Turkin herra Helluntai

Ankarassa toimivan Kurtulusseurakunnan pastorin Ihsan Özbekin perheessä on tänä keväänä eletty uudenlaisessa tilanteessa: perheen elämää turvaa ympärivuorokautisesti henkivartija.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun viranomaiset ovat järjestäneet pastori-isälle turvamiehen, mutta nyt vartiointi on aiempaa kattavampaa.

Syynä ovat Özbekin saamat tappouhkaukset ja paljastunut suunnitelma hänen surmaamisekseen.

Özbek ei ole ainut uhkailun kohteeksi viime kuukausina joutunut turkkilainen evankelinen vaikuttaja; heitä on jo kymmeniä eri puolilla maata.

Vaaran todellisuudesta kertoo se, että syyskuussa Izmirissä peltotöissä ollutta baptistipastoria ammuttiin metsästyskiväärillä useita kertoja. Viikkoa myöhemmin Ankarassa jumalanpalvelukseen tunkeutunut mies löi pastoria, ja joulukuussa poliisi pidätti kaksi itsemurhaiskua valmistellutta henkilöä, jotka tunnustivat tehneensä tiedusteluja pääkaupungin seurakunnista.

– Tämä on osa kristittyjen elämää islamilaisessa maailmassa. He eivät halua meidän tuntevan oloamme liian rentoutuneeksi, helluntailaista Kurtulus (suom. Pelastus) -liikettä pitkään luotsannut Özbek toteaa sarkastisesti.

Turkin protestanttisten seurakuntien neuvostoa PKD:tä niin ikään johtava Özbek on tunnetuin turkkilainen protestanttikristitty sekä kansainvälisesti että kotimaassaan.

Seurakuntalaiset peloissaan

Vaikka väkivalta ja sillä uhkaaminen eivät ole uutta, viimeaikaiset tapaukset kertovat ilmapiirin muuttumisesta Turkissa.

Kymmenen vuotta sitten uhkauksiin ja väkivaltaan – kuten kansainvälistä julkisuutta saaneeseen Malatyan kolmoismurhaan – syyllistyivät äärinationalistit. Nyt tekijät ovat islamisteja. Viesteissä on Koraanin säkeitä, vastaanottajien vääräuskoisuutta alleviivaavia ilmaisuja sekä kuvia Isisin videoilta.

Poliisi on edistynyt heikosti viestien lähettäjien jäljittämisessä, mutta Özbek antaa viranomaisille silti kiitosta: kevään aikana on ollut aiempaa helpompi saada vartijoita jumalanpalveluksiin ja vartiointi on ollut näkyvämpää.

Tästä huolimatta monet seurakuntalaiset ovat peloissaan. Esimerkiksi Ankaran Kurtulus-yhteisön jumalanpalvelusten osallistujamäärä on vähentynyt neljänneksellä kevään aikana.

– Turkissa on tapahtunut viime aikoina useita pommi-iskuja. Kaikki turkkilaiset pelkäävät nyt terroristien toimintaa.

Pahin ongelma: tilapula

Evankelisten kristittyjen tukalasta asemasta viestivät myös kristinuskonvastaiset graffitit ja muu ilkivalta, moskeijoiden kaiuttimista toisinaan kaikuva vihapuhe, seurakuntien toiminnasta varoittavat julisteet sekä valheellisia tietoja levittävät lehtijutut ja televisio-ohjelmat.

Özbek pitää kotimaansa evankelisten yhteisöjen suurimpana ongelmana silti viranomaisten haluttomuutta myöntää lupia laillisten kokoontumistilojen saamiseksi.

Uusia seurakuntia on syntynyt ripeästi, vanhat ovat kasvaneet, ja tilapula on huutava.

Tilaongelmat ovat kytköksissä seurakuntien järjestäytymisongelmiin. Ne seurakunnat, jotka ovat järjestäytyneet, ovat voineet tehdä sen rekisteröitymällä järjestöksi tai jonkin aiemmin perustetun järjestöseurakunnan sivutoimipisteeksi. Prosessi on kuitenkin vaikea, ja suurin osa evankelisista yhteisöistä toimii ilman mitään juridista rakennetta ja kokoontuu epävirallisissa tiloissa, kuten kodeissa.

Vaikka Özbek suhtautuu Turkin mahdolliseen EU-jäsenyyteen nykytilanteessa hyvin varauksellisesti – ”Euroopalla on niin paljon omia ongelmia” – edellä mainituissa asioissa jäsenyysprosessin etenemisestä voisi olla apua.

– EU:lla on hyviä säädöksiä esimerkiksi ihmisoikeusasioista, ja ne auttaisivat Turkkia kasvamaan hyvään suuntaan, kirkonjohtaja arvioi.

Media evankeliumin palveluksessa

Toisinaan rekisteröitymisratkaisuja on etsitty erilaisista bisneskonsepteista: esimerkiksi Ankaran Kurtulus-seurakunta hoiti viralliset asiat pitkään seurakuntalaisten perustaman matkatoimiston nimissä.

Sittemmin yhteisö on perustanut kahvilaketjun. Samalla kun kahvilat tarjoavat kokoontumistilan, ne työllistävät seurakunnanistuttajia ja tuottavat varoja liikkeen työntekijäopistolle.

