Uusi kummiohjelma Intiaan

Suomalaiset voivat ryhtyä kummeina kohentamaan tämänkaltaisten slummilasten elämää. Hankkeen päätavoite on saada heidät koulutielle, mutta yleensä kummien avusta hyötyy koko yhteisö. Kuva: Fida
Suomalaiset voivat ryhtyä kummeina kohentamaan tämänkaltaisten slummilasten elämää. Hankkeen päätavoite on saada heidät koulutielle, mutta yleensä kummien avusta hyötyy koko yhteisö. Kuva: Fida

”Meillä on hyvät tosi-tv-nä­kymät ker­rostaloasun­tomme ikku­nasta. Yhteen suuntaan näemme yksityisen ”lajittelukeskuksen”, kun yksi perhe kerää kaikenlaista romua ja myy sitä edelleen. Kaup­patavara lajitellaan: muovipullot, pahvit, lasiesineet, muovisäkit, rautaromu… Tämän perheen lap­set ovat ahkerasti mukana työs­sä, joten he eivät kaikki käy kou­lua nuoresta iästään huolimatta, kertoo Udaipurin kummiprojektia Fidan puolesta koordinoiva Rai­ja Harri.

 

Samasta ikkunasta näkyy, mi­ten ihmiset pyykkäävät kadun var­rella ja peseytyvät katottomissa ja ovettomissa kopeissa.

 

– Vähän matkan päässä asuvat varakkaammat kaikkine palvelijoi­neen, Harri kuvaa Intialle tyypillis­tä elintasojen kontrastia.

 

Raija ja Kari Harri asettuivat Udaipuriin muutama kuukau­si sitten. Tuolloin Fidan kumppanikirkko, Filadelfia Fellowship of Churches, oli jo useamman vuoden tehnyt sosiaalista työtä saavutta­mattomien kalbeliya- ja lohar-ro­manien parissa. Myös kummiprojekti oli polkaistu käyntiin pilotti­hankkeena viime vuoden alussa.

 

Kummihankkeen kautta halu­taan parantaa romaniperheiden elinoloja ja saada heidän lapsensa ja ennen muuta tyttärensä koulun­penkille liian varhaisen äitiyden si­jaan. Samalla perheitä on aikomus valistaa lapsiavioliittojen haitoista ja lasten oikeuksista.

 

 

Yhteiskunnan pohjasakkaa

Länsi-intialaisessa Rajasthanin osavaltiossa elää useita romanihei­moja. Fidan kummiohjelma koh­distuu lohari- ja kalbeliya-roma­neihin, joita osavaltiossa on jon­kin tiedon mukaan yhteensä jopa 500 000.

 

Romanit kuuluvat syrjittyyn ala­kastiin. Esimerkiksi kalbeliyat kö­köttävät kastijärjestelmän alim­malla portaalla. He ovat monesti asunnottomia, kantavat rikollisen leimaa, ja heidän tulonsa tulevat romun ja roskan myynnistä. Ai­emmin kalbeliyat olivat kiertäviä esiintyjiä, tanssijoita ja käärmeen­lumoojia, mutta yhteiskunnan muututtua kukaan ei enää käytä näitä palveluja.

 

Fidan aluepäällikkö Jukka Ta­sasen mukaan romanien kurjuu­den kierre alkaa jo lapsuudessa.

 

– Näiltä lapsilta puuttuvat rooli­mallit, joiden ansioista he osaisivat haaveilla paremmasta elämästä. Vanhemmat eivät pidä koulutus­ta arvossa, ja hyvin monelle myös pienet koulumaksut ovat este, jo­ten ilman apua lasten tulevaisuus näyttää melko synkältä.

 

 

Koulutus nostaa kuopasta

Fidan ja sen kumppanikirkon kummiohjelmaan on aluksi otet­tu noin 150 perhettä kuudesta eri slummiyhteisöstä. Kaikkiaan työn vaikutukset ulottuvat jopa yli 5 000 asukkaan elämään.

 

Raija Harri haaveilee siitä, että kummiprojekti auttaisi sekä lap­sia että aikuisia.

