”Meillä on hyvät tosi-tv-näkymät kerrostaloasuntomme
ikkunasta. Yhteen suuntaan näemme yksityisen ”lajittelukeskuksen”, kun yksi
perhe kerää kaikenlaista romua ja myy sitä edelleen. Kauppatavara lajitellaan:
muovipullot, pahvit, lasiesineet, muovisäkit, rautaromu… Tämän perheen lapset
ovat ahkerasti mukana työssä, joten he eivät kaikki käy koulua nuoresta
iästään huolimatta, kertoo Udaipurin kummiprojektia Fidan puolesta koordinoiva Raija Harri.
Samasta ikkunasta
näkyy, miten ihmiset pyykkäävät kadun varrella ja peseytyvät katottomissa ja
ovettomissa kopeissa.
– Vähän matkan
päässä asuvat varakkaammat kaikkine palvelijoineen, Harri kuvaa Intialle
tyypillistä elintasojen kontrastia.
Raija ja Kari Harri asettuivat Udaipuriin muutama kuukausi
sitten. Tuolloin Fidan kumppanikirkko, Filadelfia Fellowship of Churches, oli
jo useamman vuoden tehnyt sosiaalista työtä saavuttamattomien kalbeliya- ja
lohar-romanien parissa. Myös kummiprojekti oli polkaistu käyntiin pilottihankkeena
viime vuoden alussa.
Kummihankkeen kautta
halutaan parantaa romaniperheiden elinoloja ja saada heidän lapsensa ja ennen
muuta tyttärensä koulunpenkille liian varhaisen äitiyden sijaan. Samalla
perheitä on aikomus valistaa lapsiavioliittojen haitoista ja lasten
oikeuksista.
Yhteiskunnan pohjasakkaa
Länsi-intialaisessa Rajasthanin
osavaltiossa elää useita romaniheimoja. Fidan kummiohjelma kohdistuu lohari-
ja kalbeliya-romaneihin, joita osavaltiossa on jonkin tiedon mukaan yhteensä
jopa 500 000.
Romanit kuuluvat
syrjittyyn alakastiin. Esimerkiksi kalbeliyat kököttävät kastijärjestelmän
alimmalla portaalla. He ovat monesti asunnottomia, kantavat rikollisen leimaa,
ja heidän tulonsa tulevat romun ja roskan myynnistä. Aiemmin kalbeliyat olivat
kiertäviä esiintyjiä, tanssijoita ja käärmeenlumoojia, mutta yhteiskunnan
muututtua kukaan ei enää käytä näitä palveluja.
Fidan aluepäällikkö Jukka Tasasen mukaan romanien kurjuuden kierre alkaa
jo lapsuudessa.
– Näiltä lapsilta puuttuvat roolimallit,
joiden ansioista he osaisivat haaveilla paremmasta elämästä. Vanhemmat eivät
pidä koulutusta arvossa, ja hyvin monelle myös pienet koulumaksut ovat este,
joten ilman apua lasten tulevaisuus näyttää melko synkältä.
Koulutus nostaa kuopasta
Fidan ja sen kumppanikirkon
kummiohjelmaan on aluksi otettu noin 150 perhettä kuudesta eri
slummiyhteisöstä. Kaikkiaan työn vaikutukset ulottuvat jopa yli 5 000 asukkaan
elämään.
Raija Harri haaveilee siitä, että
kummiprojekti auttaisi sekä lapsia että aikuisia.
– Loharikylien naiset ovat käytännössä
kaikki lukutaidottomia. Kunpa tätä traditiota saisi muutettua, hän huokaa.
Harrin mukaan projektissa työskentelevät
kumppanikirkon edustajat pyrkivät kohentamaan ennen muuta lasten koulutusta.
– Työntekijät kannustavat perheitä
kouluttamaan lapsiaan. Samalla lapsille pidetään säännöllistä kerhotoimintaa,
jossa he oppivat terveyskasvatusta käsien ja hampaiden pesusta lähtien. Heille
opetetaan myös lukutaitoa.
Siinä sivussa, toistaiseksi hyvin
pienellä liekillä, myös naisille on koetettu viritellä lukutaitoluokkia ja
ompelukoulutusta. Kaikki kehitys onkin tervetullutta, sillä Udaipurin
slummeissa jo perusasiat repsottavat pahasti: puhtaasta juomavedestä on pulaa,
puutteelliset käymäläolot aiheuttavat sairauksia ja lasten aliravitsemus on
tavallista. Juuri siksi kummilapsiohjelma tarjoaa koulutuksen lisäksi
lapsille terveydenhoitoa ja puhtauskasvatusta.
Toimelias kumppanikirkko
Eräs muukin asia loistaa slummeissa
poissaolollaan, nimittäin kristinusko.
– Udaipurin romaniväestössä ei ole yhtään
kristittyä, Raija Harri sanoo.
Filadelfia-kirkkokunta on perustanut
viime vuosina paljon seurakuntia Pohjois-Intiaan ja erikoistunut
saavuttamattomien kansanryhmien tavoittamiseen. Kirkkokunnan vahvasta diakoniatyöstä
kertoo muun muassa oma sairaala, jossa koulutetaan kyläterveystyöntekijöitä.
Filadelfia-kirkkokunta on vahva kumppani, jonka kanssa Fida pystyy vaikuttamaan
tehokkaasti kummiohjelmassa olevien perheiden hyvinvointiin.
Uudessa kummiprojektissa on tällä hetkellä 190 lasta, joista 104
on vielä kummia vailla.
Miten onUskonnollisten toimijoiden ja etenkin vapaakristillisten seurakuntien toiminta
vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmallista, uutisoi Helsingin Sanomat 4.
maaliskuuta.
...
PääkirjoitusMonissa johtajuuskoulutuksissa on väitetty, että
jos haluamme työstämme erilaisia tuloksia kuin olemme saaneet, meidän täytyy
tehdä jotakin eri tavalla kuin olemme tehneet.
...
UutisetJoissain luterilaisen kirkon seurakunnissa on haettu säästöjä pitämällä
vähäisellä käytöllä olevat kirkot talvella lämmittämättöminä. Asiasta uutisoi Yle.
UutisetProfessori ja vaativan erityistason psykoterapeutti Heidi McKendrick on perehtynyt Jumalan nimissä tapahtuvaan
hengellisen vaikutusvallan väärinkäyttöön ja sitä koskeviin tutkimuksiin...
UutisetSekä alun perin kristittyjen että kristityiksi
kääntyneiden maahanmuuttajien tilanne Ruotsissa on haastava, uutisoi Christiantoday. com.
Haastetta tuottaa pääosin äärimuslimien heihin kohdi...
UutisetPohjoiskorealainen Kyung-ja kuuli Jumalasta ensimmäistä kertaa
kiduttajaltaan. Hän oli paennut Kiinaan, mutta tuli pidätetyksi palatessaan
Pohjois-Koreaan.
MuutPekka Simojoen laulut ovat
yllättävän monelle suomalaiselle henkilökohtainen kosketuspinta hengellisiin
asioihin. Simojoki tunnetaan edelleen tuotteliaana lauluntekijänä ja ahkerana
muus...
Kolumni”Kylläpä kilikattaa”, oli ukillani tapana tuumata, kun mummo antoi
palautetta reippaaseen sävyyn. Naisen äänioikeus ja mielipiteen vapaus on
vallinnut Suomessa jo niin kauan, että se on lä...
MuutOli elokuu 1970, kun Sinä, Raili Orvokki Parpala, ilmestyit kuin Taivaan lahjana
elämääni. Vanhempamme olivat sopineet, että saatuasi työpaikan Turusta
muuttaisit meille hetkeksi asumaan...
ArtikkelitPerheiden hyvinvointi on ollut keskeinen osa romanilähetysjärjestö Elämä ja
Valo ry:n toimintaa koko sen yli 50-vuotisen historian ajan. Aikoinaan Suomen
eri paikkakuntia kierrettiin yhd...
MielipideRuotsista kuuluu taas kummia. Mitäpä
muutakaan voi sanoa lukiessaan uutisia Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon
viime vuoden lopulla hyväksymästä uudesta ohjeistuksesta. Tulevana hellu...
MielipideOlen viime aikoina miettinyt seurakuntien
ja herätysliikkeiden ponnistuksia ja yrityksiä löytää menestystä ja herätystä.
Itse olen samojen kysymysten edessä.
MuistolleIsämme Kaarlo Joel Ikonen sai kotiinkutsun
22.2.2018 kello kolme aamuyöllä. Pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana hän
nukkui ikilepoon 82-vuotiaana.