Kaikkiaan Turkissa toimii jo noin 130 evankelista seurakuntaa ja pienempää ryhmää, ja niihin kuuluu yhteensä noin 5 000 uskovaa. Seurakuntien ulkopuolella uskovia arvioidaan olevan jopa lähes saman verran.

Jos arvio pitää paikkansa, maan evankelisten kristittyjen määrä on noin kolminkertaistunut 2000-luvulla.

Samalla seurakuntakenttä on hyvin pirstaleinen. Liikkeistä suurimpaan eli Kurtulus-yhteisöön kuuluu yhdeksän seurakuntaa ja muutamia pienempiä ryhmiä. Niissä on yhteensä noin 500 kastettua jäsentä.

Lisäksi maassa toimii muutamia luterilaisia ja reformoituja seurakuntia, yksi metodistiseurakunta sekä joukko baptistisia ja karismaattisia yhteisöjä. Ylivoimainen enemmistö yhteisöistä on perinteisiin tunnustuskuntiin kuulumattomia.

Kasvun salaisuus on media.

– Kun aloitin pastorina, emme uskaltaneet edes toivoa kristillistä tv-kanavaa, ja nyt meillä on kaksi eli Kanal Hayat ja Sat-7 Türk. Meillä on kolme kristillistä paikallisradioasemaa; on kristillisiä lehtiä; kaikilla seurakunnilla on Facebook-sivut; on apologeettisia nettisivustoja, joissa ihmiset voivat kysyä kysymyksiä uskonasioista ja löytää aineistoa, Ihsan Özbek luettelee.

Yksi uusista seurakunnista toimii Etelä-Turkissa jesidipakolaisten keskuudessa. Özbekin mukaan Jumala vihaa sotaa mutta näyttää silti käyttävän Lähi-idän kaoottista tilannetta muun muassa näiden ihmisten tavoittamisessa.

– Ennen sotaa meille oli mahdotonta päästä edes kaikille oman maamme alueille saati saavuttaa syyrialaisia. Nyt me voimme evankelioida Turkin itäosia ja mennä Syyriaan.

Henkilahjoja ja Hengen täyteyttä

Mediatyöhön seurakunnat saavat merkittävää tukea ulkomaisilta lähetysjärjestöiltä, mutta myös yhteisöjen keskinäinen vuorovaikutus on tiivistä. Yhteistyötä tehdään muun muassa ohjelmatuotannossa ja uskoon tulleiden ohjaamisessa seurakuntayhteyteen.

– Teologisista eroista huolimatta meillä on hyvä yhteys, Ihsan Özbek kertoo.

Jumalan yliluonnollinen vaikutus on Turkin evankelisille kristityille tuttua. Seurakunnissa koetaan parantumisihmeitä, ja monen entisen muslimin kääntymyksessä on jumalalliseksi tulkitulla unella tai näyllä keskeinen merkitys.

Kurtulus-seurakunnissa opetetaan myös armolahjoista.

– Jäsenistämme yli puolella on kielilläpuhumisen armolahja. Lisäksi rohkaisemme seurakuntalaisia kertomaan saamistaan profetioista, ja Jumala puhuu meille noiden ilmoitusten kautta. Toisinaan näemme muiden armolahjojen toimintaa.

Pyhän Hengen karismaattinen toiminta ei rajoitu Turkissa vain evankelisiin kirkkoihin. Özbek tuntee esimerkiksi useita uudestisyntyneitä ja Hengellä täyttyneitä armenialaisortodoksisen ja katolisen kirkon pappeja.

– Jokainen kristitty tarvitsee Pyhän Hengen täyteyttä, jotta voi omistaa jatkuvan hyvän yhteyden Jumalan kanssa. Se helpottaa myös evankeliointia: silloin tietää, kenelle puhua, kuinka puhua ja kuinka rukoilla.


Heikki Salmela

Kuka

Ihsan Özbek
» Kurtulus-helluntailiikkeen johtaja ja Turkin protestanttisten seurakuntien neuvoston puheenjohtaja
» Kansainvälisesti tunnettu Turkin uskonnonvapaustilanteen asiantuntija, esiintynyt toistuvasti turkkilaisessa mediassa
» Syntyi 1963 muslimiperheeseen, kääntyi kristityksi parikymppisenä
» Opiskellut teologiaa Yhdysvalloissa
» Kirjoittanut useita kirjoja
» Vaimo ja kaksi tytärtä

Mikä

Kurtulus-yhteisö
» Turkin ainoa selkeästi helluntailainen seurakuntaryhmittymä
» osa kansainvälistä Foursquare-helluntaikirkkoa ja Euroopan Helluntaiyhteisön PEF:n jäsen
» Fida International ja Kurtulusseurakunnat tekevät yhteistyötä Etelä-Turkin pakolaisten auttamisessa. Lisäksi yhteistä seurakunnanistutustyötä. Yhteistyötä myös Avainmedian kanssa
» nykyisistä seurakunnista kaksi perustettu yhdessä Suomen helluntaiseurakuntien kanssa