”Antakaa anteeksi, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta”
Sovintotapahtuma kosketti Syyspäivillä
Helluntaiherätyksen
Syyspäivät sai ensimmäisenä päivänä harvinaisia vieraita.
Avajaistilaisuudessa etupenkin täyttivät tuttujen helluntailaisten lisäksi muun
muassa arkkipiispa Tapio Luoma, Helsingin piispa Teemu Laajasalo sekä
Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.
Helluntailaisten ja luterilaisten kohtaamiset yhteisen
neuvottelupöydän äärellä olivat vuosikymmenten jälkeen johtaneet tapahtumaan,
jossa molemmat osapuolet halusivat pyytää anteeksi menneisyyden rikkeitä
toisiaan kohtaan.
Jo 1980-luvun lopulla alkanut prosessi osapuolien kesken saapui
nyt väliasemalle, jonka jälkeen on toki vielä paljon tehtävää. Miten välittää
tapahtumassa sanoitettu anteeksiantamus ja keskinäinen kunnioitus ruohonjuuritasolle?
Sitä mietti moni tapahtuman jälkeen.
Kipukohtia puolin ja toisin
Sovintotapahtuman alkupuolella kuultiin Jouko Ruohomäen
esitelmä, joka avasi kuulijoille niitä kipukohtia, jotka helluntailiikkeen
varhaisvaiheessa varjostivat luterilaisten ja helluntailaisten keskinäisiä
suhteita.
– Näitä kipukohtia on tarkasteltava rehellisesti ja niitä
sivuuttamatta, Ruohomäki totesi.
Helluntaiherätyksen alkuvaiheen historiaa tutkineen Ruohomäen
mukaan helluntailaiset saivat kokea liikkeen alkuvaiheessa paljon kritiikkiä
luterilaisen kirkon taholta. Tuolloin esimerkiksi Kotimaa-lehden
palstoilla kerrottiin, että helluntailaisten Pyhän Hengen välittömän
kokemuksen tavoittelu ja kielillä puhuminen kuuluivat pakanalliseen
uskonnollisuuteen. Helluntailaisia verrattiin myös suomensukuisten kansojen itseään
huumaaviin noitiin, ulvoviin dervisseihin ja itseään paahtaviin fakiireihin.
Asenteiden ja pahojen puheiden lisäksi ongelmia aiheuttivat
monet käytännön asiat. Vuosikymmeniä kiistaa aiheutti kysymys hautasijasta,
eli siitä, minne kirkosta eronneen helluntailaisensaihaudatajamissäsiu-nauksen
toimittaa.
– Monien helluntailaisperheiden lapset saivat myös kantaa
lahkolaisen leimaa koulussaan. Siitä kokemuksia oli myös vaimoni kohdalla, kun
hän kouluaikanaan sai kärsiä pilkantekoa niin oppilaiden kuin opettajien
taholta, Ruohomäki kertoi.
Hän muistutti, että kipukohtia löytyy myös luterilaisten
puolelta. Ruohomäen mukaan helluntailaiset, puolustaessaan näkemyksiään,
eivät usein toimineet korrektilla ja kunnioittavalla tavalla.
Omassa puheenvuorossaan piispa Matti Repo muisti, kuinka
helluntailaiset ovat moittineet luterilaisia pappeja leipäpapeiksi. Pääpaino
piispa Revon puheessa oli kuitenkin luterilais-helluntailaisessa dialogissa,
jonka seurauksena keskinäiset välit ovat parantuneet ja kritiikin ja
väheksynnän sijaan ovat tulleet keskinäinen kunnioitus ja halu ymmärtää toista.
Sydämen yhteyttä, ei opillista
Keskinäiseen anteeksipyyntöön ja synninpäästöön johdattivat
Helsingin Saalem-seurakunnan entinen johtaja Klaus Korhonen ja
arkkipiispa Tapio Luoma. Koko sovintotapahtumasta aloitteen tehnyt Korhonen
kertoi alkuun, mitä tapahtuma ei ole.
– Tapahtuma ei merkitse osapuolten opillisten erojen poispyyhkimistä.
Me helluntailaisina saamme pitää kiinni niistä opillisista ja eettisistä
linjauksista, jotka meille ovat luovuttamattomia, Korhonen vakuutti.
Paavalin sanoihin viitaten Klaus Korhonen ohjeisti pitämään
huolta siitä, että osapuolet oppisivat tulemaan toimeen keskenään ja antamaan
anteeksi, niin kuin Herra on antanut anteeksi, vaikka olisikin moittimisen
aihetta. Sanat saivat Syyspäivien yleisössä aikaan jo äänekkäitä aamenen
huutoja.
– Haluan pyytää teiltä luterilaisilta anteeksi sitä, että
olemme rikkoneet Kristuksen rakkauden käskyä ja olemme ajatuksin, sanoin,
teoin ja laiminlyönnein tehneet syntiä, sanoi Korhonen.
Korhonen myös kiitti luterilaista kirkkoa siitä
evankeliumin julistamisen esityöstä, jota ilman monet helluntailaisetkaan eivät
olisi uskossa.
Arkkipiispa Luoma tunnusti, että oli vaikea kuunnella esimerkkejä
siitä, miten luterilainen kirkko oli aikanaan suhtautunut helluntailiikkeen
ihmisiin.
– Emme halua enää katsella toisiamme niiden silmälasien
läpi, joilla aikaisemmin meidän liikkeemme ja kirkkomme ovat toisiaan
katselleet.
Arkkipiispan mukaan yhteisen tunnustuksen siitä, että Jeesus
on Herra, tulee johtaa etsimään vastausta siihen, mitä tarkoittaa sovinto,
rakkaus ja anteeksianto.
Kovien asenteiden ja sanojen vaikuttimena oli arkkipiispa
Luoman mukaan usein kateus.
– On kovin vaikea istua pappilan ikkunan äärellä laatimassa
pyhäpäivän saarnaa ja katsella samaan aikaan, kuinka läheiseen
helluntaiseurakuntaan virtaa paljon väkeä, Luoma tunnusti.
– Haluan pyytää anteeksi helluntaisisarilta ja -veljiltä
kaikkea sitä syntiä ja pahoja kovia sanoja, joita me luterilaiset olemme historian
saatossa sanoneet ja joka on näkynyt meidän asenteissamme ja teoissamme, pyysi
arkkipiispa Luoma lopuksi.
Tämän jälkeen molemmat julistivat oman kristillisen yhteisönsä
osalta toiselle synninpäästön Jeesuksen nimessä ja veressä. Syyspäivien väki
vastasi tähän raikuvin taputuksin.
Suuri huojennus
Sovinnonjuhlan jälkeen päällimmäisenä tunnelmana oli hillitty
tyytyväisyys tapahtuneeseen. Klaus Korhonen itse koki tapahtuman suurena
huojennuksena.
– Uskon, että samalla tavalla kokivat monet oman ikäpolveni
edustajat, jotka ovat nähneet ja kokeneet esille tulleita kipeitä menneisyyden
asioita.
– Saimme pyytää anteeksi ja samalla julistaa anteeksiantamusta,
ja sehän on meidän kristittyjen keskeisin tehtävä, Klaus Korhonen totesi.
Moni Syyspäivien osallistujista kertoi olevansa tyytyväinen
sovinnon juhlan sisältöön ja lopputulokseen.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...