 

– Loharikylien naiset ovat käy­tännössä kaikki lukutaidottomia. Kunpa tätä traditiota saisi muu­tettua, hän huokaa.

 

Harrin mukaan projektissa työskentelevät kumppanikirkon edustajat pyrkivät kohentamaan ennen muuta lasten koulutusta.

 

– Työntekijät kannustavat per­heitä kouluttamaan lapsiaan. Sa­malla lapsille pidetään säännöl­listä kerhotoimintaa, jossa he op­pivat terveyskasvatusta käsien ja hampaiden pesusta lähtien. Heil­le opetetaan myös lukutaitoa.

 

Siinä sivussa, toistaiseksi hyvin pienellä liekillä, myös naisille on koetettu viritellä lukutaitoluokkia ja ompelukoulutusta. Kaikki kehi­tys onkin tervetullutta, sillä Uda­ipurin slummeissa jo perusasi­at repsottavat pahasti: puhtaasta juomavedestä on pulaa, puutteelliset käymäläolot aiheuttavat sai­rauksia ja lasten aliravitsemus on tavallista. Juuri siksi kummilap­siohjelma tarjoaa koulutuksen li­säksi lapsille terveydenhoitoa ja puhtauskasvatusta.

 

 

Toimelias kumppanikirkko

Eräs muukin asia loistaa slum­meissa poissaolollaan, nimittäin kristinusko.

 

– Udaipurin romaniväestössä ei ole yhtään kristittyä, Raija Har­ri sanoo.

 

Filadelfia-kirkkokunta on pe­rustanut viime vuosina paljon seurakuntia Pohjois-Intiaan ja erikoistunut saavuttamattomien kansanryhmien tavoittamiseen. Kirkkokunnan vahvasta diakonia­työstä kertoo muun muassa oma sairaala, jossa koulutetaan kyläterveystyöntekijöitä. Filadelfia-kirkkokunta on vahva kumppani, jonka kanssa Fida pystyy vaikut­tamaan tehokkaasti kummiohjel­massa olevien perheiden hyvin­vointiin.

 

Uudessa kummiprojektissa on tällä hetkellä 190 lasta, joista 104 on vielä kummia vailla.

 

 

Ruut Ahonen




11/2018

Miten onUskonnollisten toimijoiden ja etenkin vapaakristillisten seurakuntien toiminta vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmal­lista, uutisoi Helsingin Sanomat 4. maalis­kuuta.
...
UutisetMatti Pesonen ymmärsi jo ennen uskoontuloaan musiikin olevan Jumalan lahja. Takana on nyt 40 vuotta taiteilijanuraa.
PääkirjoitusMonissa johtajuuskoulutuksissa on väitetty, että jos haluamme työstämme erilaisia tuloksia kuin olemme saaneet, meidän täy­tyy tehdä jotakin eri tavalla kuin olemme tehneet.
...
UutisetRaamattumaraton rullasi julistavan mission pohjavärinänä.
Uutiset”Good morning”, kaikuu joka per­jantaiaamu Alajärven helluntai­seurakunnan Arvokas Kids -ker­hossa eli tuttavallisemmin enkku­kerhossa. Reilun vuoden toiminut, avointa varhaiskasvatusta tarj...
UutisetJoissain luterilaisen kirkon seu­rakunnissa on haettu säästöjä pi­tämällä vähäisellä käytöllä olevat kirkot talvella lämmittämättömi­nä. Asiasta uutisoi Yle.

Etenkin su...
UutisetSatakunnassa viritettiin seurakuntien yhteistä lähetysnäkyä.
UutisetProfessori ja vaativan eri­tyistason psykoterapeutti Hei­di McKendrick on perehtynyt Jumalan nimissä tapahtuvaan hengellisen vaikutusvallan vää­rinkäyttöön ja sitä koskeviin tutkimuksiin...
UutisetFida kumppaneineen auttaa Udaipurin slummeja, joissa on paljon romaneja mutta ei kristillisyyden häivääkään.
UutisetSekä alun perin kristittyjen että kristityiksi kääntyneiden maahan­muuttajien tilanne Ruotsissa on haastava, uutisoi Christiantoday. com. Haastetta tuottaa pääosin äärimuslimien heihin kohdi...
UutisetPohjoiskorealainen Kyung-ja kuuli Jumalasta ensimmäistä ker­taa kiduttajaltaan. Hän oli paennut Kiinaan, mutta tuli pidätetyksi pa­latessaan Pohjois-Koreaan.

