”Antakaa anteeksi, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta”

Sovintotapahtuma kosketti Syyspäivillä

Arkkipiispa Tapio Luoma (vas.) ja Helsingin Saalem-seurakunnan entinen johtaja Klaus Korhonen johdattivat yleisön keskinäiseen anteeksipyyntöön ja synninpäästöön. Kuva: Harri Koskela
Arkkipiispa Tapio Luoma (vas.) ja Helsingin Saalem-seurakunnan entinen johtaja Klaus Korhonen johdattivat yleisön keskinäiseen anteeksipyyntöön ja synninpäästöön. Kuva: Harri Koskela
Helluntaiherätyk­sen Syyspäivät sai ensimmäise­nä päivänä har­vinaisia vieraita. Avajaistilaisuudessa etupenkin täyttivät tuttujen helluntailaisten lisäksi muun muassa arkkipiispa Tapio Luoma, Helsingin piispa Teemu Laajasalo sekä Tampe­reen hiippakunnan piispa Matti Repo.

 

Helluntailaisten ja luterilaisten kohtaamiset yhteisen neuvottelu­pöydän äärellä olivat vuosikym­menten jälkeen johtaneet tapahtu­maan, jossa molemmat osapuolet halusivat pyytää anteeksi mennei­syyden rikkeitä toisiaan kohtaan.

 

Jo 1980-luvun lopulla alkanut prosessi osapuolien kesken saa­pui nyt väliasemalle, jonka jäl­keen on toki vielä paljon tehtä­vää. Miten välittää tapahtumas­sa sanoitettu anteeksiantamus ja keskinäinen kunnioitus ruohon­juuritasolle? Sitä mietti moni ta­pahtuman jälkeen.

 

 

Kipukohtia puolin ja toisin

Sovintotapahtuman alkupuo­lella kuultiin Jouko Ruohomä­en esitelmä, joka avasi kuulijoille niitä kipukohtia, jotka helluntai­liikkeen varhaisvaiheessa varjos­tivat luterilaisten ja helluntailais­ten keskinäisiä suhteita.

 

– Näitä kipukohtia on tarkas­teltava rehellisesti ja niitä sivuut­tamatta, Ruohomäki totesi.

 

Helluntaiherätyksen alkuvai­heen historiaa tutkineen Ruo­homäen mukaan helluntai­laiset saivat kokea liikkeen al­kuvaiheessa paljon kritiikkiä luterilaisen kirkon taholta. Tuol­loin esimerkiksi Kotimaa-lehden palstoilla kerrottiin, että hellun­tailaisten Pyhän Hengen välit­tömän kokemuksen tavoittelu ja kielillä puhuminen kuuluivat pa­kanalliseen uskonnollisuuteen. Helluntailaisia verrattiin myös suomensukuisten kansojen it­seään huumaaviin noitiin, ulvo­viin dervisseihin ja itseään paah­taviin fakiireihin.

 

Asenteiden ja pahojen pu­heiden lisäksi ongelmia aihe­uttivat monet käytännön asiat. Vuosikymmeniä kiistaa aiheut­ti kysymys hautasijasta, eli sii­tä, minne kirkosta eronneen hel­luntailaisensaihaudatajamissäsiu-nauksen toimittaa.

 

– Monien helluntailaisperhei­den lapset saivat myös kantaa lahkolaisen leimaa koulussaan. Siitä kokemuksia oli myös vai­moni kohdalla, kun hän koulu­aikanaan sai kärsiä pilkantekoa niin oppilaiden kuin opettajien taholta, Ruohomäki kertoi.

 

Hän muistutti, että kipukohtia löytyy myös luterilaisten puolelta. Ruohomäen mukaan helluntai­laiset, puolustaessaan näkemyk­siään, eivät usein toimineet kor­rektilla ja kunnioittavalla tavalla.

 

Omassa puheenvuorossaan piispa Matti Repo muisti, kuin­ka helluntailaiset ovat moitti­neet luterilaisia pappeja leipä­papeiksi. Pääpaino piispa Revon puheessa oli kuitenkin luterilais-helluntailaisessa dialogissa, jon­ka seurauksena keskinäiset vä­lit ovat parantuneet ja kritiikin ja väheksynnän sijaan ovat tulleet keskinäinen kunnioitus ja halu ymmärtää toista.

 

 

Sydämen yhteyttä, ei opillista

Keskinäiseen anteeksipyyntöön ja synninpäästöön johdattivat Helsingin Saalem-seurakunnan entinen johtaja Klaus Korho­nen ja arkkipiispa Tapio Luoma. Koko sovintotapahtumasta aloit­teen tehnyt Korhonen kertoi al­kuun, mitä tapahtuma ei ole.

 

– Tapahtuma ei merkitse osa­puolten opillisten erojen pois­pyyhkimistä. Me helluntailaisina saamme pitää kiinni niistä opil­lisista ja eettisistä linjauksista, jotka meille ovat luovuttamatto­mia, Korhonen vakuutti.

 

Paavalin sanoihin viitaten Klaus Korhonen ohjeisti pitä­mään huolta siitä, että osapuo­let oppisivat tulemaan toimeen keskenään ja antamaan anteek­si, niin kuin Herra on antanut anteeksi, vaikka olisikin moit­timisen aihetta. Sanat saivat Syyspäivien yleisössä aikaan jo äänekkäitä aamenen huutoja.

 

– Haluan pyytää teiltä luteri­laisilta anteeksi sitä, että olem­me rikkoneet Kristuksen rakkau­den käskyä ja olemme ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein tehneet syntiä, sanoi Korhonen.

 

Korhonen myös kiitti luteri­laista kirkkoa siitä evankeliumin julistamisen esityöstä, jota ilman monet helluntailaisetkaan eivät olisi uskossa.

 

Arkkipiispa Luoma tunnus­ti, että oli vaikea kuunnella esi­merkkejä siitä, miten luterilai­nen kirkko oli aikanaan suhtau­tunut helluntailiikkeen ihmisiin.

 

– Emme halua enää katsel­la toisiamme niiden silmälasien läpi, joilla aikaisemmin meidän liikkeemme ja kirkkomme ovat toisiaan katselleet.

 

Arkkipiispan mukaan yhtei­sen tunnustuksen siitä, että Jee­sus on Herra, tulee johtaa etsi­mään vastausta siihen, mitä tarkoittaa sovinto, rakkaus ja an­teeksianto.

 

Kovien asenteiden ja sanojen vaikuttimena oli arkkipiispa Luo­man mukaan usein kateus.

 

– On kovin vaikea istua pap­pilan ikkunan äärellä laatimas­sa pyhäpäivän saarnaa ja kat­sella samaan aikaan, kuinka lä­heiseen helluntaiseurakuntaan virtaa paljon väkeä, Luoma tun­nusti.

 

– Haluan pyytää anteeksi hel­luntaisisarilta ja -veljiltä kaikkea sitä syntiä ja pahoja kovia sanoja, joita me luterilaiset olemme his­torian saatossa sanoneet ja joka on näkynyt meidän asenteissam­me ja teoissamme, pyysi arkki­piispa Luoma lopuksi.

 

Tämän jälkeen molemmat ju­listivat oman kristillisen yhtei­sönsä osalta toiselle synninpääs­tön Jeesuksen nimessä ja ve­ressä. Syyspäivien väki vastasi tähän raikuvin taputuksin.

 

 

Suuri huojennus

Sovinnonjuhlan jälkeen päällim­mäisenä tunnelmana oli hillit­ty tyytyväisyys tapahtuneeseen. Klaus Korhonen itse koki tapah­tuman suurena huojennuksena.

 

– Uskon, että samalla taval­la kokivat monet oman ikäpolve­ni edustajat, jotka ovat nähneet ja kokeneet esille tulleita kipeitä menneisyyden asioita.

 

– Saimme pyytää anteeksi ja samalla julistaa anteeksianta­musta, ja sehän on meidän kris­tittyjen keskeisin tehtävä, Klaus Korhonen totesi.

 

Moni Syyspäivien osallistujis­ta kertoi olevansa tyytyväinen so­vinnon juhlan sisältöön ja loppu­tulokseen.

 

 

Petri Mäkilä



Lukijalta
34/2016Sateet

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan