”Antakaa anteeksi, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta”
Sovintotapahtuma kosketti Syyspäivillä
Helluntaiherätyksen
Syyspäivät sai ensimmäisenä päivänä harvinaisia vieraita.
Avajaistilaisuudessa etupenkin täyttivät tuttujen helluntailaisten lisäksi muun
muassa arkkipiispa Tapio Luoma, Helsingin piispa Teemu Laajasalo sekä
Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.
Helluntailaisten ja luterilaisten kohtaamiset yhteisen
neuvottelupöydän äärellä olivat vuosikymmenten jälkeen johtaneet tapahtumaan,
jossa molemmat osapuolet halusivat pyytää anteeksi menneisyyden rikkeitä
toisiaan kohtaan.
Jo 1980-luvun lopulla alkanut prosessi osapuolien kesken saapui
nyt väliasemalle, jonka jälkeen on toki vielä paljon tehtävää. Miten välittää
tapahtumassa sanoitettu anteeksiantamus ja keskinäinen kunnioitus ruohonjuuritasolle?
Sitä mietti moni tapahtuman jälkeen.
Kipukohtia puolin ja toisin
Sovintotapahtuman alkupuolella kuultiin Jouko Ruohomäen
esitelmä, joka avasi kuulijoille niitä kipukohtia, jotka helluntailiikkeen
varhaisvaiheessa varjostivat luterilaisten ja helluntailaisten keskinäisiä
suhteita.
– Näitä kipukohtia on tarkasteltava rehellisesti ja niitä
sivuuttamatta, Ruohomäki totesi.
Helluntaiherätyksen alkuvaiheen historiaa tutkineen Ruohomäen
mukaan helluntailaiset saivat kokea liikkeen alkuvaiheessa paljon kritiikkiä
luterilaisen kirkon taholta. Tuolloin esimerkiksi Kotimaa-lehden
palstoilla kerrottiin, että helluntailaisten Pyhän Hengen välittömän
kokemuksen tavoittelu ja kielillä puhuminen kuuluivat pakanalliseen
uskonnollisuuteen. Helluntailaisia verrattiin myös suomensukuisten kansojen itseään
huumaaviin noitiin, ulvoviin dervisseihin ja itseään paahtaviin fakiireihin.
Asenteiden ja pahojen puheiden lisäksi ongelmia aiheuttivat
monet käytännön asiat. Vuosikymmeniä kiistaa aiheutti kysymys hautasijasta,
eli siitä, minne kirkosta eronneen helluntailaisensaihaudatajamissäsiu-nauksen
toimittaa.
– Monien helluntailaisperheiden lapset saivat myös kantaa
lahkolaisen leimaa koulussaan. Siitä kokemuksia oli myös vaimoni kohdalla, kun
hän kouluaikanaan sai kärsiä pilkantekoa niin oppilaiden kuin opettajien
taholta, Ruohomäki kertoi.
Hän muistutti, että kipukohtia löytyy myös luterilaisten
puolelta. Ruohomäen mukaan helluntailaiset, puolustaessaan näkemyksiään,
eivät usein toimineet korrektilla ja kunnioittavalla tavalla.
Omassa puheenvuorossaan piispa Matti Repo muisti, kuinka
helluntailaiset ovat moittineet luterilaisia pappeja leipäpapeiksi. Pääpaino
piispa Revon puheessa oli kuitenkin luterilais-helluntailaisessa dialogissa,
jonka seurauksena keskinäiset välit ovat parantuneet ja kritiikin ja
väheksynnän sijaan ovat tulleet keskinäinen kunnioitus ja halu ymmärtää toista.
Sydämen yhteyttä, ei opillista
Keskinäiseen anteeksipyyntöön ja synninpäästöön johdattivat
Helsingin Saalem-seurakunnan entinen johtaja Klaus Korhonen ja
arkkipiispa Tapio Luoma. Koko sovintotapahtumasta aloitteen tehnyt Korhonen
kertoi alkuun, mitä tapahtuma ei ole.
– Tapahtuma ei merkitse osapuolten opillisten erojen poispyyhkimistä.
Me helluntailaisina saamme pitää kiinni niistä opillisista ja eettisistä
linjauksista, jotka meille ovat luovuttamattomia, Korhonen vakuutti.
Paavalin sanoihin viitaten Klaus Korhonen ohjeisti pitämään
huolta siitä, että osapuolet oppisivat tulemaan toimeen keskenään ja antamaan
anteeksi, niin kuin Herra on antanut anteeksi, vaikka olisikin moittimisen
aihetta. Sanat saivat Syyspäivien yleisössä aikaan jo äänekkäitä aamenen
huutoja.
– Haluan pyytää teiltä luterilaisilta anteeksi sitä, että
olemme rikkoneet Kristuksen rakkauden käskyä ja olemme ajatuksin, sanoin,
teoin ja laiminlyönnein tehneet syntiä, sanoi Korhonen.
Korhonen myös kiitti luterilaista kirkkoa siitä
evankeliumin julistamisen esityöstä, jota ilman monet helluntailaisetkaan eivät
olisi uskossa.
Arkkipiispa Luoma tunnusti, että oli vaikea kuunnella esimerkkejä
siitä, miten luterilainen kirkko oli aikanaan suhtautunut helluntailiikkeen
ihmisiin.
– Emme halua enää katsella toisiamme niiden silmälasien
läpi, joilla aikaisemmin meidän liikkeemme ja kirkkomme ovat toisiaan
katselleet.
Arkkipiispan mukaan yhteisen tunnustuksen siitä, että Jeesus
on Herra, tulee johtaa etsimään vastausta siihen, mitä tarkoittaa sovinto,
rakkaus ja anteeksianto.
Kovien asenteiden ja sanojen vaikuttimena oli arkkipiispa
Luoman mukaan usein kateus.
– On kovin vaikea istua pappilan ikkunan äärellä laatimassa
pyhäpäivän saarnaa ja katsella samaan aikaan, kuinka läheiseen
helluntaiseurakuntaan virtaa paljon väkeä, Luoma tunnusti.
– Haluan pyytää anteeksi helluntaisisarilta ja -veljiltä
kaikkea sitä syntiä ja pahoja kovia sanoja, joita me luterilaiset olemme historian
saatossa sanoneet ja joka on näkynyt meidän asenteissamme ja teoissamme, pyysi
arkkipiispa Luoma lopuksi.
Tämän jälkeen molemmat julistivat oman kristillisen yhteisönsä
osalta toiselle synninpäästön Jeesuksen nimessä ja veressä. Syyspäivien väki
vastasi tähän raikuvin taputuksin.
Suuri huojennus
Sovinnonjuhlan jälkeen päällimmäisenä tunnelmana oli hillitty
tyytyväisyys tapahtuneeseen. Klaus Korhonen itse koki tapahtuman suurena
huojennuksena.
– Uskon, että samalla tavalla kokivat monet oman ikäpolveni
edustajat, jotka ovat nähneet ja kokeneet esille tulleita kipeitä menneisyyden
asioita.
– Saimme pyytää anteeksi ja samalla julistaa anteeksiantamusta,
ja sehän on meidän kristittyjen keskeisin tehtävä, Klaus Korhonen totesi.
Moni Syyspäivien osallistujista kertoi olevansa tyytyväinen
sovinnon juhlan sisältöön ja lopputulokseen.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...