tuli huoneeseen ja totesi: ”Täällä ei saa lukea Raamattua, tämä on riippumaton sairaala.”
Äärimmäinen individualismi tuo mukanaan ongelmia. Kristilliseen poliittiseen ajatteluun erikoistunut Jonathan Chaplin sanoi, että kristittyjen tulisi puhua yksilön sijaan persoonasta.
– Yksilö-sana viittaa ihmiseen, joka on itsenäinen. Persoona puolestaan vie ajatuksen ihmiseen, joka kuuluu yhteisöön. Kristillisen maailmankuvan mukaan ihminen kukoistaa suhteessa lähimmäisiinsä. Taloudellisestikin on järkevämpää löytää uudelleen ihmiskäsitys, joka liittää ihmisen osaksi yhteiskuntaa.
Arvokeskustelua tarvitaan
Belgiassa lähetystehtävissä työskennelleen pastori Päivi Tyrnin mukaan seminaari haastoi pohtimaan yksilökristityn ja seurakunnan mahdollisuuksia pitää kristillisiä arvoja viisaasti esillä.
– Euroopan unionin kriisit, yleisen keskustelun pessimistinen sävy ja talouspainotteinen sisältö ovat värittäneet varsin negatiivista Euroopasta. Siksi tuntuikin hyvältä olla seminaarissa, missä liikuttiin arvo- ja kulttuurikysymyksissä pintaa syvemmällä.
Euroopan Helluntaiyhteisön PEFin vanhempana neuvonantajana toimiva Arto Hämäläinen osallistui seminaariin, koska oli kiinnostunut kuulemaan suomalaisesta näkökulmasta käytyä yhteiskunnallista arvokeskustelua.
– Uskon, että tällaisille seminaareille on tarvetta. On tärkeää, että eri tahojen asiantuntijat tulevat yhteen ja miettivät, miten vahvistetaan kristillisten arvojen näkyvyyttä.
Jonathan Chaplin muistutti kristittyjen elävän moniarvoisessa Euroopassa vähemmistönä ja haastoi asennoitumaan siihen lähetystyöntekijän näkökulmasta.
– Vähemmistönäkin kristityillä on mahdollisuus saada aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Uusien lähestymistapojen löytäminen on aivan olennaista.
Usko ja EU -seminaari syntyi inspiraatiosta, jonka kansanedustaja Antero Laukkanen sai taannoin kansainvälisessä The State of Europe -foorumissa.
– Vuosittain järjestettävään tapahtumaan tulee eri puolilta Eurooppaa kristittyjä tutkijoita, vaikuttajia ja päättäjiä keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Osallistujia haastetaan myös olemaan osa vastausta siihen, millaisen Euroopan me kristittyinä haluamme kymmenen vuoden päästä, Laukkanen kertoo.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...