Kuulusteli...
MuutPekka Simojoen laulut ovat yllättävän monelle suomalaiselle henkilö­kohtainen kosketuspin­ta hengellisiin asioihin. Simojoki tunnetaan edelleen tuotteliaana lauluntekijänä ja ahke­rana muus...
Kolumni”Kylläpä kilikattaa”, oli ukillani tapana tuumata, kun mummo antoi palautetta reippaaseen sävyyn. Naisen äänioikeus ja mieli­piteen vapaus on vallinnut Suomessa jo niin kauan, että se on lä­...
UutisetRistin Voitto lähti katsomaan, mitä länsinaapurimme suomenkielisille helluntailaisille kuuluu.
MuutOli elokuu 1970, kun Sinä, Raili Orvokki Parpala, ilmestyit kuin Taivaan lahjana elämääni. Vanhempam­me olivat sopineet, että saatua­si työpaikan Turusta muuttaisit meille hetkeksi asumaan...
ArtikkelitPerheiden hyvinvointi on ollut keskeinen osa romanilähetysjär­jestö Elämä ja Valo ry:n toimin­taa koko sen yli 50-vuotisen his­torian ajan. Aikoinaan Suomen eri paikkakuntia kierrettiin yh­d...
Raamatun äärelläJumalan sana on elävän uskon ja kristillisyyden kes­tävä perusta.

Kristittyinä mei­dän on tärkeä tietää, mihin us­komme. Aivan yhtä tärkeää on myös ymmärtää, minkä per...
PikavisiittiPoliitikon puoliso ei rentoudu politiikan äärellä.
MuutMielensäpahoittajista ja Jee­suksesta kynäilee Petri Me­renlahti (Sana.fi 1.3.).

Helppoa Jeesuksella ei ole. Se mitä hän sanoo, ei vastaa odo­tuksia. –– Johanneksen eva...
MielipideRuotsista kuuluu taas kummia. Mi­täpä muutakaan voi sanoa luki­essaan uutisia Ruotsin evankelis-luterilaisen kir­kon viime vuoden lopulla hyväk­symästä uudesta ohjeistuksesta. Tulevana hellu...
MielipideOlen kärsinyt vaikeasta psyykki­sestä sairaudesta 34 vuotta. Tämä aika on ollut henkistä helvettiä, varsinkin ensimmäiset vuosi­kymmenet.

Vuosikausien kokeilujen jäl­ke...
MielipideOlen viime aikoina miettinyt seu­rakuntien ja herätysliikkeiden ponnistuksia ja yrityksiä löytää menestystä ja herätystä. Itse olen samojen kysymysten edessä.

Ajallemme...
MielipideJumalanpalvelusten tärkein ja olennaisin osa on Sanan julista­minen. Saarnan ydinkysymys on, miten se on valmistettu.

Aito, sydämestä lähtevä saar­na koskettaa. Kun puh...
MuutIsot lumihiutaleet laskeutuvat Helsingin Näkinkujalle, kun puhumme Saalem-seurakunnan lämpiössä lähetystyöstä Mika Yrjölän kanssa.
MuistolleIsämme Kaarlo Joel Ikonen sai kotiinkutsun 22.2.2018 kello kol­me aamuyöllä. Pitkäaikaisen sai­rauden uuvuttamana hän nukkui ikilepoon 82-vuotiaana.

Kaarlo Joel Ikonen...
MuutBenja Rothin kutsumuksena on vaikuttaa musiikin taustajoukoissa. Nykyään hän luotsaa uutta Freidiba Boodos -yhtyettä.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan