"Uskovan tulisi voida olla ylpeä siitä, mitä seurakunta edustaa" – Mitä Fila teki eri tavalla?

Johan Forsbäckin mukaan paitsi seurakunnan, myös yksilökristityn identiteettiä haastetaan muutokseen. - Olemme viime vuosina seurakuntana olleet kuin lähetystyöhön valmistautuva perhe. Kuva: Ella Kankare
Johan Forsbäckin mukaan paitsi seurakunnan, myös yksilökristityn identiteettiä haastetaan muutokseen. - Olemme viime vuosina seurakuntana olleet kuin lähetystyöhön valmistautuva perhe. Kuva: Ella Kankare

Kun Fila Helsinki perustettiin sata vuotta sitten, seurakunta syntyi kahtiajakautuneeseen kaupunkiin. Valkoisten voitonparaati oli vasta hiljattain kulkenut läpi tuoreen tasavallan pääkaupungin.

Helsingissä oli itsenäistymisen vuosina tullut helluntailaisen herätyksen myötä uskoon ihmisiä kaikissa yhteiskuntakerroksissa, myös ruotsinkielisten parissa. Uudenlaiset, Jeesus-keskeiset laulut ja puheet kaikuivat niin hienostokodeissa kuin työläiskortteleissakin.

Helsingfors Filadelfiaförsamlingenin ajan oloon komea kirkko avattiin Albertinkadulle vuonna 1940 talvisodan pommitusten laannuttua. Seurakunnan työn pohjalta oli jo syntynyt muun muassa suomenkielinen Saalem-seurakunta.

– Taas pitäisi laittaa paikkoja uusiksi, johtava pastori Johan Forsbäck tuumii katsellen ympärilleen kirkossa.

Lavan lisäksi aulatiloihin on panostettu. Avaraa tilaa on paljon, taaperoiden leikkikehästä avautuu näkymä parvelta alas saliin.

Seurakunnassa tehtiin viimeksi mittava remontti 2010-luvun taitteessa, mutta kymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon, ja tilat ovat olleet myös kovassa käytössä.

 

Satavuotias Fila vietti viime vuonna myös eräänlaisia kymmenvuotisjuhlia.

Joulukuussa 2010 pidettiin seurakunnan pastoreiden ja vapaaehtoisjohtajien kokous, jossa puhuttiin yhteisön tulevaisuudesta ja unelmista.

– Moni pastori aloittaa ilman odotuksia ja ottaa tavoitteekseen pikkuhiljaa muuttaa asioita. Menee kolmesta viiteen vuotta, eväät on käytetty, ja pastori vaihtaa paikkakuntaa, Forsbäck kuvailee yleistä tapahtumien kulkua.

Johan ja Lotta Forsbäck olivat vuonna 2010 juuri palanneet kahden vuoden opiskelujaksolta Hillsong Collegesta Australian Sydneystä.

Palaveripäivä osoittautui merkittäväksi. Pastorit ja kolmisenkymmentä vapaaehtoista saivat potkua yhteisen tahtotilan muodostamiselle.

– Siitä päivästä aloimme ajatella, että alamme enemmän olla seurakunta tätä kaupunkia varten.

 

Johan Forsbäck, 41, syntyi ja kasvoi Tammisaaressa. Perhe kuului ruotsinkieliseen metodistiseurakuntaan.

Kun seurakunnan urkuri muutti pois kaupungista, nuottikirja ojennettiin yhdeksänvuotiaalle Johanille.

– Siitä alkaen olen palvellut seurakunnassa oikeastaan joka sunnuntai, läpi elämäni.

Forsbäck on ollut aina mukana muutoksissa ja myös vahvasti ajanut niitä. Pikkupojan ensimmäinen muutoshankekin meni läpi seurakuntaneuvostossa: kirkkoon hankittiin vanhojen sähköurkujen tilalle piano.

Vuosituhannen vaihteessa Forsbäck aloitti opiskelut Helsingissä teknillisessä korkeakoulussa. Nokia-Suomessa Forsbäckin opiskelema ohjelmistokehitys oli kuuma ala. Filalle kotiutuneen nuoren miehen sydämessä poltteli kuitenkin toisenlainen kutsu, ja hän aloitti vuonna 2003 seurakunnan nuorisopastorina.

Tilanne Filassa oli samantyyppinen kuin monissa isommissa kaupunkiseurakunnissa: kulttuuriero lauantain nuortenillan ja aamupäivän jumalanpalveluksen välillä oli dramaattinen.

 

Nykyisin moni Filan sunnuntaihin tuleva kysyy, onko kyseessä seurakunnan nuortenilta.

– Se, että kyse on meidän tavallisesta sunnuntain jumalanpalveluksesta, tuntuu monista uskomattomalta.

Vuonna 2005 alkoi seurakunnan aiemman johtajan Kenneth Grönroosin ajama muutoshanke. Päämäärinä olivat muun muassa tilojen uudistaminen ja seurakunnan omistajuuden siirtäminen uudelle sukupolvelle.

– Suurin muutos oli jo pian se, että nuoret eivät kokeneet olevansa vieraita sunnuntaissa. Se tuntui yhtä paljon nuorten kuin muidenkin omalta tilaisuudelta.

Kun Johan ja Lotta Forsbäck astuivat Filan ruoriin vuonna 2012, tilat oli jo modernisoitu ja idea uudenlaisesta johtajuudesta ja ilmapiiristä hiljalleen sisäistetty.

Sittemmin Filasta on kehittynyt se, minä se nykyisin tunnetaan: moderni ja vetovoimainen kaupunkiseurakunta.

 

Johan Forsbäckin ajatuksissa on viime vuosina ollut vahvasti paitsi seurakunnan, myös kristittyjen identiteetti.

– Uskovan tulisi voida olla jollain tavalla ylpeä siitä, mitä seurakunta edustaa. Vain silloin hän voi kutsua mukaan myös ystäviään.

2020-luvun nuori aikuinen elää erilaisten profiilien maailmassa.

– On kysyttävä, tukeeko seurakunta nuoren aikuisen kuvaa itsestään ajassa elävänä kristittynä.

Pahimmillaan ystävien kuva nuoresta saattaa muodostua sellaiseksi, että hän elää jossain vuosikymmenten takaisessa maailmassa.

– Kokouksissa ei saisi olla sellaista tunnelmaa, että mennään kylään kaverin isovanhempien luokse, Forsbäck vertaa.

 

Kuvaus Filan lähihistoriasta muistuttaa monen kaupunkiseurakunnan nykytodellisuutta. Nuortenillassa eletään jo eräänlaista uuden seurakunnan arkea, mutta ilmapiiri ei kanna sunnuntaiaamuun asti.

Miksi juuri Filassa onnistuttiin muutosprosessissa, josta moni haaveilee?

Forsbäckin mukaan yksi avaintekijöistä oli se, että jo vuosituhannen vaihteessa nuorisopastori Per Hallin aikana silloiset nuoret tulivat mukaan myös sunnuntaiaamuihin. 

– Ymmärsimme, että jos uskon kanssa haluaa olla tosissaan, on oltava mukana muuallakin kuin nuortenilloissa, Johan Forsbäck sanoo.

Kun Fila uudistui, paikalle ei siis tunkeutunut jokin outo jengi jostain aivan toisesta todellisuudesta. Nuoret oli jo opittu tuntemaan seurakunnan keskellä. Kulttuurieroista ja hienoisista jännitteistä huolimatta päällimmäinen tunne oli keskinäinen luottamus.

Kenties tämä kohta tarinassa erottaa Filan muutosprosessin monista muista seurakunnista. Useinhan nuoria on toki mukana, mutta jostain syystä aitoa omistajuuden siirtymistä ei ole saatu nytkäytettyä liikkeelle. Nuoret ovat jääneet henkisesti omaan porukkaansa, vanhemmat omaansa.

Nykyisin tyypillistä filalaista on Forsbäckin vaikeaa kuvailla.

– Mukana on kasvava määrä keski-ikäisiä, ja tietysti myös iso joukko nuoria aikuisia. Se mikä ihmisiä yhdistää, on halu olla mukana tuoreessa, aika menevässä yhteisössä, jossa uskotaan suureen Jumalaan ja myös armolla on hyvin suuri merkitys.

Pastorin iloksi mukana on myös joukko senioreita.

– Jotkut jo yli 80-vuotiaat eivät halua jäädä yhdestäkään tilaisuudesta pois.

Vapaaehtoisten tiimeissä eri tehtävissä on tällä hetkellä hieman yli sata henkilöä. Sunnuntai kokoaa normaalioloissa kerrallaan 160–180 ihmistä.

Pienryhmiä on viitisentoista. Niiden määrän Forsbäck soisi tuplaantuvan jo pian.

– Pullonkaulana on johtajuus. Meidän pitäisi saada uusia solujohtajia.

 

Tavallaan Fila Helsinki on nyt samassa tilanteessa kuin sama seurakunta sata vuotta sitten. Kaikki on vielä uutta, kaupunki ihmisineen levittäytyy ympärille. Uskonaskeleita on otettu, ja ehkä kohta on jo aika niittää satoa laajasti.

– Minusta olemme seurakuntana eläneet viime vuosina vähän samanlaisen matkan kuin lähetyskentälle siirtyvä perhe.

– Emme mene vieraan kulttuurin keskelle viemään ja opettamaan omaa kulttuuriamme, vaan menemme kaiken keskelle mukanamme evankeliumi.

Seurakunnan täytyy silti olla Forsbäckin mukaan se, joka koetaan puoleensavetävänä.

– Toivomme, että se, joka tulee ovesta sisään, voisi rakastaa meitä. Jos ihmiset eivät rakasta sanoman tuojaa, myöskään sanomaa ei rakasteta.

– Ja aina kaiken lähtökohtana on oltava Jeesus ja hänen antamansa lähetyskäsky. Hänen rakkautensa saa värittää kaiken, mitä teemme tai emme tee.

 

 

Anssi Tiittanen



Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja